{"id":13649,"date":"2015-08-24T15:27:03","date_gmt":"2015-08-24T12:27:03","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=13649"},"modified":"2020-09-01T14:53:24","modified_gmt":"2020-09-01T11:53:24","slug":"3-suoritustapa-ja-kirjallisuus-49","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/08\/24\/3-suoritustapa-ja-kirjallisuus-49\/","title":{"rendered":"3. Suoritustapa ja kirjallisuus"},"content":{"rendered":"
Lukupiiri<\/span><\/h6>\n

Vapaaehtoisen lukupiirin tavoitteena on perehty\u00e4 jakson artikkeleihin ja pohjustaa esseen kirjoittamista, jakaa oppimista ja syvent\u00e4\u00e4 keskustelujen kautta omakohtaista n\u00e4kemyst\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista. Ilmoittaudu lukupiiriin Moodlesta kasvatus- ja koulutussosiologian aiheen alta pe 23.10. menness\u00e4. Ilmoittautumisen j\u00e4lkeen tuutori jakaa opiskelijat lukupiireihin niin, ett\u00e4 jokaisessa lukupiiriss\u00e4 on mahdollisimman monta eri artikkelia k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Lukupiiri on enimmill\u00e4\u00e4n kymmenen opiskelijan ryhm\u00e4, joka toimii itsen\u00e4isesti. Jokainen tekee artikkelistaan \u00bd-1 sivun laajuisen alustuksen lukupiirins\u00e4 keskustelualueelle ja osallistuu muita artikkeleita koskevaan keskusteluun. Alustuksen tekij\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 alustukseen kysymyksen tai v\u00e4itteen, jonka pohjalta keskustelua jatketaan. Puheenvuorossa on hyv\u00e4 olla viittaus k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n artikkeliin oman pohdinnan tukena.<\/span><\/p>\n

Essee<\/span><\/h6>\n

Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee<\/strong> 2\u20134 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 ja osallistumalla esseety\u00f6skentelyyn Moodlessa. Esseen laajuus on 7\u20139 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee k\u00e4sitell\u00e4 Antikaisen ym. teoksen \u201dKasvatussosiologia\u201d pohjalta monipuolisesti viitaten. Lis\u00e4ksi tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Ryhm\u00e4 laatii valmiiseen esseen liitteeksi\u00a0 \u00bd-1 sivun laajuisen ryhm\u00e4n yhteisen arvion esseest\u00e4<\/strong> ja sen tekoprosessista sek\u00e4 esseen onnistuneista ja kehitt\u00e4mist\u00e4 kaipaavista puolista. Yksi<\/strong> pienryhm\u00e4n j\u00e4sen palauttaa valmiin esseen Moodleen palautusalueelle. Pienryhm\u00e4 huolehtii, ett\u00e4 jokaisella ryhm\u00e4n j\u00e4senill\u00e4 on \u00a0kopio esseest\u00e4. Tuutori ilmoittaa opintosihteerille esseety\u00f6skentelyyn (vertaisarviointi & palautekeskustelu) osallistuneet opiskelijat.<\/span><\/p>\n

Yleiset esseen arviointiperusteet l\u00f6ytyv\u00e4t<\/span> Opiskelijan yleisoppaasta<\/a><\/strong><\/span>. Opintojen ensimm\u00e4isen esseen arvioinnissa kiinnitet\u00e4\u00e4n erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, l\u00e4hdekirjallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi l\u00e4hdeviitteiden merkitsemiseen. L\u00e4hdeviitteiden merkitseminen on hyv\u00e4 opetella nyt heti opintojen alussa, jotta seuraavissa suorituksissa voi keskitty\u00e4 enemm\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6kysymyksiin, rajaukseen jne.<\/span><\/p>\n

Esseen aiheet<\/span><\/h6>\n

Aiheen valintaan voi orientoitua lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 aihetta. Ryhm\u00e4 rajaa esseens\u00e4 kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa ja otsikoi esseen sen sis\u00e4ll\u00f6n mukaisesti. Esseen aihe (1\u20136) merkit\u00e4\u00e4n esseen otsikkoon numerolla.<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Miten julkisen koulun synty\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 funtionalistisesti? Mit\u00e4 on funktionalismi? Mit\u00e4 on representaatio-ongelma ja miten funtionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?<\/span><\/li>\n
  2. Tieto ja opetussuunnitelma. Mit\u00e4 on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mit\u00e4 on opetussuunnitelma? Miten opetussuunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla ohjataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siirt\u00e4\u00e4 ja arvioi tietoa?)<\/span><\/li>\n
  3. Suomalaiset viett\u00e4v\u00e4t suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n koulussa. Tarkastele koulun jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja koulua toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas\/opiskelijaryhmien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/span><\/li>\n
  4. Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/span><\/li>\n
  5. Mitk\u00e4 asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit k\u00e4sitell\u00e4 aihetta esimerkiksi koulutuksen ja ty\u00f6n, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4mien kvalifikaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/span><\/li>\n
  6. Tarkastele identiteetti\u00e4, kasvatusta ja\/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mik\u00e4 merkitys koulutuksella on yksil\u00f6n identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallank\u00e4yt\u00f6n ja yksil\u00f6llisen identiteetin kehittymisen suhde. Muita mahdollisia n\u00e4k\u00f6kulmia ovat my\u00f6s yhteis\u00f6llinen ja yksil\u00f6llinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lis\u00e4ksi asiaa my\u00f6s\u00a0 opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n
    Esseen pohjana k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kirjallisuus<\/span><\/h6>\n

    Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, luvut 1\u20139. Saatavana e-kirjana Ellibsist\u00e4.<\/span><\/p>\n

    ja seuraavat artikkelit\/katsaukset\/luvut (k\u00e4yt\u00e4 esseess\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 n\u00e4ist\u00e4):<\/span><\/p>\n

    Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 38 (2013) : 3, s. 47-56<\/span><\/p>\n

    Souto, A-M, 2014. ”Kukaan ei kysy, mit\u00e4 mulle kuuluu” Koulutuksen keskeytt\u00e4j\u00e4t ja ammatilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot.\u00a0 Nuorisotutkimus 32 (4), 19\u201335.<\/span><\/p>\n

    Tolonen, T. 2010. Yhteiskuntaluokan ja paikallisuuden merkitys nuorten ryhmien ja tyylien muotoutumisessa. Nuorisotutkimus 28 (2), 3\u201322. Saatavana Finnasta.<\/span><\/p>\n

    Kalliomeri, H. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos.\u00a0Luvut\u00a03.1. ja 4.3.\u00a0 Saatavana<\/span> https:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/93216\/gradu00924.pdf?sequence=1<\/a><\/strong><\/span><\/p>\n

    Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559\u2013566<\/span>. http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/103027<\/a><\/strong><\/span><\/p>\n

    Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232\u2013242.<\/span><\/p>\n

    K\u00e4yhk\u00f6, M. 2014. Kelpaanko? Riit\u00e4nk\u00f6? Kuulunko? Ty\u00f6l\u00e4istaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1\/2014.<\/span><\/p>\n

    Lappalainen, S., Mietola, R. ja Lahelma, E. 2010. Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymm\u00e4rryst\u00e4: nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus. Nuorisotutkimus. Nuorisotutkimus 28 (2010) : 1, s. 39-55.<\/span><\/p>\n

    Lehtinen, E. 2004.\u00a0Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys.\u00a0Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra.\u00a0 Saatavana Moodlessa.<\/span><\/p>\n

    Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ohjaus \u2013 mit\u00e4, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333\u2013348.<\/span><\/p>\n

    Internetist\u00e4 l\u00f6ytyy k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tietoa mm. seuraavista osoitteista:<\/span> http:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/<\/a><\/strong><\/span>,<\/p>\n

    http:\/\/www.stat.fi\/<\/a><\/strong><\/span>\u00a0 ja<\/span>\u00a0 http:\/\/oph.fi<\/a><\/strong><\/span><\/p>\n

    Esseen arviointi<\/span><\/h6>\n

    Esseety\u00f6skentely\u00e4 ohjaavat ja esseit\u00e4 arvioi\u00a0 yliopistonlehtori Tiina Tuijula. Lopullinen essee arvioidaan numeerisesti asteikolla t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4\/ 1\u20135, sek\u00e4 lis\u00e4ksi opettaja antaa esseest\u00e4 palautetta arviointilomakkeen ruudukolla. Esseiden yleiset arviointiperusteet l\u00f6ytyv\u00e4t<\/span> Opiskelijan yleisoppaasta<\/a><\/strong><\/span>. Opintojen ensimm\u00e4ist\u00e4 esseet\u00e4 kirjoittaessa kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota juuri aiheen rajaukseen, l\u00e4hdekirjallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen.<\/span><\/p>\n

    \"\"<\/a><\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Lukupiiri Vapaaehtoisen lukupiirin tavoitteena on perehty\u00e4 jakson artikkeleihin ja pohjustaa esseen kirjoittamista, jakaa oppimista ja syvent\u00e4\u00e4 keskustelujen kautta omakohtaista n\u00e4kemyst\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista. Ilmoittaudu lukupiiriin Moodlesta kasvatus- ja koulutussosiologian aiheen alta pe 23.10. menness\u00e4. Ilmoittautumisen j\u00e4lkeen tuutori jakaa opiskelijat lukupiireihin niin, ett\u00e4 jokaisessa lukupiiriss\u00e4 on mahdollisimman monta eri artikkelia k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Lukupiiri on enimmill\u00e4\u00e4n kymmenen opiskelijan ryhm\u00e4, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":11389,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-13649","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13649","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13649"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13649\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15536,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13649\/revisions\/15536"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11389"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13649"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13649"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13649"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}