Kasvatus- ja koulutussosiologia 4 op

kirjoittaja
Osaamistavoitteet

Opiskelija kiinnostuu pohtimaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä yhteiskunnallisina ja kulttuurisina ilmiöinä, hallitsee sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteet, tuntee pääpiirteissään kasvatussosiologian keskeiset teoreettiset lähestymistavat ja tutkimussuuntaukset sekä osaa soveltaa näitä kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisen luonteen hahmottamisessa.

Sisältö
  •  sosiologia tieteenä ja ajattelutapana
  • sosiologian ja kasvatussosiologian keskeiset käsitteet ja teoriasuuntaukset
  • koulutuksen historiallinen muotoutuminen, yhteiskunnalliset tehtävät ja prosessit
  • kasvatuksen ja kasvun yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ehdot ja mahdollisuudet
  • kasvatussosiologinen nuorisotutkimus
  • kasvatus, koulutus ja sukupuoli
Opettajat

Rauno Huttunen (luennot), Tiina Tuijula, Taina Heinonen, Outi Lietzen ja Kristiina Ojala (esseet)

Aikataulu

Luennot: ke 24.10.2018  ja  ke 31.10.2018 klo 17.30–20.00 luentosali PUB2, Publicum, Assistentinkatu 7, 1. krs. ja verkko-oppimisympäristössä.

Esseetyöskentelyä korvaavan tehtävän tekeminen ”Esseetyöskentelyä korvaavan tehtävän” -keskustelualueella Moodlessa ja valmiin esseen palautus Moodleen omassa aikataulussa (etukäteen jaksoa suorittavat voivat tehdä korvaavan tehtävänä ennen Kasvatus- ja koulutussosiologia -opintojakson alkua tai sen jälkeen, eivät sen aikana).

Suoritustapa

A) Esseetyöskentelyä korvaava tehtävä (täydennettävä–hyväksytty)

Annat palautetta kahdesta esseestä ja laitat oman esseesi  (keskeneräinen vähintään 3 sivua) vertaisarvioitavaksi Moodleen. Arvioi esseetä esim. avoimen palautelomaketta hyödyntäen ja anna sanallista palautetta. Sekä arvioitavat esseet että palautteenanto tapahtuu Esseetyöskentelyä korvaava tehtävä – suljetulla keskustelualueella Moodlessa. Pyydä opintosihteeriä  lisäämään sinut em. keskustelualueen jäseneksi.

B) Essee (arviointiasteikko 0–5)

Laadi 7–9 sivun laajuinen essee 2–4 henkilön ryhmässä tai itsenäisesti, ja palauta essee Moodleen kasvatus- ja koulutussosiologian lohkoon. Ohjeita esseen kirjoittamiseen löydät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäisen esseen arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämi- seen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen. Liitä esseen loppuun oma arviosi (laajuus 1⁄2–1 sivua) tekoprosessista, työstämisen sujumisesta, ongelmista ja niiden ratkaisuista sekä omasta suoriutumisestasi.

Lo­pul­li­nen es­see ar­vi­oi­daan nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la täy­den­net­tä­vä/ 1–5, sekä li­säk­si opet­ta­ja an­taa es­sees­tä pa­lau­tet­ta ar­vi­oin­ti­lo­mak­keen ruu­du­kol­la. Es­sei­den ylei­set ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet löy­ty­vät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Opin­to­jen en­sim­mäis­tä es­see­tä kir­joit­ta­es­sa kan­nat­taa kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta juu­ri ai­heen ra­jauk­seen, läh­de­kir­jal­li­suu­den hyö­dyn­tä­mi­seen ja muo­to­seik­koi­hin, ku­ten esi­mer­kik­si teks­ti­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen.Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus:

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, lu- vut 1–9. Saatavana e-kirjana Ellibsistä, ks. ohje.

ja seuraavat artikkelit/katsaukset/luvut, joista on käytettävä vähintään yhtä esseessä:

Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 3/2013. Saatavana Finnassa.

Kalliomeri, Y. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallankäytön välineenä. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Luvut 3.1. ja 4.3.

Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559–566.

Koulun arkea tutkimassa. Yläasteen erot ja erilaisuudet. Lahelma, E. & Gordon, T.(toim.) 2012. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisuja. (voit valita itseäsi kiinnostavat kirjan artikkeleista)Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232–242. Saatavana Finnassa.

Käyhkö, M. 2014. Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto- opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1/2014. Saatavana Finnasta.

Lap­pa­lai­nen, S., Mietola, R. ja La­hel­ma, E. 2010. Ha­ke­mi­sen pak­koa, tie­don­mu­ru­ja ja itse­ym­mär­rys­tä: nuor­ten kou­lu­tus­va­lin­nat ja op­pi­laan­oh­jaus. Nuo­ri­so­tut­ki­mus 28 (2010) : 1, s. 39-55.  Saa­ta­va­na Finnassa.

Souto, A-M, 2014. ”Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu” Koulutuksen keskeyttäjät ja ammatilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot.  Nuorisotutkimus 32 (4), 19–35. Saatavana Finnasta.

Lehtinen, E. 2004. Koulutusjärjestelmä suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.  Saatavana Moodlessa.

Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden väittämä ohjaus – mitä, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333–348. Saatavana Finnassa.

Esseen aiheet:

Orientoidu aiheen valintaan lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Valitse viidestä aihealueesta sinua eniten kiinnostavin. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia käsitellä aihetta. Rajaa itse aiheesi kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa, otsikoi esseesi ja käsittele aihetta rajauksesi mukaisesti. Merkitse kansilehteen aiheen numero, esimerkiksi ennen esseen nimeä.

1. Miten julkisen koulun syntyä voidaan selittää funktionalistisesti? Mitä on funktionalismi? Mitä on representaatio-ongelma ja miten funktionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?

2.Tieto ja opetussuunnitelma. Mitä on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mitä on opetussuunnitelma? Miten opetus- suunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla oh- jataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siir tää ja arvioi tietoa?)

3.Suomalaiset viettävät suuren osan elämästään koulussa. Tarkastele koulun jokapäiväisiä käytäntöjä ja koulua toimintaympäristönä esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas/opiskelijaryhmien näkökulmasta.

4.Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele tätä ilmiötä ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekijöitä.

5.Mitkä asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit käsitellä aihetta esimerkiksi koulutuksen ja työn, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) työelämän edellyttämien kvalifikaatioiden näkökulmasta.

6.Tarkastele identiteettiä, kasvatusta ja/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutusosiologisesta näkökulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mikä merkitys koulutuksella on yksilön identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallankäytön ja yksilöllisen identiteetin kehittymisen suhde. Muita mahdollisia näkökulmia ovat myös yhteisöllinen ja yksilöllinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lisäksi asiaa myös opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.