3.2. Vaihtoehto 2

Essee

Kirjoita noin 9–11 sivun (tekstisivut johdannosta pohdinta-luvun loppuun) essee 2–4 opiskelijan ryhmässä tai yksilötyönä. Hyväksytty essee edellyttää lähdekirjallisuuden monipuolista hyödyntämistä, joka puolestaan ilmenee useina viittauksina vähintään viiteen  kirjaan (ks. suoritustapa ja kirjallisuus). Laadi esseen liitteeksi ½–1 sivun laajuinen oma arvio esseestä ja palauta essee verkkoalueelle. Ryhmässä tehtyyn työhön tehdään yhteinen arvio. Arvioi esseetäsi esimerkiksi seuraavien kysymysten pohjalta.

  • Mitkä ovat esseen ansiot?
  • Miten esseetä voisi parantaa?
  • Minkä arvosanan antaisit?
  • Mistä alueista esseessänne olet vakuuttunein, miksi?
  • Mistä olet vähiten vakuuttunut, miksi?
  • Mitä ongelmia kohtasit laatiessasi esseetä?

Essee palautetaan verkkoalueelle Johdanto oppimiseen, opetukseen ja arviointiin -esseen palautuskohtaan. Muistathan ottaa kopion esseestä itsellesi. Yliopistonlehtori Tiina Tuijula,  tuntiopettaja Mirka Mäkinen-Streng ja Raakel Plamper arvioivat esseet numeerisesti asteikolla 1–5 ja antavat lisäksi pienen sanallisen palautteen. Esseen arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota lähteiden näkökulmien vertailuun, arviointiin, erittelyyn ja yhdistämiseen. Katso yleiset arviointikriteerit Opiskelijan yleisoppaasta.

Esseen aiheet

Orientoidu esseen aiheen valintaan tutustumalla kirjallisuuteen. Valitse esseen aiheista yksi ja tarkastele aihetta valitsemastasi rajatusta näkökulmasta lähdekirjojen pohjalta. Kiinnitä erityistä huomiota aiheen rajaukseen. Mitä suppeampi rajauksesi on sitä syvemmälle käsittelyssä pääset. Esittele johdannossa esseessäsi selviteltävä kysymys ja vastaa siihen esseessä eri lähdekirjojen kantoja vertailemalla, arvioimalla ja yhdistämällä. Otsikoi essee sen sisältöä vastaavaksi. Hyvä otsikko on napakka, ytimekäs ja kertoo esseen sisällöstä sekä rajauksesta. Lisää esseeohjeita löytyy Opiskelijan yleisoppaasta

1. Oppiminen

Tarkastele oppimista valitsemastasi näkökulmasta, voit esimerkiksi rajata tarkastelusi ikäkauteen, oppimiskäsitykseen tai oppimisympäristöön tai tarkastella oppimista yhteisöllisyyden näkökulmasta.

2. Opettajuus

Tavoitteena on pohtia opettajuutta käytännön tasolla laajemmin liittyen oppimisnäkemyksiin, arviointiin (sekä oman työn arviointiin että oppilasarviointiin) tai yhteistyöhön (oppilaitoksen/työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolisten viiteryhmien kanssa).

3. Opettajan ja oppilaan/opiskelijan välinen vuorovaikutus

Rajaa aihetta lähdekirjallisuuden ja kiinnostuksesi mukaisesti. Voit esimerkiksi tarkastella vuorovai-kutukseen vaikuttavia tekijöitä ja haasteita, tai vuorovaikutuksen merkitystä oppimisen kannalta.Mikä merkitys arvioinnilla on oppimisprosessissa? Tarkastele esimerkiksi oppimisen arvioinnin lähtökohtia, tavoitteita ja menetelmiä. Miten arviointi motivoi? Rajaa tarkastelusi esimerkiksi työssä oppimiseen tai peruskouluun. Voit tarkastella myös konstruktivismin mukanaan tuomia muutoksia arviointiin ja pohtia uudenlaisten arviointimenetelmien rajoituksia.

Oppilaitosvierailu ja sen raportointi

Oppilaitosvierailun tavoitteena on perehtyä opintojaksolla käsiteltyihin asioihin käytännön näkökulmasta. Valitse oppilaitosvierailun kohde kiinnostuksesi mukaan mistä tahansa oppilaitoksesta esiopetuksesta aikuiskoulutukseen oman opiskelu- ja työpaikkasi ulkopuolelta. Suunnittele vierailukäyntisi etukäteen perehtymällä oppilaitoksen toimintaa säätelevään opetussuunnitelmaan tai opetussuunnitelman perusteisiin, joita löytyy verkkosivuilta (esimerkiksi www.oph.fi). Jos mahdollista, haastattele käyntisi yhteydessä opettajaa etukäteen suunniteltujen kysymyksien avulla. Vierailukäynnin ja sen raportoinnin voit tehdä itsenäisesti tai 2–4 opiskelijan pienryhmässä. Keskity vierailulla yleisen havainnoinnin lisäksi johonkin itseäsi kiinnostavaan asiaan esimerkiksi oppimisnäkemykseen tai oppimisen arviointiin, samaan asiaan, josta kirjoitat esseen. Vierailukäynnin suunnittelussa ja opettajan haastattelussa voit käyttää aiheesi mukaisesti esimerkiksi seuraavanlaisia ohjaavia kysymyksiä:

  • Millainen on oppilaitoksen ja opettajan oppimiskäsitys?
  • Millainen näkemys opettajalla on hyvästä opetuksesta?
  • Millainen on hyvä opettaja, entä hyvä oppilas/oppija?
  • Millaisia oppimisen arviointimenetelmiä oppilaitoksessa käytetään?
  • Mitä ja miten arvioidaan?

Tee käynnistäsi noin 2–3 sivun mittainen raportti ja tuo se Oppilaitosvierailut – keskustelualueelle 24.2. mennessä. Osallistu keskusteluun Oppilaitosvierailut -keskustelualueella kommentoimalla vähintään yhtä vierailuraporttia 3.3. mennessä. Raportissa kerrotaan taustatiedot oppilaitoksesta, perustiedot opetussuunnitelmasta, pääkohdat haastattelusta, omista kokemuksista ja tuntemuksista. Liitä raportin loppuun yksi kysymys yhteiseen keskusteluun asioista, joita jäit pohtimaan vierailulla. Tee lähdeluettelo, johon merkitse myös käyttämäsi lähteet.

Kirjallinen tehtävä: Oman oppimisen arviointi

Kirjoita noin kahden sivun laajuinen yhteenveto kasvatustieteen opinnoistasi. Yhteenvedon tavoitteena on reflektoida omaa oppimistasi ja opiskeluasi ja arvioida opintoja ja ohjausta. Voit pohtia tähänastista opiskeluasi, opintoja ja ohjausta  seuraavien kysymysten pohjalta:

  • Miten hyvin olen saavuttanut omalle oppimiselleni ja opiskelulleni asettamani tavoitteet? Ovatko opinnot edenneet syksyllä laatimani suunnitelman mukaisesti?
  • Miten taitoni oppijana ovat kehittyneet? Mitä opin itsestäni? Mitkä ovat vahvat puolet oppijana? Missä minulla on parantamisen varaa?
  • Mitä tietoja ja taitoja opin? Mitkä ovat kasvatustieteen opinnoissa minua eniten kiinnostaneet asiat? Miksi?
  • Millaista ohjausta olen saanut / olisin tarvinnut? Mitkä asiat ovat edesauttaneet ja vaikeuttaneet oppimistani/opiskeluani?
  • Minkä keskeisen parannusta vaativan asian korjaisin opinnoissa? Entä minkä hyvän asian pitäisin ennallaan?
  • Mitkä ovat tavoitteeni opiskelun suhteen tulevaisuudessa?

Tehtävä palautetaan oman oppimisen arviointi -tehtävän palautuslinkkiin 24.3. mennessä. Muistathan jättää itsellesi kopion tehtävästä. Eija Siltari arvioi tehtävät hyväksytty/täydennettävä-asteikolla.