{"id":11633,"date":"2015-09-11T10:06:49","date_gmt":"2015-09-11T07:06:49","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=11633"},"modified":"2018-09-25T13:58:23","modified_gmt":"2018-09-25T10:58:23","slug":"opiskelijalle-66","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/09\/11\/opiskelijalle-66\/","title":{"rendered":"Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Hammasteknikkokoulu 1931. Valokuvaaja Olof Sundstr\u00f6m. Helsingin kaupungin museo.<\/figcaption><\/figure>\n
Hyv\u00e4 opiskelija<\/h6>\n

Aikuiskasvatustieteen eri osa-alueet tarkastelevat aikuisten koulutusta erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Aikuiskoulutuksen sosiologia keskittyy koulutuksen yhteiskunnallisiin l\u00e4ht\u00f6kohtiin sek\u00e4 koulutuksen ja yhteiskunnan ja l\u00e4hiyhteis\u00f6n suhdetta koskeviin kysymyksiin. Aikuiskoulutuksen sosiologia on sosiologiaa soveltavaa aikuiskasvatustiedett\u00e4, joka palvelee esimerkiksi koulutuspolitiikan ja koulutussuunnittelun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeita. Aikuiskoulutuksen sosiologia voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s osana yleist\u00e4 empiirist\u00e4 ja teoreettista yhteiskuntatiedett\u00e4, sosiologiaa.<\/p>\n

Sosiologisen teorian moninaisuus ja erilaiset metodologiset l\u00e4hestymistavat heijastuvat my\u00f6s aikuiskoulutuksen sosiologiaan, jonka tutkimuskentt\u00e4 on monimuotoinen. Yksinkertaistaen aikuiskoulutuksen sosiologisessa tutkimuksessa voidaan erottaa rakenne- ja toimijan\u00e4k\u00f6kulmat tai toisin ilmaistuna makro- ja mikrotason n\u00e4k\u00f6kulmat sek\u00e4 kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti painottuneet l\u00e4hestymistavat. Makrotason tutkimuksissa, joita usein kutsutaan my\u00f6s rakennetutkimuksiksi, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n selitt\u00e4vin\u00e4 muuttujina esimerkiksi sosiaalista sukupuolta, markkinoita tai organisaatiorakenteita. L\u00e4ht\u00f6kohtaoletuksena on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakenteet selitt\u00e4v\u00e4t erilaisia koulutuksen ilmi\u00f6it\u00e4 enemm\u00e4n kuin esimerkiksi yksil\u00f6iden toiminta. Mikrotason tutkimuksissa korostuvat yksil\u00f6t toimijoina. Yksil\u00f6iden toiminnalla katsotaan olevan merkityst\u00e4 suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6n ja sen rakenteiden asettamiin pakkoihin. N\u00e4ihin erilaisiin l\u00e4hestymistapoihin nojaavat tutkimukset paljastavat koulutuksen todellisuuden erilaisia puolia.<\/p>\n

Usein my\u00f6s makro- ja mikrotason tutkimusten metodit eroavat toisistaan. Makrotason tutkimuksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useimmiten kvantitatiivisia menetelmi\u00e4 kuten erilaisia tilastollisia analyyseja. Mikrotason tutkimuksissa sovelletaan kvalitatiivisia menetelmi\u00e4 kuten esimerkiksi haastatteluja, jotka antavat \u00e4\u00e4nen yksitt\u00e4isille toimijoille.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 osa aikuiskasvatustieteen opiskelua on perehtyminen tieteenalan keskeisiin k\u00e4sitteisiin, jotka aikuiskoulutuksen sosiologiassa tulevat p\u00e4\u00e4osin sosiologian tutkimusperinteest\u00e4. Opintojakson yhten\u00e4 keskeisimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena onkin johdattaa sosiologiseen ajattelutapaan. Sosiologisen k\u00e4sitteist\u00f6n haltuun ottamiseksi, verkkoalueelta l\u00f6ytyy my\u00f6s pienimuotoinen johdatus keskeisimpiin kasvatus- ja koulutussosiologian k\u00e4sitteisiin. Koulutussosiologian opiskelussa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkip\u00e4iv\u00e4n oppimista. Esimerkiksi monet sanomalehdiss\u00e4 julkaistut kirjoitukset aikuiskoulutuksesta tarjoavat hyv\u00e4n mahdollisuuden koetella, mit\u00e4 koulutussosiologinen n\u00e4k\u00f6kulma tarkoittaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hyv\u00e4 opiskelija Aikuiskasvatustieteen eri osa-alueet tarkastelevat aikuisten koulutusta erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Aikuiskoulutuksen sosiologia keskittyy koulutuksen yhteiskunnallisiin l\u00e4ht\u00f6kohtiin sek\u00e4 koulutuksen ja yhteiskunnan ja l\u00e4hiyhteis\u00f6n suhdetta koskeviin kysymyksiin. Aikuiskoulutuksen sosiologia on sosiologiaa soveltavaa aikuiskasvatustiedett\u00e4, joka palvelee esimerkiksi koulutuspolitiikan ja koulutussuunnittelun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeita. Aikuiskoulutuksen sosiologia voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s osana yleist\u00e4 empiirist\u00e4 ja teoreettista yhteiskuntatiedett\u00e4, sosiologiaa. Sosiologisen teorian moninaisuus ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":9201,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11633","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11633"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11633\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11638,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11633\/revisions\/11638"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}