Esseen aiheet:<\/p>\n
Orientoidu aiheen valintaan lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Valitse viidest\u00e4 aihealueesta sinua eniten kiinnostavin. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 aihetta. Rajaa itse aiheesi kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa, otsikoi esseesi ja k\u00e4sittele aihetta rajauksesi mukaisesti. Merkitse kansilehteen aiheen numero, esimerkiksi ennen esseen nime\u00e4.<\/p>\n
1. Miten julkisen koulun synty\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 funktionalistisesti? Mit\u00e4 on funktionalismi? Mit\u00e4 on representaatio-ongelma ja miten funktionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?
\n2. Tieto ja opetussuunnitelma. Mit\u00e4 on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mit\u00e4 on opetussuunnitelma? Miten opetus- suunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla oh- jataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siir t\u00e4\u00e4 ja arvioi tietoa?)<\/p>\n
3. Suomalaiset viett\u00e4v\u00e4t suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n koulussa. Tarkastele koulun jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja koulua toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas\/opiskelijaryhmien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
4. Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
5. Mitk\u00e4 asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit k\u00e4sitell\u00e4 aihetta esimerkiksi koulutuksen ja ty\u00f6n, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4mien kvalifikaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
6. Tarkastele identiteetti\u00e4, kasvatusta ja\/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutusosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mik\u00e4 merkitys koulutuksella on yksil\u00f6n identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallank\u00e4yt\u00f6n ja yksil\u00f6llisen identiteetin kehittymisen suhde. Muita mahdollisia n\u00e4k\u00f6kulmia ovat my\u00f6s yhteis\u00f6llinen ja yksil\u00f6llinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lis\u00e4ksi asiaa my\u00f6s opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Esseen aiheet: Orientoidu aiheen valintaan lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Valitse viidest\u00e4 aihealueesta sinua eniten kiinnostavin. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 aihetta. Rajaa itse aiheesi kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa, otsikoi esseesi ja k\u00e4sittele aihetta rajauksesi mukaisesti. Merkitse kansilehteen aiheen numero, esimerkiksi ennen esseen nime\u00e4. 1. Miten julkisen koulun synty\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 funktionalistisesti? … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-11860","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11860","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11860"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11860\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11861,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11860\/revisions\/11861"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11860"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11860"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11860"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}