Lukupiiri
Vapaaehtoisen lukupiirin tavoitteena on perehtyä jakson artikkeihin ja pohjustaa esseen kirjoittamista, jakaa oppimista ja syventää keskustelujen kautta omakohtaista näkemystä käsiteltävistä asioista. Ilmoittautuminen lukupiiriin löytyy kasvatus- ja koulutusosiologian aiheesta. Moodlesta Lukupiiri on yhdeksän opiskelijan ryhmä, joka toimii itsenäisesti. Jokainen tekee artikkelistaan ½- sivun laajuisen alustuksen lukupiirinsä keskustelualueelle ja osallistuu muita artikkeleita koskevaan keskusteluun. Alustuksen tekijä liittää alustukseen kysymyksen tai väitteen, jonka pohjalta keskustelua jatketaan. Puheenvuorossa on hyvä olla viittaus käsiteltävään artikkeliin oman pohdinnan tukena.
Essee
Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2–4 opiskelijan pienryhmässä ja osallistumalla esseetyöskentelyyn Moodlessa. Esseen laajuus on 7–9 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee käsitellä Antikaisen ym. teoksen ”Kasvatussosiologia” pohjalta monipuolisesti viitaten. Lisäksi tulee käyttää vähintään yhtä kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Ryhmä laatii valmiiseen esseen liitteeksi 1/2-1 sivun laajuisen ryhmän yhteisen arvioin esseestä ja sen tekoprosessista sekä esseen onnistuneista ja kehittämistä kaipaavista puolista. Yksi pienryhmän jäsen palauttaa valmiin esseen verkko-oppimisympäristöön. Pienryhmän kannattaa huolehtia, että jokaisella ryhmän jäsenillä on kopio esseestä. Tuutori ilmoittaa koulutussihteerille esseetyöskentelyyn (vertaisarviointi & palautekeskustelu) osallistuneet opiskelijat koulutussihteerille.
Yleiset esseen arviointiperusteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäisen esseen arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi lähdeviitteiden merkitsemiseen. Lähdeviitteiden merkitseminen on hyvä opetella nyt heti opintojen alussa, jotta seuraavissa suorituksissa voi keskittyä enemmän sisältökysymyksiin, rajaukseen jne.
Esseen aiheet
Aiheen valintaan voi orientoitua lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia käsitellä aihetta. Ryhmä rajaa esseensä kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa ja otsikoi esseen sen sisällön mukaisesti. Esseen aihe (1–6) merkitään esseen otsikkoon numerolla.
- Miten julkisen koulun syntyä voidaan selittää funtionalistisesti? Mitä on funktionalismi? Mitä on representaatio-ongelma ja miten funtionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?
- Tieto ja opetussuunnitelma. Mitä on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mitä on opetussuunitelma? Miten opetussuunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla ohjataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siirtää ja arvioi tieto?)
- Suomalaiset viettävät suuren osan elämästään koulussa. Tarkastele koulun jokapäiväisiä käytäntöjä ja koulua toimintaympäristönä esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas/opiskelijaryhmien näkökulmasta.
- Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele tätä ilmiötä ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekijöitä.
- Mitkä asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit käsitellä aihetta esimerkiksi koulutuksen ja työn, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) työelämän edellyttämien kvalifikaatioiden näkökulmasta.
- Tarkastele identiteettiä, kasvatusta ja/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta näkökulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mikä merkitys koulutuksella on yksilön identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallankäytön ja yksilöllisen identiteetin kehittymisen suhde. Muita mahdollisia näkökulmia ovat myös yhteisöllinen ja yksilöllinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lisäksi asiaa myös opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.
Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus
Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, luvut 1–9. Saatavana e-kirjana Ellibsistä, ks. ohje.
ja seuraavat artikkelit/katsaukset/luvut:
Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 3/2013. http://www.doria.fi/handle/10024/97950
Koulun arkea tutkimassa. Yläasteen erot ja erilaisuudet. Lahelma, E. & Gordon, T. (toim.) 2012. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisuja. http://www.helsinki.fi/ktl/kufe/Elina+Lahelma+ja+Tuula+Gordon+(toim.),+Koulun+arkea+tutkimassa+ylasteen+erot+ja+erilaisuudet.pdf (voit valita julkaisun artikkeleista)
Kalliomeri, H. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallankäytön välineenä. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Luvut 3.1. ja 4.3. Saatavana https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93216/gradu00924.pdf?sequence=1
Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559–566. http://www.julkari.fi/handle/10024/103027
Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232–242. Saatavana Nelliportaalissa.
Käyhkö, M. 2014. Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1/2014. Saatavana Nelliportaalissa.
Lappalainen, S., Mietola, R. ja Lahelma, E. 2010. Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymmärrystä: nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus. Nuorisotutkimus. Nuorisotutkimus 28 (2010) : 1, s. 39-55. Saatavana Nelliportaalisssa.
Lehtinen, E. 2004. Koulutusjärjestelmä suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. http://www.sitra.fi/julkaisut/Heiskala.pdf
Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden väittämä ohjaus – mitä, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333–348. Saatavana Nelliportaalissa.
Internetistä löytyy käyttökelpoista tietoa mm. seuraavista osoitteista: http://www.minedu.fi/OPM/,
http://www.stat.fi/ ja http://oph.fi
Esseen arviointi
Esseetyöskentelyä ohjaavat ja esseitä arvioivat tohtorikoulutettavat Suvi Jokila, Virve Murto ja yliopisto-opettaja Tiina Tuijula sekä suunnittelija Eija Siltari. Lopullinen essee arvioidaan numeerisesti asteikolla täydennettävä/ 1–5, sekä lisäksi opettaja antaa esseestä palautetta arviointilomakkeen ruudukolla. Esseiden yleiset arviointiperusteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäistä esseetä kirjoittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota juuri aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen. Tuutori ilmoittaa verkko-työskentelyyn osallistuneet opiskelijat avoimen yliopiston koulutussihteerille.
