Aikuiskasvatuksen psykologia -opintojakson voi suorittaa:
- A-vaihtoehto: Tenttimällä artikkelit ja Murtosen toimittaman teoksen luvut 1–7 ja osallistumalla verkkotyöskentelyyn Kallion toimittamasta teoksesta (luvut 1–12).
- B-vaihtoehto: Tenttimällä Murtosen toimittaman teoksen luvut 1–7, artikkelit ja Kallion toimittaman teoksen luvut 1–12 samassa tentissä.
Kirjallisuus
- Kallio, E. (toim.) 2016. Ajattelun kehitys aikuisuudessa – Kohti moninäkökulmaisuutta. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 71. (Luvut 1–12)
- Murtonen M. (toim.) 2017. Opettajana yliopistolla. Korkeakoulupedagogiikan perusteet. Tampere:Vastapaino (Luvut 1–7)
Ja seuraavat artikkelit:
- Isopahkala-Bouret, U. & Siivonen, P. 2016. Viisikymppisten naisten neuvottelua korkeakoulutuksesta, ikääntymisestä ja työllistettävyydestä. Aikuiskasvatus 36 (4), 246–257.
- Kinnunen, U., Rantanen, J., Bloom, J. d., Mauno, S., Feldt, T., & Korpela, K. 2016. The role of work-nonwork boundary management in work stress recovery. International Journal of Stress Management, 23 (2), 99-123.
- Kira, M. & Balkin, D. B. 2014. Interactions between work and identities: Thriving, withering, or redefining the self? Human Resource Management Review 24 (2014) 131–143.
- Kokko, K. 2010. Mitä on keski-iän hyvä psykologinen toimintakyky? Psykologia 45 (4), 300–315.
- Lapointe, K. 2014. Tilaa mielekkäälle työlle. Aikuiskasvatus 34 (1), 17–28.
- Manninen, J. & Meriläinen, M. 2015. Monimenetelmällinen näkökulma omaehtoisen opiskelun hyötyihin. Aikuiskasvatus 35 (2), 84–98.
- Saari, T. 2013. Työssä kehittyminen tietotyöntekijän oikeutena ja velvollisuutena. Aikuiskasvatus 33 (2), 95–106.
Tentti
Aikuiskasvatuksen psykologian tentti on moodletentti, jonka voit tehdä omalta kotikoneelta jakson aikataulussa mainittuina tenttiaikoina. Aikuiskasvatustieteen psykologian moodletentti kestää kaksi vuorokautta alkaen tenttipäivinä klo 18.00 ja päättyen kahden vuorokauden kuluttua klo 18.00. Moodletenttiin ei tarvitse ilmoittautua. Tentti arvioidaan numeerisesti asteikolla 1–5. Lue ohjeita tenttimisestä, tenttiin valmistautumisesta ja hyvän tenttivastauksen ominaisuuksista Opiskelijan yleisoppaasta.
Tenttiin valmistaudutaan hyvissä ajoin etukäteen. Tenttivastaukset kirjoitetaan esseemuodossa, eikä käytetä suoria lainauksia (tekstiä, kuvia tai kaavioita). Lähteenä käytetään opintojakson kirjallisuutta ja luentoa. Tekstin sisäiset lähdeviitteet merkitään: kirjoittaja(t), vuosiluku ja sivunumerot, esim. (Tuominen 2016, 59–61). Huomioithan, että Kallion toimittaman kirjan artikkeleihin viitataan niiden kirjoittajan mukaan, eikä kirjan toimittajan mukaan. Vastauksen loppuun ei tarvitse kirjoittaa lähdeluetteloa. Yhden vastauksen pituus on noin 1000–1500 sanaa.
Opiskelijana et näe muiden opiskelijoiden Moodleen palauttamia tenttivastauksia. Vastauksen tallennus ja palautus tapahtuu klikkaamalla ”Seuraava” -toimintoa. Voit myös tehdä tenttivastauksia tekstinkäsittelyohjelmassa ja liittää ne Moodleen vasta valmiina. Voit muokata vastausta niin monta kertaa kuin haluat ja poistua välillä Moodlesta, kunhan muistat tallentaa vastauksesi. Huom. ”Palauta kaikki ja lopeta” kun tenttivastauksesi on valmis ja haluat palauttaa kaikki vastaukset arvioitavaksi. Huomio, että vain ohjeiden mukaiset ja ajoissa palautetut tenttivastaukset arvioidaan. Huomio myös, että moodletentin avaaminen tenttiaikana (ks. aikataulu) ilman vastauksen jättämistä lasketaan yhdeksi tenttikerraksi.
Verkkotyöskentely
Verkkotyöskentely on Eeva Kallion toimittamaan teokseen pohjautuvaa teemakeskustelua, jota käydään ohjatusti neljästä teemasta, jotka ovat samalla kirjan osia. Jokainen opiskelija toimii joko alustajana tai yhteenvetäjänä (alustuksen tai yhteenvedon voi tehdä myös pareittain) yhdessä teemassa ja osallistuu vähintään kolmeen teemakeskusteluun vähintään kahdella sisällöllisellä, Kallion toimittamaan kirjaan pohjautuvalla puheenvuorolla. Alustus- ja yhteenvetotehtäviin ilmoittaudutaan verkkoalueella 17.1. mennessä. Ennen varsinaisen verkkokeskustelun alkua on tärkeä lukea edellä mainittu kirja. Teemakeskustelut käydään viikoilla neljä, viisi ja kuusi. Teemojen käsittely alkaa ma 21.1., jolloin alustukset tulee olla vietynä keskustelualueelle klo 12 mennessä. Teemakeskustelu päättyy keskiviikkona 5.2., jonka jälkeen yhteenvetäjät tuovat koosteensa keskusteluista 9.2. mennessä keskustelualueelle. Verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä. Jakson opettaja Tiina Tuijula ohjaa verkkokeskustelua.
Alustajan tehtävät
Alustajan tehtävänä on alustaa teema sekä virittää ja ylläpitää keskustelua. Alustaja tekee annetun kirjallisuuden pohjalta vähintään puolen sivun ja enintään sivun laajuisen alustuksen ja vie sen teeman keskustelualueelle. Hyvä alustus on lyhyt ja napakka kuvaus siitä, mitä alustaja pitää aiheessa keskeisenä. Alustus kannattaa tehdä etukäteen tekstinkäsittelyohjelmalla ja viedä keskustelualueelle leikkaa ja liitä -toiminnalla.
Alustajan muistilista:
- alustaja on teemakeskustelun ja -työskentelyn virittäjä
- hän luo keskustelualueen ilmapiirin
- alustajan ideat ohjaavat, miten keskustellaan ja mihin suuntaan keskustelu lähtee
- alustajan tulee sallia, että keskustelu kulkee eri suuntaan kuin mitä hän haluaisi, mikäli se aiheen kannalta on relevanttia
- alustus sisältää vähintään yhden kysymyksen keskustelijoille, lisäksi alustaja voi esittää väitteitä ja pyytää perusteluja keskustelun aktivoimiseksi
Mitä keskustelijalta odotetaan?
Keskustelija perehtyy teemoihin etukäteen oppikirjasta, lukee alustukset ja ottaa osaa keskusteluun. Keskustelija voi luontevilla puheenvuoroillaan omalta osaltaan luoda kurssin sisältöä ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan keskustelu etenee. Sopiva puheenvuoro on laajuudeltaan noin 1/3 -1/2 -sivun laajuinen ja se sisältää viittauksen kirjallisuuteen.
Yhteenvetäjän tehtävät
Yhteenveto on vapaamuotoinen kooste (noin yksi – 2 sivua) teemassa käydystä keskustelusta, siinä esille tulleista keskeisistä näkökulmista ja huomioista. Yhteenvetoa laatiessa on hyvä ottaa esille myös huomiotta jääneitä keskeisiä asioita.
Lisäksi yhteenvetäjä arvioi keskustelua esimerkiksi monipuolisuutta, aktiivisuutta, oppikirjojen hyödyntämistä. Halutessaan yhteenvedossa voi herättää uusia näkökulmia, joiden käsittelyä voi jatkaa esseessä. Yhteenvetäjä vie yhteenvedon keskustelualueelle keskustelun päätyttyä mainittuna päivänä.
Teemat
0. Johdannoksi
Kirjan taustaksi käsitellään aikuisen ajattelun kehittymisen teorioita, selvennetään kirjassa käsiteltäviä pääsuuntauksia sekä ajattelun kehittymisen tutkimuksen lähtökohtia ja historiaa.
2. Eeva Kallio: Aikuisuuden ajattelun kehityksen laaja kenttä – perusteita ja avoimia kysymyksiä
3. Miira Tuominen: Ajattelun kehityksestä tiedollis-henkisenä saavutuksena: antiikin filosofikoulujen näkemyksiä
I Kehitysvaihemallit: tieto, käsitykset, moraali
Teemassa käsitellään tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun kehittymistä ja tutkimusta. Lue keskustelun pohjaksi seuraavat Kallion toimittaman teoksen artikkelit.
4. Hannele Seppälä: Tieteellisen ajattelun kehittyminen
5. Sari Lindblom-Ylänne & Minna Koutaniemi: Tieteellisen ajattelun ja tietokäsitysten tutkiminen
6. Anna-Maija Pirttilä-Backman & Salla Ahola: Henkilökohtaiset tietokäsitykset ja yhteiset arkiteoriat
7. Soile Juujärvi: Oikeudenmukaisuus ja huolenpito aikuisuuden moraaliajattelussa
8. Jaana-Piia Mäkinniemi: Moraalin määritelmän laajentuminen ja moraaliajattelun kehitys
II Oppiminen, tieto ja toimintakyky
Teemana ovat aikuisen oppiminen, asiantuntijuustieto, persoonallisuuden kasvau ja toimintakyky. Lue keskustelun pohjaksi seuraavat artikkelit:
9. Mirjamaija Mikkila-Erdmann: Käsitteellinen muutos ja koulutukselliset haasteet aikuisuudessa
10. Päivi Tynjälä: Asiantuntijan tieto ja ajattelu
11. Auli Toom: Hiljainen tieto ja asiantuntijuus
12. Katja Kokko & Helen Shehadeh: Aikuisiän myönteisen persoonallisuuden kehityksen yhteydet psykologiseen ja sosioaaliseen toimintakykyyn