Essee
Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2–4 opiskelijan pienryhmässä ja osallistumalla esseetyöskentelyyn.
Esseen laajuus on 7–9 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee käsitellä Antikaisen ym. teoksen ”Kasvatussosiologia” pohjalta monipuolisesti viitaten. Lisäksi tulee käyttää vähintään yhtä kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Pienryhmä laatii valmiin esseen liitteeksi 1/2-1 sivun laajuisen yhteisen arvioin esseestä ja sen tekoprosessista sekä esseen onnistuneista ja kehittämistä kaipaavista puolista. Yksi pienryhmän jäsen palauttaa valmiin esseen verkko-oppimisympäristöön (pienryhmän on hyvä varmistaa, että kaikilla sen jäsenillä on esseen viimeinen versio). Tuutori ilmoittaa koulutussihteerille esseetyöskentelyyn (vertaisarviointi & palautekeskustelu) osallistuneet opiskelijat koulutussihteerille.
Yleiset esseen arviointiperusteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäisen esseen arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi lähdeviitteiden merkitsemiseen. Lähdeviitteiden merkitseminen on hyvä opetella nyt heti opintojen alussa, jotta seuraavissa suorituksissa voi keskittyä enemmän sisältökysymyksiin, rajaukseen jne.
Esseen aiheet
Aiheen valintaan voi orientoitua lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Pienryhmä valitsee kuudesta aiheesta kiinnostavimman. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia käsitellä aihetta. Ryhmä rajaa esseensä kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa ja otsikoi esseen sen sisällön mukaisesti. Esseen aihe (1–6) merkitään esseen otsikkoon numerolla.
1. Koulutus on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa jatkuvasti laajentunut ja yleinen koulutustaso on noussut voimakkaasti. Pohdi esseessäsi koulutusekspansioon johtaneita syitä ja sen seurauksia esimerkiksi työelämän koulutusinflaatioon, ylikouluttamiseen, statuskilpailuun tai yksilöiden hyvinvointiin.
2. Suomalaiset uskovat koulutukseen, vaikka korkea koulutuskaan ei takaa työllistymistä tai pysyvää kokopäiväistä työsuhdetta. Pätkätyöt, työttömyysjaksot ja uudelleen opiskelu määrittävät yhä useamman työuraa. Löytyykö koulutususkolle katetta? Käsittele koulutuksen kannattavuutta ja koulutuksen ja työmarkkinoiden suhdetta esimerkiksi tarkastelemalla korkeakoulutuksen merkitystä työmarkkinoilla menestymiseen.
3. Perusopetuslaissa todetaan, että opetuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi opetuksen tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa. Lain toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät mm. koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät, koulun käytännöt ja piilo-opetussuunnitelma. Tarkastele ja arvioi tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista eri sukupuolten, sosioekonomisten ryhmien tai maahanmuuttajaoppilaiden näkökulmasta.
4. Koulutuksesta ja opiskelusta on tullut lähes itsestäänselvyyksiä nyky-yhteiskunnassa. Kaikki eivät kuitenkaan suorita peruskoulua loppuun tai hakeudu sen jälkeiseen koulutukseen. Miten kasvatussosiologia on pyrkinyt selittämään tätä ilmiötä? Onko kyseessä yksilön valinta vai ovatko syyt yhteiskunnallisissa rakenteissa? Miten tällainen valinta vaikuttaa yksilön elämään osana koulutuskeskeistä yhteiskuntaa? Onko kouluttautuminen todella aina välttämätöntä? Muista rajata aihe hyvin ja liittää pohdinta lähteiden antamaan tietoon.
5. Miksi elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus koetaan tämän päivän yhteiskunnassa ja työelämässä tärkeiksi? Tarkastele kysymystä esimerkiksi koulutuksen yhteiskunnallisten tehtävien tai elinikäisen oppimisen avaintaitojen (http://www.oph.fi Elinikäisen oppimisen avaintaidot) näkökulmasta ja arvioi, miten aikuiskoulutus on onnistunut tehtävissään. Rajaa aiheesi esimerkiksi koulutusmuodon, iän ja/tai sukupuolen avulla.
6. Tarkastele identiteettiä, kasvatusta ja/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta näkökulmasta.
Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus
Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2006 (3. uudistettu painos tai uudemmat painokset). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY, luvut 1–9
ja seuraavat artikkelit:
Aro, M. 2009. Koulutus ja hyvinvointipuutteet. Yhteiskuntapolitiikka 74 (5), 497–508. http://www.stakes.fi/yp/2009/5/aro.pdf (1. esseeaihe)
Hämäläinen, K. & Välijärvi, J. 2006. Työelämän tarpeet, sivistys ja elämän laatu – mahdoton yhtälö Euroopan koulutusjärjestelmien kehittäjille? Aikuiskasvatus 26 (4), 329–335. (5. esseeaihe, Nelliportaali: Doria)
Illeris, K. 2006. Elinikäinen oppiminen ja matalasti koulutetut. Aikuiskasvatus 26 (1), 4–13. (4. esseeaihe, Nelliportaali: Doria)
Juutilainen, P-K. 2007. Sukupuoli lukion opinto-ohjauskeskusteluissa. Kasvatus 38 (2), 134–143. (3. esseeaihe, Nelliportaali: Doria)
Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232–242. (6. esseeaihe, Nelliportaali: Doria)
Rautakilpi, S. & Rouhelo, A. 2005. Suuret odotukset vai turhat toiveet? Akateemiset generalistit vuosituhannen vaihteen koulutusmarkkinoilla. Aikuiskasvatus 25 (1), 36–46. (2. esseeaihe, Nelliportaali: Doria)
Oheislukemistolista löytyy verkkoalueelta. Myös internetistä löytyy käyttökelpoista tietoa mm. seuraavista osoitteista: www.minedu.fi/opm, www.stat.fi ja http://oph.fi
Esseen arviointi
Esseetyöskentelyä ohjaavat yliopisto-opettaja Tiina Tuijula ja tuutori Tuike Mäntylä. Tiina Tuijula arvioi viimeistellyn esseen numeerisesti asteikolla täydennettävä/ 1–5 , sekä antaa lisäksi palautetta esseestä arviointilomakkeen ruudukolla. Esseiden yleiset arviointiperusteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäistä esseetä kirjoittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen.
