Tutkivan oppimisen vaihtoehtoja:
- Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
- Projektioppiminen
- Ilmiöpohjainen oppiminen
- Dialogioppiminen
Tutkivassa oppimisessa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentelemalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia. Tutkimusprosessin jakaminen oppimisyhteisön sisällä ja yhteisön jäsenten intensiivinen vuorovaikutus tukevat korkeatasoisten oppimistulosten saavuttamista. Tutkivan oppimisen prosessi johtaa oppimisen laadun olennaiseen paranemiseen vain opettajan ohjauksen ja tuen avulla.
Onnistunut tutkimusprosessi on paitsi tiedollisesti myös elämyksellisesti haastava, kun se johtaa oppimisen kohteena olevien ilmiöiden merkityksen, niiden välisten suhteiden ja kokonaisuuden ymmärtämiseen. Tutkiva toiminta ei ole ainoastaan tieteentekijöille ominaista, vaan sitä tarvitaan monimutkaisten ongelmien ratkaisussa kaikilla tietorikkailla toiminta-alueilla. Vaikka tieteellinen tutkimus on tutkivan oppimisen malliesimerkki myös lääkärit, lakimiehet, journalistit, opettajat ja insinöörit soveltavat työssään tutkimuksellisia toimintamenetelmiä monimutkaisien tai uusien ongelmien edessä. Aina kun meillä on ongelma, muttei vastausta välittömästi saatavilla, joudumme ryhtymään tutkimuksiin, joiden avulla ongelma ratkeaa. Toisinaan riittää muutaman vaihtoehdon tarkistaminen, mutta usein laajempi empiirinen tutkimus, kirjallisuustutkimus tai asiantuntijoiden haastattelu on tarpeen. Ihminen on luonnostaan tutkiva olento, mutta näitä luonnollisia tutkimusvalmiuksia voidaan kehittää perehtymällä vastaavien asiantuntijakulttuurien kokemuksiin ja saavutuksiin sekä erityisesti tieteellisen tutkimuksen toimintamenetelmiin. (Hakkarainen ym. 1999.)
Tutkiva oppiminen on menetelmä, jolla on yhtymäkohtia projektioppimiseen ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohtana todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä pyritään tarkastelemaan aidossa kontekstissa kokonaisvaltaisesti.
Kirjallisuus- ja lähdevinkkejä:
Anna Keune, Tarmo Toikkanen, Teemu Leinonen (2014) Edukata OSALLISTAVA MUOTOILUMALLI
Ohjaajan opas oppimisaktiviteettien kehittämiseen. Aalto University School of Arts, Design and Architecture Department of Media – Media Lab Helsinki
Egan, K. 2011. Learning in Depth. A Simple Innovation That Can Transform Schooling.
Cantell, H. 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. PS-kustannus.
Cantell, H. Mitä on monialainen opiskelu? https://www.youtube.com/watch?v=AXqJquXlcOI&list=PL2IsnLxy3UnDmf3Fubz6swTAvACa8wVaG
Putus, M. Ilmiöpohjainen oppiminen https://www.youtube.com/watch?v=g3XOfSpS2_M&list=PL2IsnLxy3UnDmf3Fubz6swTAvACa8wVaG&index=4
Professori Kai Hakkarainen on tutkivan oppimisen asiantuntija. Voit tutustua Hakkaraisen ajatuksiin tarkemmin kuuntelemalla Hakkaraisen Otavan Opiston pajassa 10.3.2011 pitämän luentoon ”Tutkiva oppiminen ja sisällöt” https://www.youtube.com/watch?v=5flcatjtdas&app=desktop
Hakkarainen, K., Lipponen, L., Ilomäki, L, Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M., & Lehtinen, E. 1999. Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin opetusvirasto. Helsinki: Multiprint, saatavilla os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen
Make it matter! Move from projects to Project-based Learning by focusing on ideas, work, and effort: http://www.thecreativeeducator.com/2015/articles/move-from-projects-to-project-based-learning?utm_campaign=ce_0917_pbl&utm_source=email&utm_medium=ce&utm_content=pbl
