{"id":13689,"date":"2014-04-08T12:56:36","date_gmt":"2014-04-08T09:56:36","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=13689"},"modified":"2026-06-09T12:14:31","modified_gmt":"2026-06-09T09:14:31","slug":"4-1-2-lahdeviitteet-4","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/04\/08\/4-1-2-lahdeviitteet-4\/","title":{"rendered":"4.1.2 L\u00e4hdeviitteet"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Kirjallisuuden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 laitetaan\u00a0omaan tekstiin joko ep\u00e4suorina tai suorina lainauksina. Kirjallisuusl\u00e4hteiden lainaaminen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviittein. Yleisin lainaamisen muoto on tiivist\u00e4v\u00e4 referointi, jossa kirjoittaja tiivist\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4 ydinasian ja ilmaisee sen tekstiss\u00e4\u00e4n omin sanoin. Suoria lainauksia eli sitaatteja tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten ja harvoin, lis\u00e4ksi mahdollisimman lyhyesti sek\u00e4 sanatarkasti. Lainaus on perusteltua,\u00a0jos kirjoittajana haluat kommentoida, kiist\u00e4\u00e4 tai eritell\u00e4 muiden ajatuksia. Sitaatit on sijoitettava lainausmerkkeihin.<\/p>\n

L\u00e4hdeviitteiden ja l\u00e4hteiden julkituominen on yksi tieteellisen kirjoittamisen perusominaisuus, joka pohjautuu tieteellisen tiedon perusteltavuuden vaatimukseen. Kirjoittajan on tuotava julki k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hteet, jotta lukijalla on mahdollisuus tarkistaa, mist\u00e4 tiedot ovat per\u00e4isin ja onko l\u00e4hteit\u00e4 tulkittu oikein. L\u00e4hdeviittauksien avulla lukija n\u00e4kee, mik\u00e4 tekstist\u00e4 on kirjoittajan omaa tuotosta ja mik\u00e4 muualta lainattua. Eri tiedekunnissa ja oppiaineissa l\u00e4hteet merkit\u00e4\u00e4n eri tavoilla. Kasvatustieteellisiss\u00e4 oppiaineissa noudatetaan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella noudatettavaa merkint\u00e4tapaa (APA7).<\/p>\n

Tekstiss\u00e4 olevan viitteen tarkoituksena on viitata l\u00e4hdeluetteloon, josta lukija saa tarkat bibliografiset tiedot k\u00e4ytetyst\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4. Esimerkiksi tekstin sis\u00e4inen viite (V\u00e4rri, 2019, s. 100\u2013101) viittaa l\u00e4hdeluettelossa kohtaan V\u00e4rri, \u00a0V-M. (2019). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino. L\u00e4hdeviitteiden ja l\u00e4hdeluettelon tulee vastata toisiaan. L\u00e4hdeluetteloon ei sijoiteta sellaisia teoksia, joihin tutustut teht\u00e4v\u00e4n tekemisen pohjaksi mutta joita et suoranaisesti k\u00e4ytt\u00e4nyt teksti\u00e4 laatiessasi.<\/p>\n

Viitteen perusmuoto<\/h2>\n

Suositeltava k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on, ett\u00e4 l\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iseen virkkeeseen, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n l\u00e4hteen tietoja. Jos l\u00e4hdett\u00e4 on hy\u00f6dynnetty useammassa virkkeess\u00e4 tai koko kappaleessa, lukijan on voitava p\u00e4\u00e4tell\u00e4 lauseiden sidosteisuudesta, ett\u00e4 kyse on samasta l\u00e4hteest\u00e4. Virkkeiden tai kappaleen loppuun sijoitettavia l\u00e4hdeviitteit\u00e4, joilla on tarkoitus viitata useampaan edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n virkkeeseen tai koko kappaleeseen, tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in lukija ei voi tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 virke viittaa mihinkin l\u00e4hteeseen. Esseiss\u00e4 ja muissa oppimisteht\u00e4viss\u00e4 sivunumerot merkit\u00e4\u00e4n, jos kysymyksess\u00e4 on tieto, joka on paikannettavissa viitattavan teoksen yhdelle tai kahdelle sivulle. Sivunumerot merkit\u00e4\u00e4n my\u00f6s, jos viittaus on suora lainaus, taulukko tai kuvio.<\/p>\n

Kun viittaus on asiakeskeinen, viitteeseen merkit\u00e4\u00e4n tekij\u00e4n sukunimi, pilkku, teoksen painovuosi, pilkku, s-kirjain ja sivunumerot, esimerkiksi (Ratworth, 2018, s. 11\u201312.) Korostettaessa lainatun ajatuksen alkuper\u00e4ist\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4\u00e4, merkit\u00e4\u00e4n viite tekij\u00e4n j\u00e4lkeen, esimerkiksi Ratworth (2018, s. 34) esittelee arvioinnin keskeisiksi arvoiksi… Lis\u00e4ksi h\u00e4n tuo esille…<\/p>\n

\u25e6 Jos tekij\u00f6it\u00e4 on kaksi, mainitaan aina molemmat tekij\u00e4t esimerkiksi (Hattie & Yates, 2013, s. 10). Tai Hattien ja Yatesin (2013, s. 10) mukaan\u2026
\n\u25e6 Jos tekij\u00f6it\u00e4 on kolme tai enemm\u00e4n, merkit\u00e4\u00e4n jo ensimm\u00e4isest\u00e4 viittauksesta l\u00e4htien tekstiss\u00e4 Rinteen ym. (2013) mukaan tai lauseen lopussa (Rinne ym., 2013.)<\/p>\n

Viittaus yhteen virkkeeseen<\/h2>\n

Kun l\u00e4hdeviite koskee vain yht\u00e4 virkett\u00e4, piste merkit\u00e4\u00e4n viitteen sulkeiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u25e6 \u00c4iti tuntee vauvan omakseen pitkittyneess\u00e4 katsekontaktissa, jonka v\u00e4lityksell\u00e4 syntyy my\u00f6s kiintymys lapseen (Kalland, 2003, s. 193).<\/strong>
\n\u25e6 Ekholm (2002, s. 58) selostaa viittaamisen eri muotoja tarkastellessaan, miten kirjoittajan on muistettava l\u00e4hteiden lainausten eettiset peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja -ohjeet sek\u00e4 noudatettava muutoinkin tieteellisen tekstin lainalaisuuksia sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 muokatessaan.<\/p>\n

Viittaus useaan virkkeeseen<\/h2>\n

Kun l\u00e4hdeviite koskee kahta tai useampaa virkett\u00e4, merkit\u00e4\u00e4n viite ensimm\u00e4iseen virkkeeseen ja muissa virkeiss\u00e4 osoitetaan lauseiden sidosteisuudella, ett\u00e4 kyse on samasta l\u00e4hteest\u00e4.<\/p>\n

\u25e6 Jyrh\u00e4m\u00e4n ym. (2017, s. 194\u2013195) mukaan oppilasarvioinnissa verrataan opiskelijoiden oppimistuloksia opetussuunnitelmassa m\u00e4\u00e4riteltyihin tavoitteisiin. Teoksessaan he esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 arvioinnin eri muotoja ovat diagnostinen, summatiivinen ja formatiivinen arviointi. Diagnostisen arvioinnin tavoitteena on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppilaan l\u00e4ht\u00f6tasoa. Formatiivinen palaute antaa opiskelijalle palautetta osaamisesta opetusjakson aikana ja summatiivinen arviointi tarkoittaa usein oppimisen arviointia opintojakson p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4.\u00a0<\/span><\/strong><\/p>\n

Kun viitataan samalla kertaa useampaan l\u00e4hteeseen ja viittaukset k\u00e4sittelev\u00e4t samaa asiaa\/ilmi\u00f6t\u00e4, viitteeseen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hteiden v\u00e4liin puolipiste.<\/p>\n

\u25e6 Tekij\u00e4t asetetaan samojen sulkeiden sis\u00e4\u00e4n aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. (Atjonen 2015, s. 20\u201321; Lonka 2015, s. 100; Uusikyl\u00e4 2012, s. 51\u201352.)
\n\u25e6 Linnakyl\u00e4 ja Malin (2004) sek\u00e4 Kupari ja V\u00e4lij\u00e4rvi (2005) selostavat muiden tutkijoiden tuloksia ja esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 perhekuntien sosiaaliset sek\u00e4 kulttuuriset p\u00e4\u00e4omat joko edist\u00e4v\u00e4t tai est\u00e4v\u00e4t kouluik\u00e4isten oppimista.<\/p>\n

Suora lainaus eli sitaatti<\/h2>\n

Suora lainaus erotetaan muusta tekstist\u00e4 lainausmerkein. Sitaatti vastaa t\u00e4ysin alkuper\u00e4ist\u00e4 teksti\u00e4 v\u00e4limerkkeineen ja alkukirjaimineen. Mik\u00e4li tekstist\u00e4 poistetaan jotakin, se merkit\u00e4\u00e4n ajatusviivalla.<\/p>\n

\u25e6 Uusikyl\u00e4n ja Atjosen (2005, s. 95\u201396) mukaan \u201dOppilaiden erilaisuutta tulee pit\u00e4\u00e4 mahdollisuutena: jokaisessa oppilaassa on voimavaroja, joita pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja joita pit\u00e4\u00e4 tukea. Oppilaan sosiaalinen tausta, sukupuoli, — tai aikaisempien opettajien kertomukset ei saisi ratkaista sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 odotetaan.\u201d<\/p>\n

Toimitettu (kokooma) teos<\/h2>\n

Toimitetun teoksen tunnistat tekij\u00f6iden nimen per\u00e4ss\u00e4 olevasta \u201d(toim.)\u201d tai \u201d(ed.)\u201d-merkinn\u00e4st\u00e4. Toimitetun teoksen artikkeliin viitattaessa merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Esimerkiksi kun viitataan Ahosen artikkeliin, joka on osa Heikkisen ja Leino-Kaukiaisen toimittamaa teosta Valistus ja kou\u00adlun\u00adpenk\u00adki:<\/p>\n

\u25e6 Ahosen (2011, s. 446) mukaan si\u00advis\u00adtys\u00adty\u00f6n oppi\u00adlai\u00adtok\u00adset, ku\u00adten kan\u00adsan- ja ty\u00f6\u00adv\u00e4en\u00ado\u00adpis\u00adtot, kiin\u00adnos\u00adti\u00advat nai\u00adsia alus\u00adta al\u00adka\u00aden. Eten\u00adkin kan\u00adsan\u00ado\u00adpis\u00adtois\u00adsa nai\u00adset oli\u00advat enem\u00admis\u00adt\u00f6\u00adn\u00e4 jo 1890-lu\u00advul\u00adta al\u00adka\u00aden. Nais\u00ade\u00adnem\u00admis\u00adt\u00f6 ih\u00adme\u00adtyt\u00adti ja he\u00adr\u00e4t\u00adti kes\u00adkus\u00adte\u00adlua jo oma\u00adna ai\u00adka\u00adnaan. Ahosen (2011) mukaan se\u00adlit\u00adt\u00e4\u00advi\u00e4 te\u00adki\u00adj\u00f6i\u00adt\u00e4 voi\u00advat olla nais\u00adten muu\u00adten ra\u00adjal\u00adli\u00adsem\u00admat vaih\u00adto\u00adeh\u00addot jat\u00adko\u00adkou\u00adlu\u00adtuk\u00adsen suh\u00adteen sek\u00e4 tar\u00adjol\u00adla ol\u00adlut oppi\u00adaine\u00adva\u00adli\u00adkoi\u00adma. Huom! Katso, miten toimitettu teos merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeluetteloon kohdasta 4.1.3 L\u00e4hdeluettelo > Kokoomateokset \/ toimitetut teokset.<\/p>\n

Sekundaari eli toisen k\u00e4den l\u00e4hde<\/h2>\n

Ensisijaisesti pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4ist\u00e4 tiedonl\u00e4hdett\u00e4, jossa on uutta tietoa tai ennest\u00e4\u00e4n tutkitun tiedon uutta tulkintaa. Jos alkuper\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 ei ole saatavissa tai on kyse tiettyihin l\u00e4hteisiin perustuvasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, viitataan toissijaiseen l\u00e4hteeseen, jossa lainataan tai referoidaan alkuper\u00e4isl\u00e4hdett\u00e4. L\u00e4hdeluetteloon merkit\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in vain viitattavan teoksen tiedot, jonka l\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n normaalisti. Esimerkiksi:<\/p>\n

\u25e6 Jyrh\u00e4m\u00e4 ym. (2016, s. 125) viittaa Niemen (2016) artikkeliin, jonka mukaan opettajien tulee tulevaisuudessa osata tehd\u00e4 paremmin yhteisty\u00f6t\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppimisprosessia ja uudistua pedagogisesti.
\n\u25e6 Opiskelijat, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t kirjaston palveluja, toimivat Kuhlthaun (1993) mallin mukaisesti: He orientoituvat tiedonhankintaprosessiin innostuneesti ja varmoin ottein sek\u00e4 halusivat tutkittavasta aiheesta kehittyv\u00e4n uusia polkuja. (Kuhlthau 2004, s. 77\u201378.)<\/p>\n

Sekundaaril\u00e4hteen viittauksia alkuper\u00e4isl\u00e4hteeseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n omassa tekstiss\u00e4 harkiten ja siten, ett\u00e4 luettavuus s\u00e4ilyy. L\u00e4hdeteoksessa on usein runsaasti viitteit\u00e4, mutta niit\u00e4 ei tarvitse aina toistaa vaan omassa tekstiss\u00e4 viitataan suoraan k\u00e4ytettyyn teokseen. Kirjoitustavasta on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kuitenkin ilmi selv\u00e4sti, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 ei ole lainattavasta l\u00e4hteest\u00e4 saatu tieto, vaan tekij\u00e4n siteeraama muiden kirjoittajien tuottama tieto, esimerkiksi:<\/p>\n

\u25e6 Muita tutkijoita siteeraten Iiskala ja Hurme (2006, s. 40\u201341)…<\/p>\n

\u25e6 Julkunen ja Haring (2002, s. 83) selostavat kuinka tietoisuus omista tiedonk\u00e4sittelytoiminnoista luokitetaan metakognitiivisiin taitoihin ja tietoihin.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen tiedonanto (esim. luennot, haastattelu)<\/h2>\n

Henkil\u00f6kohtaisen tiedonannon l\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n em. ohjeiden mukaan. Painamaton l\u00e4hde merkit\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4hdeluetteloon.<\/p>\n

\u25e6 Kivirauman (2019) mukaan…
\n\u25e6 Virkkeen lopussa: (Kivirauma, 2019.)<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6inen l\u00e4hde<\/h2>\n

L\u00e4hdemerkint\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6 perustuu siihen, ett\u00e4 lukija pystyy tarkistamaan, mist\u00e4 tiedot ovat per\u00e4isin ja onko niit\u00e4 tulkittu oikein ja sama koskee s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4. L\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n perusmuodossa, esimerkiksi (L\u00f6tt\u00f6nen 2022). Jos tekij\u00e4n nime\u00e4 ei mainita, tekij\u00e4ksi merkit\u00e4\u00e4n dokumentista vastuussa olevan organisaatio, esimerkiksi (Opetushallitus 2025). Jos s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 kirjassa ei ole sivunumeroita, voidaan viitata lukuun, esimerkiksi (V\u00e4rri 2019, 6. luku) tai ellei lukua ole merkitty, viitataan otsikkoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjallisuuden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 laitetaan\u00a0omaan tekstiin joko ep\u00e4suorina tai suorina lainauksina. Kirjallisuusl\u00e4hteiden lainaaminen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviittein. Yleisin lainaamisen muoto on tiivist\u00e4v\u00e4 referointi, jossa kirjoittaja tiivist\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4 ydinasian ja ilmaisee sen tekstiss\u00e4\u00e4n omin sanoin. Suoria lainauksia eli sitaatteja tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten ja harvoin, lis\u00e4ksi mahdollisimman lyhyesti sek\u00e4 sanatarkasti. Lainaus on perusteltua,\u00a0jos kirjoittajana haluat kommentoida, kiist\u00e4\u00e4 tai eritell\u00e4 muiden … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":8880,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-13689","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13689","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13689"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13689\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23904,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13689\/revisions\/23904"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8880"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13689"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13689"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13689"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}