{"id":11664,"date":"2015-08-24T15:27:03","date_gmt":"2015-08-24T12:27:03","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=11664"},"modified":"2018-10-09T09:57:42","modified_gmt":"2018-10-09T06:57:42","slug":"3-suoritustapa-ja-kirjallisuus-33","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/08\/24\/3-suoritustapa-ja-kirjallisuus-33\/","title":{"rendered":"3. Suoritustapa ja kirjallisuus"},"content":{"rendered":"
Essee – esseety\u00f6skentely<\/h6>\n

Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee<\/strong> 2\u20134 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 ja osallistumalla esseety\u00f6skentelyyn verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja opintoryhm\u00e4ss\u00e4. Esseen laajuus on 7\u20139 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee k\u00e4sitell\u00e4 Antikaisen ym. teoksen \u201dKasvatussosiologia\u201d pohjalta monipuolisesti viitaten. Lis\u00e4ksi tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Ryhm\u00e4 laatii valmiiseen\u00a0esseen liitteeksi \u00a01\/2-1 sivun laajuisen\u00a0ryhm\u00e4n yhteisen arvion esseest\u00e4<\/strong> ja\u00a0sen tekoprosessista sek\u00e4 esseen onnistuneista ja kehitt\u00e4mist\u00e4 kaipaavista puolista.\u00a0\u00a0\u00a0Yksi<\/strong> pienryhm\u00e4n j\u00e4sen palauttaa valmiin esseen\u00a0\u00a0verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.\u00a0Pienryhm\u00e4 huolehtii, ett\u00e4 jokaisella ryhm\u00e4n j\u00e4senell\u00e4 on \u00a0kopio esseest\u00e4. Tuutori ilmoittaa opintosihteerille esseety\u00f6skentelyyn (vertaisarviointi & palautekeskustelu) osallistuneet opiskelijat.<\/p>\n

Yleiset esseen arviointiperusteet l\u00f6ytyv\u00e4t Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimm\u00e4isen esseen arvioinnissa kiinnitet\u00e4\u00e4n erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, l\u00e4hdekirjallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi l\u00e4hdeviitteiden merkitsemiseen. L\u00e4hdeviitteiden merkitseminen on hyv\u00e4 opetella nyt heti opintojen alussa, jotta seuraavissa suorituksissa voi keskitty\u00e4 enemm\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6kysymyksiin, rajaukseen jne.<\/p>\n

Esseen aiheet<\/h6>\n

Aiheen valintaan voi orientoitua lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 aihetta. Ryhm\u00e4 rajaa esseens\u00e4 kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa ja otsikoi esseen sen sis\u00e4ll\u00f6n mukaisesti. Esseen aihe (1\u20136) merkit\u00e4\u00e4n esseen otsikkoon numerolla.<\/p>\n

    \n
  1. Miten julkisen koulun synty\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 funtionalistisesti? Mit\u00e4 on funktionalismi? Mit\u00e4 on representaatio-ongelma ja miten funtionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?<\/li>\n
  2. \u00a0Tieto ja opetussuunnitelma. Mit\u00e4 on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mit\u00e4 on opetussuunitelma? Miten opetussuunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla ohjataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siirt\u00e4\u00e4 ja arvioi tietoa?)<\/li>\n
  3. Suomalaiset viett\u00e4v\u00e4t suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n koulussa. Tarkastele koulun jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja koulua toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas\/opiskelijaryhmien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/li>\n
  4. \u00a0Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/li>\n
  5. Mitk\u00e4 asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit k\u00e4sitell\u00e4 aihetta esimerkiksi koulutuksen ja ty\u00f6n, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4mien kvalifikaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/li>\n
  6. \u00a0Tarkastele identiteetti\u00e4, kasvatusta ja\/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mik\u00e4 merkitys koulutuksella on yksil\u00f6n identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallank\u00e4yt\u00f6n ja yksil\u00f6llisen identiteetin kehittymisen suhde. Muita mahdollisia n\u00e4k\u00f6kulmia ovat my\u00f6s yhteis\u00f6llinen ja yksil\u00f6llinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lis\u00e4ksi asiaa my\u00f6s\u00a0 opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.<\/li>\n<\/ol>\n
    Esseen pohjana k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kirjallisuus<\/h6>\n

    Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, luvut 1\u20139. Saatavana e-kirjana Ellibsist\u00e4, ks. ohje.<\/a><\/p>\n

    ja seuraavat artikkelit\/katsaukset\/luvut:<\/p>\n

    Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 38 (2013) : 3, s. 47-56.\u00a0 Saatavana Finnassa.<\/p>\n

    Souto, A-M, 2014. ”Kukaan ei kysy, mit\u00e4 mulle kuuluu” Koulutuksen keskeytt\u00e4j\u00e4t ja ammatilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot.\u00a0 Nuorisotutkimus 32 (4), 19\u201335. Saatavana Finnasta.<\/p>\n

    Tolonen, T. 2010. Yhteiskuntaluokan ja paikallisuuden merkitys nuorten ryhmien ja tyylien muotoutumisessa. Nuorisotutkimus 28 (2), 3\u201322. Saatavana Finnasta.<\/p>\n

    Kalliomeri, H. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos.\u00a0Luvut\u00a03.1. ja 4.3.\u00a0 Saatavana https:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/93216\/gradu00924.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

    Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559\u2013566. http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/103027<\/a><\/p>\n

    Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232\u2013242.\u00a0 Saatavana Finnassa.<\/p>\n

    K\u00e4yhk\u00f6, M. 2014. Kelpaanko? Riit\u00e4nk\u00f6? Kuulunko? Ty\u00f6l\u00e4istaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1\/2014. Saatavana Finnassa.<\/p>\n

    Lappalainen, S., Mietola, R. ja Lahelma, E. 2010. Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymm\u00e4rryst\u00e4: nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus. Nuorisotutkimus.\u00a0Nuorisotutkimus 28 (2010) : 1, s. 39-55.\u00a0 Saatavana Finnassa.<\/p>\n

    Lehtinen, E. 2004.\u00a0Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys.\u00a0Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra.\u00a0 Saatavana Moodlessa.<\/p>\n

    Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ohjaus \u2013 mit\u00e4, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333\u2013348. Saatavana Finnassa.<\/p>\n

    Internetist\u00e4 l\u00f6ytyy k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tietoa mm. seuraavista osoitteista: http:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/<\/a>, http:\/\/www.stat.fi\/<\/a>\u00a0 ja\u00a0 http:\/\/oph.fiEsseen arviointi<\/a><\/p>\n

    Esseety\u00f6skentely\u00e4 ohjaavat ja esseit\u00e4 arvioivat\u00a0\u00a0tohtorikoulutettavat Taina Heinonen ja\u00a0Outi Li\u00e9tzen,\u00a0yliopistonlehtori Tiina Tuijula sek\u00e4 tuntiopettaja Kristiina Ojala. Lopullinen essee arvioidaan numeerisesti asteikolla t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4\/ 1\u20135, sek\u00e4 lis\u00e4ksi opettaja antaa esseest\u00e4 palautetta arviointilomakkeen ruudukolla. Esseiden yleiset arviointiperusteet l\u00f6ytyv\u00e4t Opiskelijan yleisoppaasta<\/a>. Opintojen ensimm\u00e4ist\u00e4 esseet\u00e4 kirjoittaessa kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota juuri aiheen rajaukseen, l\u00e4hdekirjallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen. Tuutori ilmoittaa verkko-ty\u00f6skentelyyn osallistuneet opiskelijat avoimen yliopiston opintosihteerille.<\/p>\n

     <\/p>\n

    \"kirjapino_koko509\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Essee – esseety\u00f6skentely Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2\u20134 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 ja osallistumalla esseety\u00f6skentelyyn verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja opintoryhm\u00e4ss\u00e4. Esseen laajuus on 7\u20139 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee k\u00e4sitell\u00e4 Antikaisen ym. teoksen \u201dKasvatussosiologia\u201d pohjalta monipuolisesti viitaten. Lis\u00e4ksi tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Ryhm\u00e4 laatii valmiiseen\u00a0esseen liitteeksi \u00a01\/2-1 sivun laajuisen\u00a0ryhm\u00e4n yhteisen arvion esseest\u00e4 ja\u00a0sen tekoprosessista … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2100,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11664","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11664","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11664"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11707,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11664\/revisions\/11707"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11664"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11664"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}