{"id":14021,"date":"2015-06-09T16:36:05","date_gmt":"2015-06-09T13:36:05","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=14021"},"modified":"2022-02-08T14:05:36","modified_gmt":"2022-02-08T12:05:36","slug":"kc-ec-8-tutkimusmenetelmakohtaisia-ohjeita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/09\/kc-ec-8-tutkimusmenetelmakohtaisia-ohjeita\/","title":{"rendered":"Kc\/Ec 8 Tutkimusmenetelm\u00e4kohtaisia ohjeita"},"content":{"rendered":"

Tilastot ja dokumentit (= valmiit aineistot)<\/h2>\n

Kasvatustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa yhden keskeisen tutkimusaineistoryhm\u00e4n muodostavat dokumentit ja tilastot. Aina ei tarvitse ker\u00e4t\u00e4 aineistoa alusta l\u00e4htien itse haastattelun, kyselyn tai havainnoinnin avulla (n\u00e4it\u00e4 kutsutaan tutkimuksen synnytt\u00e4miksi aineistoiksi), vaan tutkimuksen kohteena oleva tieto on jo olemassa jossakin. T\u00e4m\u00e4nkaltaisia aineistoja kutsutaan luonnollisiksi aineistoiksi, ne ovat siis olemassa tutkimuksessa riippumatta. Luonnollisia aineistoja ovat kaikki erilaiset, olemassa olevat dokumentit ja tilastot, kuten muistiot, rekisterit, arkistot, vuosikertomukset, p\u00f6yt\u00e4kirjat, s\u00e4hk\u00f6postikeskustelut, internet-sivustot ynn\u00e4 kaikki muut sellaiset, joita instituutiot, yritykset ja yhteis\u00f6t yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t osana normaalia toimintaansa. My\u00f6s kirjeet, p\u00e4iv\u00e4kirjat, erilaiset viestit ja puheet, blogit, julkiset keskustelufoorumit ja mielipideosastot ovat luonnollista aineistoa. Samoin erilaiset kulttuurintuotokset ja mediahy\u00f6dykkeet, kuten maalaukset ja valokuvat, el\u00e4m\u00e4kerrat, mainokset, sanomalehdet ja vaikkapa suomalaisen popmusiikin sanoitukset kuuluvat niinik\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n. (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Yl\u00e4nne & Paavilainen 2013.)<\/p>\n

Tilastot<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s tilastot muodostavat yhden tutkimusaineiston. Kasvatustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n usein tilastoja, kun tehd\u00e4\u00e4n ns. aikasarjatutkimuksia. T\u00e4ll\u00f6in ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa menneisyyden tietyist\u00e4 tilastoiduista tapahtumista. Tutkimuksessa voidaan esimerkiksi vertailla eri vuosina tai vuosikymmenin\u00e4 tilastoituja asioita tai ilmi\u00f6it\u00e4 jonkin asian, kuten asuinalueen, sukupuolen tai sosioekonomisen aseman suhteen. Tilastotietoa on saatavilla varsin paljon. (Hirsj\u00e4rvi,\u00a0Remes & Sajavaara 2015.) Runsaasti tilastotietoa eri aloilta l\u00f6ytyy esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta www.stat.fi.<\/a><\/p>\n

L\u00e4hdekritiikki<\/strong><\/p>\n

Kun dokumentteja ja tilastoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkimuksessa, on aina pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 l\u00e4hdekritiikki. Kaikki aineistot ovat jollain lailla kiinni syntyehdoissaan, mik\u00e4 vaikuttaa siihen, mist\u00e4 aineisto voi kertoa. Dokumentit ja tilastot ovat osa niit\u00e4 kokoavien instituutioiden toimintaa. Niill\u00e4 on tyypillisesti jokin k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus, niiden laatimisella on jokin funktio. Ne kuuluvat johonkin k\u00e4ytt\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n tai toimintaan, jonka osia ne ovat. Tutkijan on syyt\u00e4 mietti\u00e4 ja tunnistaa n\u00e4it\u00e4 \u201dtuotantoehtoja\u201d, jotta h\u00e4n voi arvioida aineistonsa luotettavuutta tai painottuneisuutta ja sit\u00e4, mit\u00e4 ja mihin h\u00e4n pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n aineistosta yleist\u00e4m\u00e4\u00e4n. (Ronkainen ym. 2013.)<\/p>\n

Ohjeita\u00a0aineiston rajaukseen ja analyysiin<\/strong><\/p>\n

Valmiit aineistot -menetelm\u00e4ss\u00e4 tutkimuskysymys (-kysymykset) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 aikav\u00e4li\u00e4 ja aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Alussa kannattaa mietti\u00e4 alustavat tutkimuskysymykset, jotka sitten t\u00e4smentyv\u00e4t aineistoon tutustuttaessa. Tutkimuskysymyksi\u00e4 voi joutua ja saa muuttaa pitkin matkan ja aineisto itsekin t\u00e4ss\u00e4 menetelm\u00e4ss\u00e4 ohjaa jo tehtyj\u00e4 valintoja. T\u00e4m\u00e4nkokoisessa harjoitusty\u00f6ss\u00e4 tutkimuskysymyksi\u00e4 ei kannata olla liian monta, sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 1\u20133. Muotoile sellaiset tutkimuskysymykset, joihin ei voi vastata kyll\u00e4\/ei (tyypillisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 hyvi\u00e4 ovat esimerkiksi: Miten, millaisia, mitk\u00e4 tekij\u00e4t\u2026). Tutkimuskysymykset muotoillaan siten, ett\u00e4 aineisto todella voi antaa niihin vastauksen ja varotaan yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 tehd\u00e4 liian suoria kausaalisuusp\u00e4\u00e4telmi\u00e4 eli tutkia esimerkiksi sellaisten asioiden toisiinsa liittyvyytt\u00e4, jota aineistosta ei voida lukea.<\/p>\n

Ole kriittinen aineiston suhteen ja mieti sen sopivuus tutkimusaineistoksi. Jos aluksi valittu aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4 osoittautuu liian pieneksi tai suureksi, tehtyj\u00e4 valintoja voi tarkistaa ja tarpeen mukaan aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja aikav\u00e4li\u00e4 voi rajata tai laajentaa. Minimim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on vaikea sanoa eli kuinka monta aikaisempaa tutkimusta, artikkelia, lehte\u00e4, tilastoa, videota tms. tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Yleens\u00e4 kuitenkin yksi aineistolaji (esimerkiksi tilastot (muutamia tilastoja) tai jokin lehtiaineisto) riitt\u00e4\u00e4 kohteeksi t\u00e4ss\u00e4 harjoitusty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 omat tutkimuskysymykset kohtaavat aineiston tarkoituksenmukaisella tavalla. Aineiston aikav\u00e4li voi vaihdella paljonkin. Esimerkiksi lehtien kohdalla tarkasteluajanjakso voi olla 10 vuotta, mutta toisaalta voidaan aineistosta ja aiheesta riippuen ottaa vaikka yksi vuosi yhdelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4 ja toinen vuosi toiselta vuosikymmenelt\u00e4, kolmas kolmannelta ja vertailla niit\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Otanta kannattaa mietti\u00e4 huolella, sen on oltava perusteltavissa oleva, harkittu ja systemaattinen.<\/p>\n

Oman tutkimusaineiston eli sen, mist\u00e4 tulokset etsit\u00e4\u00e4n, pit\u00e4\u00e4 olla eri kuin teoriataustassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 l\u00e4hde\/l\u00e4hteet. Kun valmista aineistoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkimusaineistona, on erityisen t\u00e4rke\u00e4 saada tutkimusasetelma tutkimukselliseksi erotuksena referoinnista eli siit\u00e4, ett\u00e4 vain kertoo eli esittelee aikaisemman tiedon uudestaan. T\u00e4h\u00e4n auttaa tarkkaan mietitty tutkimuskysymys sek\u00e4 aineiston tarkoituksenmukainen analyysi. Analyysitapoja on monia kuten muissakin menetelmiss\u00e4. Aineiston analyysiss\u00e4 ker\u00e4tyst\u00e4 aineistosta haetaan vastauksia tutkimuskysymyksiin M\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 aineistoa tarkastellaan kvantitatiivisin menetelmin ja laadullisessa analysoinnissa ryhdyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n erityyppisi\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysej\u00e4\/sis\u00e4ll\u00f6nerittelyj\u00e4, usein esimerkiksi teemoittelu ja\/tai luokittelu ovat k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia vaihtoehtoja. Laadullisen tutkimuksen analyysist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4tietoa esimerkiksi Tuomen ja Saraj\u00e4rven (2009 tai 2018) kirjasta Laadullinen tutkimus ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi.<\/p>\n

Haastattelu<\/h2>\n

Tutkimusharjoitus koostuu tutkimussuunnitelman tekemisest\u00e4 ja pienen teemahaastattelututkimuksen toteuttamisesta ja sen raportoinnista. Tutkimussuunnitelmassa ja -harjoituksessa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luentojen lis\u00e4ksi apuna tutkimusmenetelm\u00e4kirjallisuutta (esim. Hirsj\u00e4rvi, Remes & Sajavaara 2015. Tutki ja kirjoita; Hirsj\u00e4rvi & Hurme 2014. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.)<\/p>\n

Haastattelututkimuksen tekeminen aloitetaan tutkimussuunnitelman laatimisella. Aluksi valitaan aihe ja rajataan se.\u00a0Ota huomioon t\u00e4m\u00e4n harjoitusty\u00f6n yhteydess\u00e4, ett\u00e4 aiheen tulee soveltua kasvatustieteelliseen haastattelututkimukseen. Seuraavassa vaiheessa tutustutaan aiheesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin. Samalla voidaan valita ja selkiytt\u00e4\u00e4 tutkimuksen perusk\u00e4sitteit\u00e4.\u00a0Aikaisempien tutkimuksien ja\/tai tieteellisten\u00a0k\u00e4sitteiden avulla on mahdollista laatia tutkimukselle viitekehys. T\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa viitekehyksen laatimisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaisempaa tutkimusta. Aikaisemmat tutkimukset toimivat apuv\u00e4linein\u00e4, kun t\u00e4smennet\u00e4\u00e4n tutkimuksen tutkimuskysymykset. Tutkimuskysymyksist\u00e4 voidaan tutkimus- ja menetelm\u00e4kirjallisuudessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimityst\u00e4 tutkimusongelmat tai tutkimusteht\u00e4v\u00e4. (Ks. Hirsj\u00e4rvi, Remes & Sajavaara 2015).<\/p>\n

Seuraavaksi tutkimuksen tekeminen etenee aineistonkeruumenetelm\u00e4n valintaan. T\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa aineistonkeruumenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teemahaastattelua. Haastateltavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu tavanomaisesti tutkimuksen aiheesta ja tutkimuskysymyksist\u00e4, jotka vaikuttavat tutkimuksen kohdejoukkoon. (T\u00e4ss\u00e4 harjoitusty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voida t\u00e4ysin noudattaa harjoitusty\u00f6n kuormittavuuden \/ opintojakson opintopistem\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi.) T\u00e4ss\u00e4 harjoitusty\u00f6ss\u00e4 haastatteluja tehd\u00e4\u00e4n 2\u20133 haastattelua \/ opiskelija. Jos haluat, voit tietenkin haastatella useampaakin henkil\u00f6\u00e4. Haastateltavien valinnassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ns. harkinnanvaraista n\u00e4ytett\u00e4 (ks. Hirsj\u00e4rvi & Hurme 2014, 59). Ota my\u00f6s huomioon tiettyj\u00e4 menetelm\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 rajoituksia: \u00e4l\u00e4 haastattele tuttavaasi tai sukulaistasi. Haastateltavilta pyydet\u00e4\u00e4n suostumus tutkimukseen (tutkimusetiikasta ks. esim. Hirsj\u00e4rvi, Remes & Sajavaara 2015). Lis\u00e4ksi suunnitellaan tutkittavien informointi (eli tietosuojailmoitus, josta saa ohjeistusta menetelm\u00e4ohjauksessa ja Moodlealueella olevasta Proseminaari -opiskeluoppaasta.) Haastateltavien lis\u00e4ksi valitaan haastattelulaji (suosituksena harjoitusty\u00f6h\u00f6n yksil\u00f6haastattelu) sek\u00e4 suunnitellaan haastattelun sis\u00e4lt\u00f6 eli valitaan haastattelun teema-alueet ja laaditaan haastattelurunko. (Ks. luennot ja Hirsj\u00e4rvi & Hurme 2014, 66\u201367.) Samalla suunnitellaan haastattelun muu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttaminen, esimerkiksi ajat ja paikat (ks. luennot ja Hirsj\u00e4rvi & Hurme 2014, 78\u2013134). Tutkimussuunnitelman menetelm\u00e4osassa kuvataan aineistonkeruumenetelm\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4, miten aineisto k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n; muun muassa kuvataan haastattelun kohdejoukko (haastateltavien m\u00e4\u00e4r\u00e4, miten valitaan), haastattelulaji, haastattelutyyppi, haastattelun teema-alueet ja niiden perustelut (haastattelurunko ja tietosuojailmoitus laitetaan liitteeksi).<\/p>\n

Seuraavaksi tutkimuksessa siirryt\u00e4\u00e4n haastattelujen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamiseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamisesta saat lis\u00e4tietoja luennoilla ja menetelm\u00e4kirjallisuudesta (Hirsj\u00e4rvi & Hurme 2014, 78\u2013134.)\u00a0Kaikki haastattelut nauhoitetaan ja litteroidaan peruslitteroinnin mukaisesti eli kirjoitetaan tekstiksi sanatarkasti puhekielt\u00e4 noudattaen (tekstist\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois t\u00e4ytesanat (esim. tota, niinku), toistot, keskenj\u00e4\u00e4v\u00e4t tavut ja yksitt\u00e4iset \u00e4\u00e4nn\u00e4hdykset) (https:\/\/www.fsd.tuni.fi\/aineistonhallinta\/fi\/tutkittavien-informointi.htm).<\/a><\/p>\n

Haastatteluaineiston ker\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen tutkimusraportin menetelm\u00e4osa t\u00e4ydentyy t\u00e4lt\u00e4 osin. Varsinaisen tutkimusraportin menetelm\u00e4osassa kerrotaan, miten haastatteluaineiston keruu toteutettiin. Raportissa kuvataan \u2013 kuten tutkimussuunnitelmassa \u2013 haastattelun kohdejoukko (haastateltavien m\u00e4\u00e4r\u00e4, miten valittiin), haastattelulaji, haastattelutyyppi, haastattelun teema-alueet ja niiden perustelut (haastattelurunko laitetaan liitteeksi). N\u00e4iden lis\u00e4ksi raportoidaan haastattelutilanteesta. My\u00f6s haastatteluluennon dioista l\u00f6yd\u00e4t\u00a0tarkemman listauksen menetelm\u00e4luvussa raportoitavista asioista.<\/p>\n

Kun haastatteluaineisto on ker\u00e4tty ja litteroitu, voidaan aloittaa aineiston analyysi. Teemahaastattelut voidaan analysoida monella eri tavalla, esimerkiksi teemoittelemalla teema-alueiden mukaisesti. Valittu analyysimenetelm\u00e4 ja aineiston analyysi kuvataan menetelm\u00e4luvussa. (Koska harjoitusty\u00f6 keskittyy aineiston hankintamenetelmiin, analyysimenetelm\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 raportissa maininnan tasolle). Varsinaiset tutkimustulokset raportoidaan Tulokset-luvuissa ja niist\u00e4 tehdyist\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 kerrotaan Pohdinta-luvussa. Viimeist\u00e4\u00e4n Pohdinta-luvussa on my\u00f6s diskussio aikaisemman tutkimuksen kanssa. T\u00e4ss\u00e4 harjoitusty\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4huomio on aineistonkeruumenetelm\u00e4ss\u00e4, joten tutkimusraportissa esitetyt tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset voivat olla alustavia.\u00a0(Lis\u00e4tietoja aineiston analysoinnista ja haastattelututkimuksen tulosten raportoinnista l\u00f6yd\u00e4t luennon dioista sek\u00e4 esim. Ruusuvuori, Nikander & Hyv\u00e4rinen 2010.) Pohdintaluvun j\u00e4lkeen kirjoitat viel\u00e4 metodisen arvioinnin (ks. edell\u00e4 Tutkimussuunnitelman ja -raportin sis\u00e4lt\u00f6) sek\u00e4 itsearvioinnin.<\/p>\n

KUVIO: Teemahaastattelututkimuksen tavanomainen kulku<\/a><\/p>\n

Kysely<\/h2>\n

Tutkimusharjoitus koostuu tutkimussuunnitelman tekemisest\u00e4 ja pienen kyselytutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista. Luentojen lis\u00e4ksi niiden toteuttamiseksi\u00a0 kannattaa kerrata Vallin ja\u00a0Aaltolan (toim.) 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I -kirjan sivut 84\u2013145 ja tutustua KvantiMOTV<\/a>:n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, josta l\u00f6ytyy mm. ohjeita ja hyv\u00e4t listaukset tutkimusmenetelm\u00e4kirjallisuudesta.<\/p>\n

Tutkimussuunnitelmassa kuvataan ensin aihe ja sen rajaus sek\u00e4 kirjoitetaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys aikaisempia tutkimuksia k\u00e4ytt\u00e4en. My\u00f6s keskeiset k\u00e4sitteet tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 harjoitusty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaisempaa tutkimusta tai teoriaa ja tutkimuksen aiheen tulisi olla soveltuva kasvatustieteelliseen kyselytutkimukseen.\u00a0Tutkimussuunnitelmassa asetetaan my\u00f6s tutkimusongelma(t) ja suunnitellaan tutkimuksen aineistonkeruu. My\u00f6s kyselylomakkeen tulee olla jo tutkimussuunnitelman liitteen\u00e4!<\/p>\n

Tutkimuksen aineistonkeruussa kerrotaan tutkimuksen vastaajajoukko ja suunnitellaan, miten n\u00e4m\u00e4 ihmiset tavoitetaan. Kyselyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu tutkimuksen aiheesta ja tutkimuskysymyksist\u00e4, mutta harjoitusty\u00f6ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistoa noin 30 vastaajalta<\/strong>. Kyselytutkimusta tehdess\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4tyiss\u00e4 tutkimuksissa vastausprosentti on usein korkeampi kuin s\u00e4hk\u00f6postikyselyiss\u00e4. Vastauskadon suuruutta onkin hyv\u00e4 arvioida, kun suunnittelee otoskokoa ja varmempaa on valita hieman suurempi otoskoko kuin ensin ajatteli. Lis\u00e4vastaajista ei ole harjoitusty\u00f6ss\u00e4 haittaa, mutta liian pienell\u00e4 vastaajajoukolla harjoitusty\u00f6st\u00e4 voi kadota mielekkyys.<\/p>\n

Kyselylomakkeen huolelliseen laadintaan ja hiomiseen on hyv\u00e4 varata runsaasti aikaa, sill\u00e4 tutkimuksen onnistuminen on olennaisesti riippuvainen siit\u00e4, miten hyvin lomake on onnistunut. Jotta tutkimuksessa saataisiin luotettavaa tietoa, on pohdittava sek\u00e4 kysymysten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ett\u00e4 niiden muotoa tarkkaan. Lomakkeen kysymykset onkin perusteltava ja ne tulee johtaa teoriasta operationalisoimalla. Hyv\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s aiempien tutkimusten kyselylomakkeita. Lomake ei saisi paisua kovin pitk\u00e4ksi (t\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa suositus 2\u20133 sivua) ja se voi olla joko perinteinen paperinen kyselylomake tai s\u00e4hk\u00f6inen, esim. Webropol-ohjelman avulla tehty lomake.<\/p>\n

Jo lomakkeen laadintavaiheessa on pohdittava, miten aineistoa tullaan lopulta analysoimaan: se millaisia analyysej\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4, riippuu lomakkeen kysymystyypeist\u00e4. Kyselylomakkeessa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 avoimia kysymyksi\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4painon tulisi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4llisess\u00e4 analyysiss\u00e4<\/strong>. Perinteisten strukturoitujen kysymysten lis\u00e4ksi kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monipuolisesti erilaisia kysymystyyppej\u00e4. Joitain taustakysymyksi\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4 olla, jotta vastaajien kuvailu sek\u00e4 katoanalyysin pohdinta ovat mahdollista tehd\u00e4.<\/p>\n

Kun lomake on valmis ja vastaajat valittu, voidaan kysely toteuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n analysoimaan aineistoa. Ihanteellisinta olisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aineiston analyysiss\u00e4 tilastollista ohjelmaa (esim. Excel, SPSS), mutta pient\u00e4 aineistoa voidaan k\u00e4sitell\u00e4 k\u00e4sinkin. Tulosten kuvailussa on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna kuvioita ja\/tai taulukoita. Saatujen tulosten esittelyn j\u00e4lkeen niist\u00e4 on hyv\u00e4 kirjoittaa jonkinlaiset johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja pohdintaa suhteessa aiempaan tutkimukseen. Harjoitusty\u00f6ss\u00e4 tulee lis\u00e4ksi pohtia tehdyn kyselyn toimivuutta ja omien menetelm\u00e4llisten ratkaisujen toimivuutta.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/h4>\n
\"testi_flickr\"<\/a>
www.flickr.com<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tilastot ja dokumentit (= valmiit aineistot) Kasvatustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa yhden keskeisen tutkimusaineistoryhm\u00e4n muodostavat dokumentit ja tilastot. Aina ei tarvitse ker\u00e4t\u00e4 aineistoa alusta l\u00e4htien itse haastattelun, kyselyn tai havainnoinnin avulla (n\u00e4it\u00e4 kutsutaan tutkimuksen synnytt\u00e4miksi aineistoiksi), vaan tutkimuksen kohteena oleva tieto on jo olemassa jossakin. T\u00e4m\u00e4nkaltaisia aineistoja kutsutaan luonnollisiksi aineistoiksi, ne ovat siis olemassa tutkimuksessa riippumatta. Luonnollisia aineistoja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":2906,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-14021","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14021"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14021\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14470,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14021\/revisions\/14470"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2906"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}