{"id":14051,"date":"2015-06-01T16:18:04","date_gmt":"2015-06-01T13:18:04","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=14051"},"modified":"2022-02-08T14:08:28","modified_gmt":"2022-02-08T12:08:28","slug":"kc3-suoritustapa-7","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/01\/kc3-suoritustapa-7\/","title":{"rendered":"Kc3 Suoritustapa"},"content":{"rendered":"<p>Kasvatuksen psykologian opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2\u20133 hengen pienryhm\u00e4ss\u00e4 tai yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4. Esseen laajuus on pari- tai ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 12\u201314 sivua ja yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4 8\u201310 sivua. Essee arvioidaan asteikolla 1\u20135. Esseen yleiset arvioinnin kriteerit l\u00f6ytyv\u00e4t Opiskelijan yleisoppaasta. Esseen arvioi yliopisto-opettaja Tiina Tuijula. Lis\u00e4ksi opintojen alussa tehd\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen opintosuunnitelma (HOPS).<\/p>\n<h3><strong>Esseen l\u00e4hdekirjallisuutena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kirjallisuus<\/strong><\/h3>\n<p>Esseess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monipuolisesti\u00a0<em><strong>Lonka, K.<\/strong> 2015. Oivaltava oppiminen<\/em> -kirjaa sek\u00e4 <em>v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 artikkelia<\/em> alla olevista vaihtoehdoista (tai kaksi alla olevista ja yksi itse valittu tieteellinen artikkeli). Monipuolinen l\u00e4hdemateriaalin hy\u00f6dynt\u00e4minen n\u00e4kyy esseess\u00e4 useina l\u00e4hdeviittauksina kirjaan ja artikkeleihin. Artikkelit l\u00f6yd\u00e4t yliopiston kirjaston verkkoaineistosta kirjautumalla yliopiston tunnuksella ja salasanalla <a href=\"https:\/\/utu.finna.fi\">Finnaan.\u00a0<\/a>Kaksi\u00a0artikkelia\u00a0l\u00f6ytyy\u00a0suoraan\u00a0verkosta\u00a0klikkaamalla\u00a0artikkelin\u00a0nimess\u00e4\u00a0olevaa\u00a0linkki\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Artikkelit: <\/strong><\/p>\n<p><strong>Hietaj\u00e4rvi, L., Tuominen-Soini, H., Hakkarainen, K., Salmela-Aro, K. &amp; Lonka, K<\/strong>. 2015. <a href=\"https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/271836745_Is_Student_Motivation_Related_to_Socio-digital_Participation_A_Person-oriented_Approach\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Is student motivation related to socio-digital participation? A person-oriented approach. <\/a>Procedia \u2013 Social and Behavioral Sciences 171, 1156\u20131167.<\/p>\n<p><strong>Jansson, S.-M., Westerlund, H. &amp; Siljam\u00e4ki, E. 2016.<\/strong> Taide sosiaalisena oppimismuotona \u2013 opiskelijoiden kokemuksia j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4. Aikuiskasvatus 36 (1), 37\u201349.<\/p>\n<p><strong>Laine, E., Veermans, M., Lahti, A. &amp; Vermaans, K. <\/strong>2017. <a href=\"https:\/\/journals.sfu.ca\/flr\/index.php\/journal\/article\/view\/306\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Generation of student interest in an inquiry-based mobile learning environment. <\/a>Frontline Learning Research 5 (4), 42\u201360.<\/p>\n<p><strong>Le\u00adpo\u00adla, J., Lai\u00adti\u00adnen, S. &amp; Ka\u00adja\u00admies, A.<\/strong> 2013. Pien\u00adten las\u00adten mo\u00adti\u00advaa\u00adti\u00adon ra\u00adken\u00adne ja py\u00adsy\u00advyys. Psy\u00adko\u00adlo\u00adgia 48 (04), 256\u2013273.<\/p>\n<p><strong>Lon\u00adka, K. &amp; Ke\u00adto\u00adnen, E.<\/strong> 2012. How to make a lec\u00adtu\u00adre cour\u00adse an en\u00adga\u00adging le\u00adar\u00adning ex\u00adpe\u00adrien\u00adce? Stu\u00addies for the Le\u00adar\u00adning So\u00adcie\u00adty, 2\u20133, 63\u201374.<\/p>\n<p><strong>Nur\u00admi, J.-E.<\/strong> 2013. Mo\u00adti\u00advaa\u00adti\u00adon mer\u00adki\u00adtys op\u00adpi\u00admi\u00adses\u00adsa. Kas\u00adva\u00adtus 44 (5), 548\u2013554.<\/p>\n<p><strong>Ren\u00adnin\u00adger, K. A. &amp; Bachrach, J. E. <\/strong>2015. Studying triggers for interest and engagement using observational methods. Edu\u00adca\u00adti\u00ado\u00adnal Psyc\u00adho\u00adlo\u00adgist 50 (1), 58\u201369.<\/p>\n<p><strong>Thuneberg, H., Salmi, H. &amp; Vainikainen, M.-P.<\/strong> 2014. Tieden\u00e4yttely, motivaatio ja oppiminen. Psykologia 49 (06), 420\u2013435.<\/p>\n<p>Laadi esseen loppuun liitteeksi itsearviointi (1\/2\u20131 sivua) esseen tekoprosessista, siihen liittyvist\u00e4 ongelmista ja niiden ratkaisuista. Anna esseellesi arvosana sek\u00e4 perustele arviointisi. Voit kirjoittaa itsearvioinnin esimerkiksi seuraavia kysymyksi\u00e4 apuna k\u00e4ytt\u00e4en:<\/p>\n<ul style=\"list-style-type: square;\">\n<li>Mitk\u00e4 ovat esseen vahvimmat puolet?<\/li>\n<li>Miten esseet\u00e4 voisi parantaa?<\/li>\n<li>Mit\u00e4 ongelmia kohtasit laatiessasi esseet\u00e4?<\/li>\n<li>Miten ratkaisit ongelmat?<\/li>\n<li>Mink\u00e4 arvosanan annat esseellesi? Mill\u00e4 perusteella?<\/li>\n<li>Mist\u00e4 asiasta erityisesti toivoisit saavasi palautetta?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Esseen tarkoituksena on syvent\u00e4\u00e4 oppimispsykologista osaamistasi. Pyri l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n esseeseen jokin tutkimuskysymys mahdollisine alakysymyksineen, joka johdattaa sinut tutkimusorientoituneeseen ty\u00f6tapaan. Kun asetat itse kysymyksi\u00e4 ja vastaat niihin, joudut j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n omia ajatuksiasi asioista, ja n\u00e4in oppimisprosessisi etenee. Esittele tutkimuskysymykset (vain muutama, ei liikaa) johdannossa ja vastaa niihin esseess\u00e4. Valitse esseeseen selke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma, joka n\u00e4kyy jo esseen otsikossa. Kiinnit\u00e4 huomiota k\u00e4sitteiden v\u00e4lisiin suhteisiin ja niiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen unohtamatta asioiden kriittist\u00e4 tarkastelua.\u00a0Ankkuroi pohdintasi tieteelliseen kirjallisuuden lis\u00e4ksi omaan ajatteluusi, johtop\u00e4\u00e4telmiin ja syv\u00e4llisiin, kriittisiin kannanottoihin.\u00a0Kertaa Opiskelijan yleisoppaasta (verkkoalueella) esseen muotoseikat kuten esimerkiksi l\u00e4hdeviitteiden merkitseminen.<\/p>\n<h3><strong>Esseeaihe<\/strong><\/h3>\n<p>Tarkastele oppimista ja\/tai opettamista jonkun kasvatuspsykologisen ilmi\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta (esimerkiksi motivaatio, metakognitiiviset taidot, orientaatiostrategiat, yhteis\u00f6llinen oppiminen, oivaltava oppiminen).\u00a0Rajaa\u00a0ja valitse esseen n\u00e4k\u00f6kulma itse ja otsikoi teht\u00e4v\u00e4 sen mukaan.\u00a0Voit my\u00f6s rajata tarkasteluasi kehityspsykologisesti johonkin ik\u00e4kauteen tai johonkin tiettyyn oppimisk\u00e4sitykseen, oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tai opetusmenetelm\u00e4\u00e4n. Oleellista on, ett\u00e4 pohdit esseess\u00e4si psykologiselta kannalta samaa, mit\u00e4 opettajat, kasvattajat ja kouluttajat pohtivat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaiken aikaa; miten parhaiten tukea oppimiseen motivoitumista ja sen mielekk\u00e4\u00e4ksi kokemista ja mitk\u00e4 psykologiset\u00a0tekij\u00e4t siihen vaikuttavat.<\/p>\n<p><strong>Henkil\u00f6kohtainen opintosuunnitelma (HOPS)<\/strong><\/p>\n<p>Henkil\u00f6kohtainen opintosuunnitelma eli HOPS laaditaan opintojen alkuvaiheessa. HOPS auttaa opintojen suunnittelua, kokonaisuuden hahmottamista, aikatauluttamista, tavoitteiden saavuttamista ja opiskeluun sitoutumista. HOPS auttaa hallitsemaan opiskeluprosessia. Linkki hopsin tekemist\u00e4 varten l\u00f6ytyy Moodlealueen ensimm\u00e4isest\u00e4 lohkosta.<\/p>\n<p>Monimuoto-opinnot koostuvat l\u00e4hi-, ryhm\u00e4- ja itsen\u00e4isest\u00e4 opiskelusta. Verkko-opinnoissa keskeisen\u00e4 osana on my\u00f6s verkkoty\u00f6skentely. Monimuotoinen opiskelu tuo joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta sujuva yliopisto-opiskelu edellytt\u00e4\u00e4 opintojen ja ajank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua. Jokainen opiskelija oppii omalla tavallaan, johon monimuotoinen opiskelu antaa mahdollisuuden. Jotkut opiskelumuodot saattavat olla sinulle uusia, ja niiden opetteluun kannattaa varata aikaa. HOPSin laadinnassa voit huomioida esimerkiksi, kuinka paljon eri opiskelumuodot edellytt\u00e4v\u00e4t oman ajank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua, sitoutumista ryhm\u00e4n toimintaan tai l\u00e4sn\u00e4oloa opetustilanteissa. Jokainen vastaa pitk\u00e4lle itse omaan opiskeluun liittyvist\u00e4 valinnoista ja opintojen etenemisest\u00e4, mutta \u00e4l\u00e4 ep\u00e4r\u00f6i pyyt\u00e4\u00e4 apua tuutorilta tai avoimen yliopiston henkil\u00f6kunnalta silloin, kun sit\u00e4 tarvitset.<\/p>\n<p>HOPSin tekemisen t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on oma el\u00e4m\u00e4ntilanne. HOPS on ensisijaisesti sopimus itsens\u00e4 kanssa; mit\u00e4, miten ja milloin aiot opiskella? Pohdi, mik\u00e4 on sinulle parasta opiskeluaikaa, kuinka paljon p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, viikossa ja kuukaudessa voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opiskeluun ja muunna se opintopisteiksi (1 op = 27 tuntia) ja vertaa ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4si opintosuunnitelmaan. Yliopisto-opiskelulle on tyypillist\u00e4 opiskelijan vapaus suunnitella, ohjata ja arvioida omaa opiskelua. Keskeinen osa HOPSia on itsearviointi omasta osaamisestaan ja sen tulevista oppimistavoitteista sek\u00e4 keinoista saavuttaa ne. HOPS tukee ajank\u00e4yt\u00f6n hallintaa ja opintojen pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 suunnitelmallisuutta sek\u00e4 oman osaamisen kehittymisen arviointia. HOPS on joustava suunnitelma, jota tulee arvioida ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 l\u00e4pi opiskeluajan. Voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjaa henkil\u00f6kohtaisten tavoitteiden toteutumisen seurantav\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1937 required\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px-300x112.jpg\" alt=\"avoin_kirjat-23_960px\" width=\"300\" height=\"112\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px-300x112.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px-252x94.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px-522x195.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px-792x297.jpg 792w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/06\/avoin_kirjat-23_960px.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/kirjoittaa_pixabay.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-8873\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/kirjoittaa_pixabay-300x177.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"177\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/kirjoittaa_pixabay-300x177.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/kirjoittaa_pixabay-252x149.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/kirjoittaa_pixabay-522x308.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/kirjoittaa_pixabay.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvatuksen psykologian opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2\u20133 hengen pienryhm\u00e4ss\u00e4 tai yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4. Esseen laajuus on pari- tai ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 12\u201314 sivua ja yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4 8\u201310 sivua. Essee arvioidaan asteikolla 1\u20135. Esseen yleiset arvioinnin kriteerit l\u00f6ytyv\u00e4t Opiskelijan yleisoppaasta. Esseen arvioi yliopisto-opettaja Tiina Tuijula. Lis\u00e4ksi opintojen alussa tehd\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Esseen l\u00e4hdekirjallisuutena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kirjallisuus Esseess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monipuolisesti\u00a0Lonka, K. 2015. &#8230; <a title=\"Kc3 Suoritustapa\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/01\/kc3-suoritustapa-7\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kc3 Suoritustapa\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":1937,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-14051","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14051","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14051"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14051\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14064,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14051\/revisions\/14064"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14051"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14051"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14051"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}