{"id":13504,"date":"2015-09-14T14:54:17","date_gmt":"2015-09-14T11:54:17","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=13504"},"modified":"2020-05-13T14:06:51","modified_gmt":"2020-05-13T11:06:51","slug":"opiskelijalle-88","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/09\/14\/opiskelijalle-88\/","title":{"rendered":"Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Opintojaksolla tarkastellaan aikuisen oppimista ja siihen liittyvi\u00e4 psykologisia tekij\u00f6it\u00e4 kuten aikuisen ammatillista kasvua ja identiteetti\u00e4, aikuisuutta el\u00e4m\u00e4nvaiheena, \u00a0oppimisen ja ty\u00f6n asemaa ja merkityksi\u00e4 aikuisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 identiteetin kehittymisess\u00e4. Suomalaisen aikuisuuden olemus on historian saatossa muuttunut suhteessa koulutukseen, ty\u00f6h\u00f6n, perheeseen, asumisj\u00e4rjestelyihin ja arvostuksiin. Kuitenkin erilaiset ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaareen liittyv\u00e4t realiteetit ja esimerkiksi kouluttautumiseen, ty\u00f6h\u00f6n ja perheeseen liittyv\u00e4t tietyt siirtym\u00e4t ovat yh\u00e4 edelleen t\u00e4rkeit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4ji\u00e4 eri ik\u00e4vaiheille ja niiden rajakohdille. (Laakkonen, Manninen & Kauppila 2017, 6.)<\/span><\/p>\n

Aikuisuus ei ole yksiselitteinen ik\u00e4vaihe tai johonkin el\u00e4m\u00e4ntapahtumaan kiinnitett\u00e4viss\u00e4 oleva. Yleisesti m\u00e4\u00e4ritellen aikuisuus kattaa varhaisaikuisuuden (noin 20-vuotiaasta 40-vuotiaaksi), keskiaikuisuuden (keski-i\u00e4n) (noin 40-vuotiaasta 65-vuotiaaksi) sek\u00e4 sit\u00e4 seuraavat my\u00f6h\u00e4isaikuisuuden eri ik\u00e4vaiheet. Aikuisuuteen sis\u00e4ltyy paljon erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 ja tapahtumia, jotka vaativat yksil\u00f6lt\u00e4 sopeutumista. Tyypillisi\u00e4 aikuisuuteen liittyvi\u00e4 asioita ovat esimerkiksi itsen\u00e4istyminen ja vastuun ottaminen omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n astuminen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 selviytyminen, vastuullisuus sosiaalisissa suhteissa ja perhe-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ammatillisen tyytyv\u00e4isyyden saavuttaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen esimerkiksi kouluttautumisen avulla ja omiin fyysisiin muutoksiin sopeutuminen. Ty\u00f6 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ovat keskeisi\u00e4 asioita aikuisen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ne ovatkin usein olleet erityisen kiinnostuksen kohteena aikuiskasvatuksen psykologiaan liittyviss\u00e4 tutkimusasetelmissa.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6markkinoiden katsotaan 2000-luvulla jakautuneen ik\u00e4\u00e4n kuin kahtia; vakaisiin ja ep\u00e4vakaisiin ty\u00f6markkinoihin. Osa ty\u00f6voimasta, erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyneet, v\u00e4h\u00e4n koulutetut ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ovat ajautuneet yh\u00e4 lyheneviin ty\u00f6suhteisiin. Samoin nuoret, opiskelijat, freelancerit ja my\u00f6s naiset saattavat joutua kohtaamaan alati ep\u00e4vakaistuvat ty\u00f6markkinat. Ammattiin saatetaan valmistua monta kertaa ja ty\u00f6ura voi muodostua hyvin useista lyhyist\u00e4 ja pitemmist\u00e4 ty\u00f6suhteista. Omien taitojen jatkuvan kehitt\u00e4misen vaade on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja saattaa uuvuttaa ja asettaa ihmisen henkisen jaksamisen koetukselle. Vakinainen kymmenien vuosien sama ty\u00f6suhde ja saman ty\u00f6n tekeminen vuodesta toiseen voi tulevaisuudenkuvana olla osalle ihmisist\u00e4 my\u00f6s kauhistuttava uhkakuva. Yhten\u00e4 nykyajan ilmi\u00f6n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kriittinen n\u00e4k\u00f6kulma niin sanottuun valmiiseen k\u00e4sikirjoitukseen. Nykyaikaan liittyykin erilaisten, yksil\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4nvalintojen tekeminen ja hyv\u00e4ksyminen. Saamme v\u00e4lill\u00e4 lukea mediasta, blogeista ja lehdist\u00e4 erilaisista yksil\u00f6llisist\u00e4 ratkaisuista, irtiotoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja muista sitovista velvollisuuksista irtautumisista. Tavoiteltavaa onkin pikemminkin pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oma polku ty\u00f6markkinoilla kuin edet\u00e4 uralla suoraviivaisesti.\u00a0 (Soininen 2015; Laakkonen ym. 2017.)<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n voimakas murros haastaa yksil\u00f6n huolehtimaan omasta ty\u00f6markkinakelpoisuudestaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen elinik\u00e4isen oppijan identiteetin. Keskeisiksi kilpailuvalteiksi nousevat muun muassa joustavuus ja muutoksensietokyky, kehittymisvalmius ja yhteisty\u00f6taidot. Toisaalta el\u00e4m\u00e4nkulun rakentuminen\u00a0ehyeksi, yhten\u00e4iseksi tarinaksi on yh\u00e4\u00a0vaikeampaa toisaalta muutos luo my\u00f6s lukemattomia mahdollisuuksia uuteen. Elinik\u00e4inen oppiminen voidaankin n\u00e4hd\u00e4 sek\u00e4 vaateena ett\u00e4 mahdollisuutena.\u00a0 Tietojen ja taitojen p\u00e4ivityksen ja mahdollisesti uuden ammatin opiskelun lis\u00e4ksi koulutuksesta haetaan uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, henkist\u00e4 kasvua ja voimaantumista omassa\u00a0el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Aikuisena opiskeluun tuo oman lis\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 opiskelu limittyy usein osaksi el\u00e4m\u00e4n ruuhkavuosia; ty\u00f6n, perheen, vapaa-ajan rinnalle.<\/span><\/p>\n

Tiina Tuijula,\u00a0 yliopistonlehtori, KT<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opintojaksolla tarkastellaan aikuisen oppimista ja siihen liittyvi\u00e4 psykologisia tekij\u00f6it\u00e4 kuten aikuisen ammatillista kasvua ja identiteetti\u00e4, aikuisuutta el\u00e4m\u00e4nvaiheena, \u00a0oppimisen ja ty\u00f6n asemaa ja merkityksi\u00e4 aikuisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 identiteetin kehittymisess\u00e4. Suomalaisen aikuisuuden olemus on historian saatossa muuttunut suhteessa koulutukseen, ty\u00f6h\u00f6n, perheeseen, asumisj\u00e4rjestelyihin ja arvostuksiin. Kuitenkin erilaiset ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaareen liittyv\u00e4t realiteetit ja esimerkiksi kouluttautumiseen, ty\u00f6h\u00f6n ja perheeseen liittyv\u00e4t … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":4615,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-13504","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13504","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13504"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13504\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14560,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13504\/revisions\/14560"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13504"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13504"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13504"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}