Tehtävänäsi on suunnitella vaiheittain noin neljän opintopisteen laajuinen kurssi, 2-3 opiskelijan pienryhmässä tai itsenäisesti. Suunnitelmassa keskitytään pedagogisiin ratkaisuihin, kurssin sisältö esitetään vain pääpiirteittäin. Oppimisen, opetuksen ja arvioinnin -perusteet opintojakson kirjallisuutta käytetään käytännön suunnitelmien pohjana sekä omien ratkaisujen perusteluun ja arviointiin läpi koko kurssisuunnitelman. Muutakin kirjallisuutta voi käyttää mutta se ei korvaa opintojakson kirjallisuutta. Viittaukset kirjallisuuteen merkitään lähdeviittein (ohjeita Opiskelijan yleisoppaassa). Laajuudeltaan työ on 15 sivua (15 ohjepituuteen lasketaan tekstisivut johdannosta viimeiseen luvun loppuun). Oma arvio liitetään kurssisuunnitelmaan lähdeluettelon jälkeiselle sivulle liitteeksi. Kurssisuunnitelma otsikoidaan sisällön mukaan, esimerkiksi Talonrakennuksen perusjakson – pedagoginen kurssisuunnitelma.
Pedagogiseen kurssisuunnitelman tekemiseen sisältyy verkkotyöskentelyä, jonka tavoitteena on tukea oman suunnitelman tekemistä. Jokainen opiskelija tai pienryhmä esittää oman suunnitelmansa kolmessa vaiheessa (idea, väliraportti ja valmis suunnitelma). Lisäksi kaikista töistä annetaan vertaispalautetta. Verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä.
Suunnitelma sisältää:
- Opintojakson perustiedot (nimi, tavoitteet, oppilaitos, oppimisympäristö, jne.)
- Kurssin suunnittelun, opetuksen, työtapojen ja arvioinnin takana vaikuttavat näkemykset (oppimis-, ihmis- ja tietokäsitys)
- Työtavat (suhteessa kurssin taustanäkemyksiin)
- Arviointisuunnitelman (oppimisen arviointi kurssilla, suhteessa kurssin taustanäkemyksiin)
- Lisäksi kurssisuunnitelmaan liitetään noin puolen sivun laajuinen oma arvio. Voit esimerkiksi arvioida työn onnistumista suhteessa arviointikriteereihin ja pohtia, mikä työn tekemisessä oli haastavinta, antoisinta jne.
Valmiit kurssisuunnitelmat ”julkaistaan” muille opiskelijoille Pedagogisen kurssisuunnitelman projektityöskentely -keskustelualueella ja palautetaan arvioitavaksi opettajalle Valmiin pedagogisen kurssisuunnitelman palautus -kohtaan. Kurssisuunnitelman arvioinnin perustana ovat opiskeluoppaassa esitetyt esseen arviointikriteerit.
Kurssisuunnitelman arviointikriteerit
- Pedagogisten ratkaisujen perustelu ja tarkastelu suhteessa jakson kirjallisuuteen.
- Neljän oppikirjan monipuolinen hyödyntäminen (ks. kohdasta suoritustapa).
- Kokonaisrakenteen toimivuus, ymmärrettävyys ja johdonmukaisuus.
Kurssisuunnitelma arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-5 kirjallisen palautteen kera kuukauden sisällä sen palautuspäivästä. Verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä.
Verkkotyöskentely 25.1.–24.3.2016
1. Vaihe, viikko 4: Orientoituminen
Työskentely alkaa orientoitumalla pedagogiseen kurssisuunnitelman tekemiseen. Pedagogisessa kurssisuunnitelmassa päätettäviä asioita:
- Koulumuoto (esim. peruskoulu, ammattikorkeakoulu)
- Oppimisympäristö (esim. luokkaopetus, verkko-opinnot)
- Koulutuksen kohderyhmä (lapset, nuoret, aikuiset, erityisryhmä)
- Sisältö pääpiirteittäin
- Aikataulu ja eteneminen
- Työtavat (Opetus- ja opiskelumenetelmät)
- Opettajan ja opiskelijan roolit
- Oppimisnäkemys
- Arviointimenetelmät
- Resurssit (talous ja henkilöstö)
Orientoidu tekemiseen myös opintojakson kirjallisuutta lukemalla.
Didaktiikka
Didaktiikka eli opetusoppi on kasvatuksen historian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuspsykologian tavoin yksi kasvatustieteen osa-alue, joka toimii vuorovaikutuksessa muiden osa-alueiden ja lähitieteiden kanssa.
Didaktiikka tutkimuskohteita ovat opetustapahtuma, oppiminen opetussuunnitelma. Tutkimus voidaan jakaa kahteen perinteeseen: opetustapahtuman kuvailevaan eli deskriptiiviseen didaktiikkaan ja opetustoiminnalle ohjeita antavaan normatiiviseen didaktiikkaan.
Erityisdidaktiikat kytkeytyvät tiettyyn aineeseen, sisältöön tai koulumuotoon, voidaan puhua esimerkiksi ammattikasvatuksen didaktiikasta tai alkuopetuksen didaktiikasta. Didaktiikan lähitermi on myös pedagogiikka, joka viittaa etenkin saksalaiseen perinteeseen.
Lähde:
Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2005. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.
Lue lisää didaktiikasta Uusikylän ja Atjosen teoksesta luvusta ”Mitä didaktiikka on?”
Oppiminen ja opetus
”Kaiken systemaattisen opettamisen ja opiskelun perustana on jokin käsitys oppimisesta, siitä, millainen on oppimistapahtuman luonne” (Rauste-von Wright, von Wright & Soini 2003, 139.) Oppimiskäsitys rakentuu käytännön tottumuksista, arvoista, asenteista, käsityksestä tiedon ja psyykkisten prosessien luonteesta, yhteiskunnallisista perinteistä sekä kulloisenkin yhteiskunnan opetukselle ja koulutukselle asettamista normeista. Myös oppimisen tutkimus tuloksineen vaikuttaa kulloinkin vallitsevaan näkemykseen oppimisen luonteesta. Tällä hetkellä oppimistutkimuksessa ollaan kiinnostuneita yksilön oppimisprosessin ohella sosiaalisen ja kulttuurisen yhteisön merkityksestä oppimisessa. Tutkimuskohteita ovat muun muassa oppimista tukevat ympäristöt, yhteisöt ja organisaatiot. Monisyinen ja nopeasti muuttuva tietoyhteiskunta asettaa haasteita oppimiselle ja sen tutkimiselle. Haasteeseen vastataan yhä useammin monitieteisillä ja kansainvälisillä tutkimushankkeilla. (Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan uutisarkisto)
Lähde:
Rauste-von Wright, M., von Wright, J. & Soini, T. (2003 uudistettu painos) Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.
Lue lisää aiheesta Uusikylän ja Atjosen teoksesta luvusta Opetus ja oppiminen, Rauste-von Wrightin ym. teoksesta luvusta Mikä säätelee toiminnan muutosta? sekä Eteläpellon Onnismaan toimittaman teoksen artikkeli Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. sekä Hakkarisen ym. teoksesta Johdanto ja toinen luku Kuinka tutkiva oppiminen eroaa perinteisestä projektioppimisesta? Pohdi omaa käsitystäsi oppimisesta ja opettamisesta suhteessa kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin.
Oppimisympäristö
Oppimiseen vaikuttavista kehystekijöistä käytettään nimitystä oppimisympäristö. Käsitteenä oppimisympäristö voidaan määritellä eri tavoin. Laajasti ajatellen voidaan sanoa, että oppimisympäristö käsittää oppimismateriaalin sekä fyysisen ja mentaalisen viitekehyksen, joka mahdollistaa tavoitteellisen oppimisen. Teknologiapainotteinen määritelmä taas korostaa ympäristön teknisiä elementtejä. (Multisilta 1997, 101-102.) Jyri Manninen kumppaneineen määrittee oppimisympäristön paikaksi, tilaksi, yhteisöksi tai toimintakäytönnöksi, joka edistää oppimista (Manninen et al. 2007, 17).
Lähteet:
Multisilta, J. 1997. Miltä näyttää WWW-maailma oppimisympäristönä. Teoksessa Lehtinen, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. Helsinki: Oy Edita Ab.
Manninen, J. ym. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt. JOHDATUS OPPIMISYMPÄRISTÖAJATTELUUN. Opetushallistus. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy.
Lue lisää oppimisympäristöistä Mannisen ym. teoksesta ja Rauste-von Wrightin ym. teoksen alaluvusta Oppimisympäristöt. Kiinnitä huomio Hakkaraisen ym. teosta sekä Eteläpellon ja Onnismaan toimittaa teosta lukiessasi erilaisiin oppimisympäristöihin ja niiden erityispiirteisiin.
Pohdi, millaisia oppimisympäristöjä on olemassa ja millaista oppimista mikäkin ympäristö tukee parhaiten?
2. Vaihe, viikko 5 : Oman kurssissuunnitelman ideointi
Tällä viikolla perehdyt opetuksen ja koulutussuunnittelun taustalla vaikuttaviin oppimis-, ihmis-, ja tietokäsityksiin, opetuksen ja oppimisen suunnitteluun sekä opetussuunnitelmateorioihin. Lisäksi ideoit omaa kurssisuunnitelmaasi.
Pohdi alustava idea omasta kurssisuunnitelmasta ja esittele se Pedagogisen kurssisuunnitelman projektityöskentely -keskustelualueella 5.2. mennessä. Tutustu lisäksi oppimis-, ihmis- ja tietokäsityksiin. Pohdi ko. asioita oman kurssisi kannalta ja tee muistiinpanoja.
3. Vaihe, viikko 6: Työskentely
Kolmannessa vaiheessa perehdytään erilaisiin opetusmenetelmiin sekä opettajan ja oppilaan/opiskelijan rooleihin. Viikon opiskeluun ei liity verkkotehtäviä, mutta keskustelualue on käytettävissä.
Suunnittele kurssisi oppimisympäristö, työtavat ja mieti opettajan ja oppilaan/opiskelijan rooleja (opiskelija versus ainelähtöisyys). Pohdi myös, miten opetuksen taustalla vaikuttavat oppimis-, tieto- ja ihmiskäsitykset ilmenevät valinnoissasi.
Työtavat ja roolit
Lue seuraavat teksti peilaten asioita omaan kurssiisi:
Työtavat
Uusikylä & Atjonen, luvut Opetustapahtuman ohjaaminen ja Oppimisen ja opettamisen apuvälineet
Rauste-von Wright ym., alaluvut Opetusmenetelmät ja Ongelmaperustainen ja ilmiökeskeinen oppiminen
Eteläpelto & Onnismaa (toim.), osa III Ammatillisen kasvun tukeminen
Hakkarainen ym. luvut 3, 5–8.
Opettajan ja opiskelijan roolit
Uusikylä & Atjonen, luvut Oppilaat yksilönä ja ryhmänä,
Opettaja didaktiikan ammattilaisena ja Hyvä opetus oppilaan ja opettajan yhteisenä tehtävänä.
Rauste-von Wright ym., luku Asiantuntijuus Ihmissuhdetyössä
Eteläpelto & Onnismaa, osa II Autonomia koulutusorganisaatiossa ja opettajan työssä
Hakkarainen ym. , esimerkiksi luvut neljä ja kymmenen.
4. Vaihe, viikot 7–9: Väliraportointi ja vertaispalaute
Seuraavina viikkoina kirjoitetaan väliraportti kurssisuunnitelmasta ja annetaan vertaispalautetta muiden suunnitelmista. Väliraportoinnin tavoitteena on antaa kehitysideoita ja korjausehdotuksia kurssisuunnitelmaan.
Raportin vähimmäispituus on kolme sivua, mutta voit esittää työstäsi myös laajemman version. Vertaispalautteesta hyödyt sitä enemmän mitä pidemmällä työsi on. Voit lähteä liikkeelle oppimisen ideaalitilanteesta. Miten tuettuna oppiminen sujuisi oppijalle mahdollisimman mielekkäällä tavalla?
Väliraportin tulee sisältää:
- Kurssin perusraamit (mitä?, missä?, miten? ja kenelle?)
- Oppimisympäristö
- Opetusmenetelmät/Työtavat ja kurssin eteneminen
- Opetuksen takana vaikuttavat käsitykset (oppimis-, ihmis- ja tietokäsitys)
- Opettajan ja oppilaiden/opiskelijoiden roolit
Tuo väliraportti liitetiedostona Pedagogisen kurssisuunnitelman projektityöskentely -keskustelualueella 26.2. mennessä. Anna vertaispalautetta ainakin yhdestä muusta väliraportista 4.3. mennessä. Käytä palautteen pohjana pedagogisen kurssisuunnitelman arviointikriteereitä.
5. Vaihe, viikko 10: Oppimisen arviointi omalla kurssilla09
Viimeisessä vaiheessa perehdytään kirjallisuuden pohjalta oppimisen arviointiin ja erilaisiin arviointitapoihin. Lisäksi teet omaan kurssiisi suunnitelman oppimisen arvioinnista. Viikon opiskeluun ei liity verkkotehtäviä, mutta keskustelualue on käytettävissä.
Saatuasi arviointiosuuden kuntoon sinulla on kaksi viikkoa aikaa viimeistellä kurssisuunnitelmaasi. Tuo valmis työsi viestin liitetiedostona Pedagogisen kurssisuunnitelman projektityöskentely -keskustelualueelle viestin liitetiedostona 24.3.2016 mennessä ja arviointia varten opettajalle Valmiin pedagogisen kurssisuunnitelman palautus -kohtaan. Työ arvioidaan neljän viikon sisällä siitä, kun se on palautettu.
Oppimisen arviointi
Arviointi liittyy olennaisesti opetukseen ja oppimiseen. Uusikylän ja Atjosen (2007, 191) määrittelevät arvioinnin seuraavasti: ”Arvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on määrittää, kuinka hyvä (laadukas, arvokas, ansiokas, sopiva, jne.) jokin suoritus tai toiminta on.”
Arvioinnin kentällä vallitsee tällä hetkellä kaksi ilmeisen voimakasta suuntausta. Toisaalta kognitiivis-konstruktivistinen oppimisnäkemys korostaa arvioinnin oppilaskeskeisyyttä ja oppilaslähtöisyyttä ja tarvetta tukea oppilaan kehitystä arvioinnin avulla. Toisaalta huomiota kiinnitetään koulujen tuloksellisuuteen ja tulosvastuuseen. Pohdittaessa näiden suuntausten yhteensopivuutta, voidaan kysyä, mitä on pidettävä koulun tuloksena. Onko se entistä paremmin oppiva ja entistä itsenäisemmin ajatteleva, hyvän itsetunnon omaava oppilas – vai tutkintolukuja, koearvosanoja, siis kouluun sovellettuna tutkintolukuja. (Virta 1999, 3.) Konstruktivismin myötä arviointi nähdään olennaisena osana opetusta ja oppimisprosessia. Tämä edellyttää myös uudenlaisia, autenttisia eli aitoon oppimisprosessiin kohdistuvia arviointimuotoja perinteisten kurssin lopuksi järjestettävien erillisten koetilanteiden lisäksi tai sijasta. (Tynjälä 2002, 169–174.)
Oppimisen arviointi on solmukohta, jossa yhdistyvät monet langat. Pohjimmiltaan on kysymys arvoista, tiedonkäsityksestä, ihmiskäsityksestä ja siitä, mitä pidetään yleissivistyksenä. Koulussa suoritettuun oppilaiden ja oppimisen arviointiin, esim. kokeiden pitämiseen, liittyy myös piilo-opetussuunnitelmallisia yhteyksiä. Oppilasarviointi luo oppilaalle käsitystä omasta itsestään, taidoistaan ja mahdollisuuksistaan sekä siitä, millaista osaamista ja tietoa koulu arvostaa. (Virta 1999, 4.) Hyvän arvioinnin kriteeriksi ei enää riitä, että se toteaa mahdollisimman luotettavasti oppilaan tietojen ja osaamisen tason tai laadun, vaan opettajan tulee arviointia hyödyntäen pyrkiä edistämään oppilaan oppimista ja hänen persoonallista kehitystään. Arvioinnissa tulee antaa palautetta myös vahvuuksista, ei vain heikkouksista, ja keskeistä on myös oppilaan motivoiminen sekä itsearviointitaitojen tukeminen. Uusissa arviointisuuntauksissa korostuu oppijan ja opettajan vuorovaikutus ja menetelmien joustavuus. Näin arviointi on opettajalle entistä enemmän oppilaan ymmärtämistä ja hänen ajatusmaailmaansa tutustumista. Keskeistä tässä on opettajan arviointia koskeva ajattelu sekä arvioinnin taustalla olevien ajattelutapojen ja uskomusten muuttuminen. (Virta 1999, 132–133.)
Arvioinnin ja pedagogisten käytäntöjen välillä on läheinen yhteys. Arvioitavat asiat ja arviointitavat vaikuttavat siihen, mitä ja miten opiskellaan ja opetetaan. Tentti- ja koekäytännöt ohjaavat opiskelua. Jos kokeissa mitataan irrallisten asiatietojen osaamista, oppilaat tähtäävät testeihin valmistautumiseen eikä niinkään asian kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja yleistiedon kartuttamiseen. Arvioinnin olisikin oltava oppimista edistävää kehittävää arviointia, joka ei vain arvota oppilaan suorituksia vaan ohjaa häntä myös syventämään ymmärrystään. Nykypäivän arviointi haastaa myös oppijoita itseään arvioimaan toimintaansa, käyttämään rakentavaa vertaisarviointia ja siihen liittyvää palautetta. Onnistunut arviointi ja itsearviointi kehittävät oppijoiden metakognitiivisia taitoja sekä itseohjautuvuutta ja sytyttävät heissä rohkeuden oppia uusia asioita. Elämänkoulussa kun ei järjestetä kokeita, mutta vaaditaan kuitenkin jatkuvaa uuden oppimista. (Hakkarainen, Bollström-Huttunen, Pyysalo & Lonka 2005, 16, 250–255.)
Lähteet:
Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, S. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Porvoo: WSOY.
Tynjälä, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2007. Didaktiikan perusteet. Juva:WSOY.
Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Mahdollisuuksia ja varauksia. Turun
Lue Atjosen teos kokonaan, Uusikylän ja Atjosen teoksen luku Opetuksen arviointi,
Rauste-von Wright ym. teoksen luku Arviointi oppimisen ja koulutuksen säätelijänä,
Hakkaraisen ym. teoksen luku Kuinka tutkivaa oppimista arvioidaan?
Pohdi, mitkä ovat oman kurssisi oppimisen arvioinnin lähtökohdat, tavoitteet ja konkreettiset muodot?