Aikuis- ja työelämän koulutus -opintojakso suoritetaan kirjoittamalla oppimispäiväkirja luennoista, tekemällä 2–4 opiskelijan ryhmissä projektityö, opponoimalla toista projektityötä, sekä osallistumalla projektitöitä koskevaan palautekeskusteluun.
Oppimispäiväkirja luennoista
Luennoista laaditaan yhteensä 6–8 sivun laajuinen oppimispäiväkirja, joka palautetaan Moodleen ”Oppimispäiväkirjan palautus” –kohtaan ja se arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen perustuu ajatusten jäsentämiseen ja muokkaamiseen kirjoittamalla. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on hyödyllistä tilanteissa, joissa pitää jäsentää omia kokemuksia ja ajatuksia suhteessa teoreettiseen tietoon. Luentomuistiinpanoja kyllä käytetään apuna pääasioiden ja itseä kiinnostavien kysymysten löytämiseksi. Oppimispäiväkirja on arvokas palaute luennoitsijoille ja sen tavoitteena on edistää opetuksen ja opiskelijan elämismaailman kohtaamista, joka mahdollistaa luentojen kehittämisen.
Kirjoittamisen tavoitteena ei ole toistaa luennoitsijan dioja ja muuta havaintomateriaalia oppimispäiväkirjaan. Oppimispäiväkirja on luennoilla esitettyjen pääasioiden ja muiden tärkeiden huomioiden sekä omien tulkintojen ja kysymysten muodostama teksti. Oppimispäiväkirja on “lainatun ja oman tekstin” järkevä kokonaisuus. Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa heti luennon jälkeen. Luentomuistiinpanoihin on hyvä laittaa merkintöjä sellaisiin kohtiin, joita voi sitten ottaa esille oppimispäiväkirjassa. Lisäksi luentojen aikana on syytä kirjata ylös omia tärkeitä huomioita ja kysymyksiä odottamaan oppimispäiväkirjassa tapahtuvaa pohdintaa varten. Oppimispäiväkirja on arvokas palaute luennoitsijoille ja sen tavoitteena on edistää opetuksen ja opiskelijan elämismaailman kohtaamista, joka mahdollistaa luentojen kehittämisen. Oppimispäiväkirjan voit jäsentää esimerkiksi seuraavasti:
- Mitä opin? Kerro omin sanoin keskeiset oppimasi asiat. Kaikkia luennolla olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voit keskittyä olennaisiin ja erityisesti sinua kiinnostaviin asioihin. Pyri rakentamaan oma näkemys luennon teemasta. Voit käyttää myös lähteitä (esimerkiksi luentojen teemoihin liittyvää tutkimuskirjallisuutta), jos haluat löytää enemmän tietoa luennoilla esiin tulleista asioista.
- Mikä jäi epäselväksi? Pohdi oletko ymmärtänyt oikein luennoilla esille tulleita asioita tai onko jokin asia jäänyt epäselväksi. Tuo myös esiin asioita, joista olisit halunnut kuulla enemmän.
- Mitä pohdin ja mitä oppimani tieto merkitsee itselleni? Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että kurssilla käsitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa käsitys- ja merkitysjärjestelmää. Tällöin tieto ei jää irralliseksi ja ulkokohtaiseksi.
Projektityö
Projektityö tehdään 2-4 opiskelijan pienryhmissä ja työn laajuus on 7–10 sivua. Projektityö voidaan tehdä tutkimuskirjallisuuden (lista löytyy verkko oppimisympäristöstä) pohjalta, jolloin lähteenä käytetään vähintään kolmea teosta. Halutessaan pienryhmä voi sisällyttää projektityöhön aiheeseen liittyvän tutustumiskäynnin, jolloin projektityön lähteenä käytetään vähintään kahta teosta ja projektityöhön sisällytetään kahden sivun laajuinen tutustumiskäynnin raportti. Tutustumiskäynnillä pienryhmä tutustuu oman kiinnostuksen mukaan valitsemaansa aikuiskoulutusorganisaatioon (vapaa sivistystyö, ammatillinen aikuiskoulutus, henkilöstökoulutus, työvoimapoliittiseen koulutus tai maahanmuuttajien koulutus ym.) ja haastattelee siellä aikuiskoulutuksen asiantuntija- tai kouluttajatehtävissä toimivaa henkilöä. Käytettäessä lähteenä tutkimuskirjallisuuslistassa mainittuja aikakausilehtiä, neljä aikakauslehteä vastaa yhtä kirjaa.
Projektiryhmään ilmoittaudutaan valitsemalla itseä kiinnostava teema/aihe. Ilmoittautumisen pohjalta tuutori muodostaa 2-4 opiskelijan projektiryhmät. Jos pienryhmän kokoonpano tai aihe on jo valmiina, ilmoittakaa siitä ennen ilmoittautumisajan umpeutumista tuutorille. Jokainen teema tarjoaa useita eri rajausmahdollisuuksia, joista löytyy muutamia esimerkkejä kunkin teeman alta. Ryhmä rajaa itse aiheensa ja otsikoi projektityön rajauksen mukaisesti. Projektityössä noudatetaan ohjeita esseen kirjoittamisesta (ks. Opiskelijan yleisopas). Tavoitteena on, että opintoryhmän projektityöt ovat eri aiheista, jotta aikuis- ja työelämän koulutuksen laajaa kenttää tarkasteltaisiin mahdollisimman kattavasti.
Tutkimuskirjallisuutta projektitöihin
Aikuiskasvatuksen toimintakenttä; muodot ja järjestelmät
- Haltia, N. 2012. Yliopiston reunalla. Tutkimus suomalaisen avoimen yliopiston muotoutumisesta. Turun yliopiston julkaisuja C 352.
- Salo, P. & Suoranta, J. 2002. Sivistyksellinen aikuiskasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.
- Pellinen, P. 2001. Aikuiskoulutuksen ammatillistuminen: katsaus aikuisoppilaitosten tehtäväkuvan historialliseen muotoutumiseen 1900-luvulla. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos.
- Rinne, R., Jauhiainen, A., Tuomisto, H., Alho-Malmelin, M. Halttunen, N. & Lehtonen, K. 2003. Avoimen yliopiston opiskelija. Kokovartalokuvasta eriytyneisiin muotokuviin. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:200.
- Ruoholinna, T. 2001. Tarkasteluja aikuiskoulutuksen kentiltä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:193.
- Rinne, R., Haltia, N., Nori, H. & Jauhiainen, A. 2008. Yliopiston porteilla. Aikuiset ja nuoret hakijat ja sisäänpäässeet 2000-luvun alun Suomessa. Suomen Kasvatustieteellisen seuran julkaisuja 36.
Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia kysymyksiä
- Giddens, A. 2007. Europe in the global age. Cambridge: Polity.
- Rinne, R., Heikkinen, A. & Salo, P. (eds.) 2007. Adult Education – Liberty, Fraternity, Equality? Nordic views on lifelong learnin. Research in Educational Science 28.
Työelämä, oppiminen ja osaamisen kehittäminen
- Illeris, K. 2007. How We Learn: Learning and Non-Learning in School and Beyond. London: Routledge.
- Illeris, K., & Anderesen, V. (toim.) 2004. Learning in working life. Fredriksberg: Roskilde University Press.
- Järvensivu, A. 2014. Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos.
- Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa? Tampere University Press.
- Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, T. (toim.) 2008 Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen. Tampere University Press.
- Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. 2008. Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Laine, P. 2017. Osaaminen, hyvinvointi ja sosiaalinen vastuu työorganisaatioissa. Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja C:21.
- Laine, P. & Silvennoinen, H. 2017. Organisaatioiden henkilöstökoulutus – tarve ja oppimismahdollisuudet. Artikkelin käsikirjoitus.
- Lempiäinen, K. & Silvasti, T. (toim.) Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Tampere: Vastapaino.
- Pohjonen, P. 2005. Työssäoppiminen. Ammatillisen osaamisen perusta. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Siltala, J. 2004. Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Otava.
Koulutus aikuisen elämänkokonaisuudessa
- Eteläpelto, A. & Heiskanen, T. & Collin, K. (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa – Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Helsinki: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura ja kansanvalistusseura.
- Manninen, J. & Luukannel, S. 2008. Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vapaan sivistyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö. (löytyy myös www-version)
- Moore, E. 2003. Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. University of Joensuu. Publications in Social Sciences. No 61.
- Partanen, A. 2011. ”Kyllä minä tästä selviän”. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minä pystyvyytensä rakentajina” Akateeminen väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
- Schuller, T., Preston, J., Hammond, C., Brassett-Grundy, A. & Bynner, J. 2004. The Benefits of Learning. The impact of education on health, family life and social capital.
Aikuispedagogisia kysymyksiä
- Laine, T. & Malinen, A. 2009. Elävä peilisali. Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Kansanvalistusseura.
- Sallila, P. & Kalli, P. (toim.) 2001. Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Helsinki: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura ja kansanvalistusseura.
NOSTE-ohjelmaan liittyviä julkaisuja: - Hulkari Kirsti, Kosonen Toni, Luukkainen Anne ja Pakaste Marja. 2008. Hyvästi pulpettikammo! Lupaavia käytäntöjä aikuiskoulutukseen. Opetusministeriö. Noste-ohjelma 2008.
- Hulkari Kirsti ja Marja Pakaste. 2007. Aikuisopiskelijaa ei jätetä. Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet. Opetusministeriön julkaisuja 40/2007.
- Pakaste Marja, Koski Helena ja Mahlamäki-Kultanen Seija. 2009. Työelämään nostetta – näin se syntyi. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 60.
Tieteellisiä aikakauslehtiä:
Aikuiskasvatus: http://www.aikuiskasvatus.fi/
Kasvatus: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/kasvatus Kasvatus & aika: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/
Lifelong Learning in Europe: http://www.lline.fi/
Nuorisotutkimus-lehti: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/nuorisotutkimus-lehti
Työelämän tutkimus: http://www.tyoelamantutkimus.fi/tyoelaman-tutkimus-arbetslivsforskning-lehtitidskrift/lehdet/
Teemat
Aikuiskasvatuksen toimintakenttä; muodot ja järjestelmät
- projektityö keskittyy esimerkiksi johonkin aikuiskasvatuksen toimintamuotoon tai instituutioon–esimerkiksi vapaa sivistystyö, aikuiskoulutus, henkilöstökoulutus, aikuislukio ym.
Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia ja kansainvälisiä kysymyksiä
- aikuiskoulutuspolitiikka
- aikuiskoulutus ja yhteiskunnan muutos
- aikuiskoulutus ylikansallisesta näkökulmasta
- työn muuttuminen, työssä jaksaminen ja ikääntyminen
- sukupuolinäkökulma aikuiskoulutukseen
Työelämä, oppiminen ja osaamisen kehittäminen
- työssä oppiminen
- henkilöstön kehittäminen ja asiantuntijuus (HRD)
- työelämän uudet suunnat ja osaaminen
Koulutus aikuisen elämänkokonaisuudessa
- koulutuksen vaikutukset aikuisen elämään
- aikuiskoulutus naisen/miehen elämässä
Aikuispedagogisia kysymyksiä
- mitä on aikuispedagogiikka?
- pedagogisia suuntauksia; esim. kriittinen pedagogiikka, ongelmaperusteinen pedagogiikka
Projektityöt ja opponenttiryhmän palautteet palautetaan opintoryhmän keskustelualueelle Moodleen. Palautteiden jälkeen projektityötä voi parannella ja lopullinen työ palautetaan arvioitavaksi ”Valmiin projektityön palautus” -kohtaan 4.5.2018 mennessä. Tuntiopettaja Pertti Laine arvioi seminaarityöt numeerisesti asteikolla 1–5.
Ohjeet projektityöskentelyyn
Projektityön vaiheet ovat seuraavat: ilmoittautuminen, aiheen rajauksen ja kirjallisuuden ideointi ja aiheidean ilmoittaminen Moodlessa, projektityön tekeminen pienryhmissä, väliprojektityön palauttaminen keskustelualueelle, opponointi ja arviointikeskustelu, projektityön muokkaus palautteen pohjalta ja lopullisen version palauttaminen Moodleen opettajan arvioitavaksi.
Seminaarityöskentelyyn kuuluu toisten töiden kriittinen arviointi. Arvioinnin merkitys on, että tekijät saavat työstään palautetta ja että opitaan tieteellistä keskustelua. Tieteellinen keskustelu on julkista ja avointa ja siinä huomio pyritään kiinnittämään tieteelliseen ajatteluun sekä tiedon ja tutkimuksen keskeisiin kohtiin. Jokainen projektiryhmä toimii toisen projektiryhmän opponenttina ja jokainen opiskelija kommentoi vähintään kuutta projektityötä yhdellä noin 1/3-sivun laajuisella puheenvuorolla. Puheenvuorossa opiskelija arvioi valitsemaansa asiaa projektityöstä tuoden esiin hyviä ja kehittäviä puolia.
Opponentit perehtyvät huolellisesti työhön ja sen aihepiiriin. Opponenttiryhmä laatii keskeisistä asioista sivun opponointitiivistelmän, joka liitetään Moodleen vastauksena opponoitavan työn viestipolkuun. Opponenttiryhmä arvioi projektityön sisältöä etsien sekä hyviä puolia että parannettavaa, esimerkiksi aiheen rajaus, kokonaiskuva, käytetyt lähteet, käsitteiden selkeys ja aiheen käsittelyn eteneminen ja sujuvuus. Opponentti arvioi projektityön sisältöä etsien sekä hyviä puolia että parannettavaa. Tarkastelussa edetään laajemmista asioista yksityiskohtiin. Sen lisäksi huomioit muotoseikat, kuten otsikoinnin, lainaukset ja lähdeviitteet, lähdeluettelon, kuviot ja taulukot, oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön. Tehtävään kuuluu luonnehtia kirjoittajan kirjoitustyyliä, lauserakenteita ja tekstin tiiviyttä. Opponenttiryhmän tehtäviin kuuluu virittää ja johtaa projektityöstä käytävää verkkokeskustelua. Tarkoituksena on käydä keskustelua, johon kaikki osallistuvat. Opponoinnissa tulee muistaa hyvät tavat ja rakentava ilmapiiri. Toisen työtä ei saa polkea; kommenteissa pitää olla asiallinen ja hienotunteinen. On oltava kuitenkin rehellinen ja suora, sillä jos työssä on puutteita, ne pitää tuoda esiin. Kritiikin sietokyky on tieteellisen toiminnan peruslähtökohtia.