Eija Siltari

Kasvatussosiologian tehtävänä on tehdä näkyväksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksilöihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja käytännöt. Näitä ilmiöitä voidaan tarkastella makro- ja/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, näkökulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen näkökulma tuo … Lue lisää

Kasvatussosiologian tehtävänä on tehdä näkyväksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksilöihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja käytännöt. Näitä ilmiöitä voidaan tarkastella makro- ja/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, näkökulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen näkökulma tuo … Lue lisää

Kasvatussosiologian tehtävänä on tehdä näkyväksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksilöihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja käytännöt. Näitä ilmiöitä voidaan tarkastella makro- ja/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, näkökulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen näkökulma tuo … Lue lisää

Kasvatussosiologian tehtävänä on tehdä näkyväksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksilöihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja käytännöt. Näitä ilmiöitä voidaan tarkastella makro- ja/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, näkökulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen näkökulma tuo … Lue lisää

Kasvatussosiologian tehtävänä on tehdä näkyväksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksilöihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja käytännöt. Näitä ilmiöitä voidaan tarkastella makro- ja/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, näkökulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen näkökulma tuo … Lue lisää

Kasvatussosiologian tehtävänä on tehdä näkyväksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksilöihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja käytännöt. Näitä ilmiöitä voidaan tarkastella makro- ja/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, näkökulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen näkökulma tuo … Lue lisää

Kasvatusta tutkiva tiede, kasvatustiede, on iältään noin 150-vuotias. Kasvatusta koskevat kysymykset ovat askarruttaneet ihmiskuntaa kuitenkin jo paljon ennen kasvatustieteen syntymistä, sillä jo kreikkalaiset filosofit pohtivat kasvatuksen kysymyksiä. Miten tällainen käytännön elämään liittyvä taidon alue on muodostunut tieteeksi? Kasvatustiede tuli yliopistoon lähinnä palvelemaan opettajien valmistusta ja tämä lähtökohta määritteli myös sen, mitkä tiedonalat tulivat kuulumaan kasvatustieteen … Lue lisää

Kasvatusta tutkiva tiede, kasvatustiede, on iältään noin 150-vuotias. Kasvatusta koskevat kysymykset ovat askarruttaneet ihmiskuntaa kuitenkin jo paljon ennen kasvatustieteen syntymistä, sillä jo kreikkalaiset filosofit pohtivat kasvatuksen kysymyksiä. Miten tällainen käytännön elämään liittyvä taidon alue on muodostunut tieteeksi? Kasvatustiede tuli yliopistoon lähinnä palvelemaan opettajien valmistusta ja tämä lähtökohta määritteli myös sen, mitkä tiedonalat tulivat kuulumaan kasvatustieteen … Lue lisää

Kasvatusta tutkiva tiede, kasvatustiede, on iältään noin 150-vuotias. Kasvatusta koskevat kysymykset ovat askarruttaneet ihmiskuntaa kuitenkin jo paljon ennen kasvatustieteen syntymistä, sillä jo kreikkalaiset filosofit pohtivat kasvatuksen kysymyksiä. Miten tällainen käytännön elämään liittyvä taidon alue on muodostunut tieteeksi? Kasvatustiede tuli yliopistoon lähinnä palvelemaan opettajien valmistusta ja tämä lähtökohta määritteli myös sen, mitkä tiedonalat tulivat kuulumaan kasvatustieteen … Lue lisää