Opintojakso suoritetaan tenttimällä luento ja kirjallisuus joko a) yksilö- tai ryhmätenttinä omassa oppilaitoksessasi b) Moodletenttinä TAI c) kesällä sähköisen tentin tenttitilassa Turussa, Raumalla, Porissa tai Vaasassa. Tenttiin valmistaudutaan osallistumalla luennolle, lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä tenttivastauksia tenttivastauspankkiin. Muiden vastauksia voit käyttää apuna valmistautuessasi tenttiin, mutta niiden varaan ei valmistautumista kannata jättää. Lue ohjeita tenttimisestä, ryhmätentistä, tenttiin valmistautumisesta ja hyvän tenttivastauksen ominaisuuksista Opiskelijan yleisoppaasta.
Tentittävä kirjallisuus
- Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007 uudistettu painos. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY.
JA
- Nurmi, J.-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L & Ruoppila, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.
A) Yksilö- tai ryhmätentti
Yksilö- ja ryhmätentti on aikataulussa mainittuina tenttipäivinä kasvatustieteen opintoja järjestävissä oppilaitoksissa. Tentin voit tehdä joko 2–3 opiskelijan ryhmässä tai itsenäisesti. Ilmoittaudu tenttiin oppilaitoksesi käytännön mukaisesti.
B) Moodletentti
Voit tehdä Moodletentin kotikoneeltasi jakson aikataulussa mainittuna tenttipäivänä. Moodletentti on yksilötentti, johon valmistaudutaan normaalin tentin tapaan hyvissä ajoin etukäteen. Moodletenttiin ei tarvitse ilmoittautua. Moodletentin avaaminen tenttiaikana lasketaan yhdeksi suorituskerraksi.
Tenttivastaukset kirjoitetaan essee-muodossa, eikä käytetä suoria lainauksia (tekstiä, kuvia, kaavioita). Lähteenä käytetään vain kurssin tenttikirjoja ja luentoa. Tekstin sisäiset lähdeviiteet merkitään: tekijä(t), vuosiluku ja sivunumerot, esim. (Lehtinen ym. 2006, 12–14, 114-116; Nurmi ym. 2010, 100–105.) Lähdeviitteisiin ei merkitä teoksen nimeä tai kustantajaa, eikä lähteitä merkitä vastauksen loppuun. Tenttivastauksissa on käytettävä molempia tenttikirjoja. Käytön tulee ilmetä vastauksesta, esim. viitemerkintöjä käyttämällä. Yhden vastauksen maksimipituus on 500 sanaa (yhteensä 1000–1500 sanaa per tentti), tehtävän perään merkitään käytetty sanamäärä (esim. Word –ohjelma laskee automaattisesti sanamäärän ja voit halutessasi kirjoittaa vastauksen ensin sen avulla ja kopioida sieltä Moodleen). Lähdeviitteitä ei lasketa sanamäärään.
Vastausaikaa on tentin avautumisesta sen sulkeutumiseen kaksi vuorokautta. Opiskelijat eivät näe toistensa Moodleen palauttamia tenttivastauksia. Vastauksen tallennus ja palautus tapahtuu klikkaamalla ”Seuraava” -toimintoa. Tallenna vastauksesi usein, esimerkiksi noin 10–15 min. välein, jotta varmistut tekstin tallentumisesta myös mahdollisen verkkokatkon varalta. Varmuuskopion voit tehdä myös valitsemalla ja kopioimalla tekstin väliaikaisesti ”työpöydälle”. Voit myös tehdä tenttivastauksia tekstinkäsittelyohjelmassa ja liittää ne Moodleen vasta valmiina. Voit muokata vastausta niin monta kertaa kuin haluat ja poistua välillä Moodlesta, kunhan muistat tallentaa vastauksesi. Huom. ”Palauta kaikki ja lopeta” kun tenttivastauksesi on valmis ja haluat palauttaa kaikki vastaukset arvioitavaksi. Huomio, että vain ohjeiden mukaiset ja ajoissa palautetut tenttivastaukset arvioidaan.
C) Sähköinen tentti
Kasvatuspsykologian tentin voit tehdä sähköisen tentin tenttitilassa aikataulussa mainittuna ajankohtana kesä- ja elokuussa 2016. Sähköisen tentin tenttitila on käytettävissä Turun yliopistossa, Porin yliopistokeskuksessa, Rauman opettajankoulutuslaitoksessa ja Vaasan Åbo Akademissa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Avoimen yliopiston verkkosivuilta.
Tenttikysymykset
Tentteihin tulee alla olevista kysymyksistä 2–3. Tentaattorina toimii yliopisto-opettaja Marita Neitola, joka arvioi tentit numeerisesti asteikolla 1–5 / hylätty. Hyväksytty tentti edellyttää molempien kirjojen osaamista.
1. Mitkä ovat kehitys- ja kasvatuspsykologian alojen keskeiset tutkimuskohteet ja miten näitä ilmiöitä tutkitaan?
2. Miten aikuisopiskelijan oppiminen poikkeaa nuoren oppimisesta? Pohdi, mitä aikuisten oppiminen ja opettaminen edellyttävät opettajalta ja oppimisympäristöltä.
3. Määrittele, mitä tarkoitetaan motivaatiolla. Esittele keskeiset motivaatio-teoriat ja motivaation lajit.
4. Selitä, miten motivaatio vaikuttaa oppimiseen.
5. Mitä tarkoitetaan motivationaalisilla orientaatioilla? Millä tavoin motivationaaliset orientaatiot ilmenevät oppimistilanteissa ja erilaisissa suorituksissa?
6. Miten oppimistaitoja voidaan opettaa?
7. Kuvaile teosten perusteella ihmisen minän kehittyminen eri ikävaiheissa ja siihen vaikuttavat tekijät.
8. Selitä ja kuvaile, miten koti, perhe ja vanhemmat vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen.
9. Määrittele, mitä ovat metakognitio ja oppimisstrategiat? Voiko niitä opettaa? Miten em. tekijät kytkeytyvät oppimisvaikeuksiin?
10. Vanhuus ja elämänlaatu – esittele keskeiset elämänlaatuun vaikuttavat tekijät.
11. Miten vanheneminen vaikuttaa ihmisen kognitiivisiin toimintoihin?
12. Kuvaile muistin kehitys ja sen muutokset ihmisen elinkaaressa.
13. Selitä, miten muisti vaikuttaa ihmisen oppimiseen
14. Kuvaile asiantuntijaksi kehittyminen ja sen ehdot. Pohdi yhteisön merkitystä asiantuntijuuden rakentumisessa.
15. Perheen ja vanhempien merkitys ja tehtävät lapsen, nuoren, aikuisen ja vanhenevan ihmisen elämässä.
16. Kuvaile leikin kehitys ja selitä leikin merkitys ihmisen kehityksessä.
17. Vanhuus ja viisaus–onko näin ja millä ehdoilla? Pohdi, mitä on viisaus, miten se eroaa älykkyydestä, ja miten se ilmenee
18. Esittele keskeiset ihmisen kehitystä selittävät teoriat ja teoria-suuntaukset. Kuvaile teorioiden olennaisimmat piirteet ja vertaile eri teorioita toisiinsa ihmisen kehityksen selittäjinä. Mikä teoria kuvaa mielestäsi parhaiten ihmisen kehitystä ja miksi?
19. Kuvaile kielen kehityksen keskeiset vaiheet varhais- ja keski-lapsuudessa. Pohdi lisäksi motoriikan ja kielen kehityksen välistä yhteyttä.
20. Vertaissuhteiden merkitys ihmisen kehitykselle ja hyvinvoinnille eri
ikävaiheissa.
21. Oppimisvaikeuksien ilmeneminen lapsen ja nuoren elämässä. Miten ne vaikuttavat tulevaisuuteen? Pohdi myös ongelmien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsen ja nuoren kehityksen ja kasvatuksen näkökulmasta.
22. Määrittele, mitä on älykäs toiminta? Miten älykkyyttä on tutkittu?
