{"id":101,"date":"2013-12-18T09:54:11","date_gmt":"2013-12-18T07:54:11","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=101"},"modified":"2013-12-18T11:12:06","modified_gmt":"2013-12-18T09:12:06","slug":"tulppaanit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2013\/12\/18\/tulppaanit\/","title":{"rendered":"Tulppaanit"},"content":{"rendered":"<p><b>Tulppaanit<\/b> (<i>Tulipa<\/i>) ovat <a title=\"Sipuli (kasvinosa)\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Sipuli_%28kasvinosa%29\">sipulikasveja<\/a>, joita viljell\u00e4\u00e4n niiden kauniiden kukkien takia. Villej\u00e4 tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin <a title=\"Osmanien valtakunta\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Osmanien_valtakunta\">Osmanien valtakunnan<\/a> alueelta, <a title=\"Anatolia\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Anatolia\">V\u00e4h\u00e4st\u00e4-Aasiasta<\/a> tai kenties jopa <a title=\"Himalaja\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Himalaja\">Himalajan<\/a> juurelta saakka. Viljeltyj\u00e4 lajikkeita on tuhansia. Tulppaaneja on monen v\u00e4risi\u00e4, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisi\u00e4 ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on <a title=\"Alankomaat\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Alankomaat\">Alankomaat<\/a>, josta tuodaan Suomeen sek\u00e4 sipuleita ett\u00e4 <a title=\"Leikkokukka\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Leikkokukka\">leikkotulppaaneita<\/a>. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"required incolumn\" title=\"Tulppaanit valkoiset maljakossa (tulppaanit-valkoiset-maljakossa-th_ymbk.jpg)\" alt=\"Tulppaanit valkoiset maljakossa (tulppaanit-valkoiset-maljakossa-th_ymbk.jpg)\" src=\"http:\/\/www.huiskula.fi\/upload\/pictures\/lo_res\/tulppaanit-valkoiset-maljakossa-th_ymbk.jpg\" width=\"360\" height=\"210\" \/><\/p>\n<h2>Viljely Suomessa<\/h2>\n<p>Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen v\u00e4lin paikkeilla, mutta etel\u00e4rannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen j\u00e4lkeen sipulien pit\u00e4isi ehti\u00e4 juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden p\u00e4\u00e4lle tulisi levitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja my\u00f6h\u00e4isint\u00e4\u00e4n kes\u00e4kuun alussa. Kukinnan j\u00e4lkeenkin niit\u00e4 olisi hyv\u00e4 lannoittaa, sill\u00e4 ne alkavat t\u00e4ll\u00f6in muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehti\u00e4 ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen j\u00e4lkeen kuivuneet. Tavallisimmat tulppaanit kest\u00e4v\u00e4t Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.<\/p>\n<h2><strong>Tulppaanien hoito<\/strong><\/h2>\n<ul>\n<li>Ennen maljakkoon laittamista katkaise tulppaanien tyvest\u00e4 1-2 cm pala ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 veitsell\u00e4.Laita tulppaanit viile\u00e4\u00e4n veteen.<\/li>\n<li>Tulppaaneille riitt\u00e4\u00e4 matala vesi. Matalassa vedess\u00e4 pit\u00e4minen hillitsee tulppaanin varren venymist\u00e4 maljakossa. Huolehdi, ett\u00e4 vesi ei p\u00e4\u00e4se loppumaan. J\u00e4t\u00e4 tulppaani k\u00e4\u00e4reeseen imem\u00e4\u00e4n vett\u00e4 varsiinsa muutamaksi tunniksi, n\u00e4in j\u00e4nnitys pysyy varressa eik\u00e4 tulppaanit nuukahda.<\/li>\n<li>Tulppaanit kest\u00e4v\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n, jos siirr\u00e4t ne y\u00f6n ajaksi esimerkiksi viile\u00e4\u00e4n eteiseen tai kylm\u00e4kaappiin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Voit ostaa tulppaanisi t\u00e4\u00e4lt\u00e4:<\/p>\n<p>https:\/\/maps.google.fi\/maps?q=Rehtorinpellonkatu+3,+Turku&#038;hl=en&#038;ll=60.454879,22.284876&#038;spn=0.004709,0.016512&#038;sll=60.535501,22.262097&#038;sspn=0.601198,2.113495&#038;oq=rehtorinpellonkatu+3&#038;hnear=Rehtorinpellonkatu+3,+Turku&#038;t=m&#038;z=17<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"required alignright incolumn\" title=\"tulppaanit laatikolla (tulppaani-laatikolla_th_9dm8.jpg)\" alt=\"tulppaanit laatikolla (tulppaani-laatikolla_th_9dm8.jpg)\" src=\"http:\/\/www.huiskula.fi\/upload\/pictures\/lo_res\/tulppaani-laatikolla_th_9dm8.jpg\" width=\"200\" height=\"280\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljell\u00e4\u00e4n niiden kauniiden kukkien takia. Villej\u00e4 tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, V\u00e4h\u00e4st\u00e4-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka. Viljeltyj\u00e4 lajikkeita on tuhansia. Tulppaaneja on monen v\u00e4risi\u00e4, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisi\u00e4 ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sek\u00e4 sipuleita &#8230; <a title=\"Tulppaanit\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2013\/12\/18\/tulppaanit\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Tulppaanit\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[27],"class_list":["post-101","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-tulppaani"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=101"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":155,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101\/revisions\/155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=101"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}