{"id":14137,"date":"2015-06-10T15:49:59","date_gmt":"2015-06-10T12:49:59","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=14137"},"modified":"2022-02-08T14:04:57","modified_gmt":"2022-02-08T12:04:57","slug":"kc6-alkusanat-6","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/10\/kc6-alkusanat-6\/","title":{"rendered":"Kc6 Alkusanat"},"content":{"rendered":"<p>Koulutus voidaan lyhyesti ja v\u00e4lj\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ksi runsaan sadan vuoden kuluessa.<\/p>\n<p>Koulutus on kiinte\u00e4 osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt my\u00f6s oppimisyhteiskuntak\u00e4site kuvaamaan muuttuneita k\u00e4sityksi\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja ty\u00f6ntekoa aikakautena, jota me kutsumme tietoyhteiskunnaksi. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n kadota mihink\u00e4\u00e4n koulutusta yhteiskunnallisena instituutiona, joka muun muassa s\u00e4\u00e4telee yhteiskunnassa vallitsevien arvojen pysyvyytt\u00e4 tai muutosta, ty\u00f6h\u00f6n valmentautumista ja ihmisten sijoittumista erilaisiin teht\u00e4viin ja asemiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan sektoreilla ja hierarkioissa. Kuten koko yhteiskunta, koulutus on nopean muutoksen tilassa. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koulutus ei ole yhteiskunnan autonominen tai irrallinen saareke, vaan kiinte\u00e4 osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa, esimerkiksi ty\u00f6voima-, sosiaali- ja talouspolitiikkaa. Koulutuksen kysymykset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansallisia, vaan 2000-luvun koulutuspolitiikka on yh\u00e4 moninaisemmin sitein kytk\u00f6ksiss\u00e4 kehityskulkuihin.<\/p>\n<p>Koulutuspolitiikan opintojaksossa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n koulutusta sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Koulutusta pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi osana yhteiskuntaa ja sen toimintaa, kuten sosiaalista rakennetta, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, taloutta, poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja valtarakenteita. Kyse on sek\u00e4 historiallisesta ett\u00e4 sosiologisesta makrotason n\u00e4k\u00f6kulmasta koulutukseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0062_ikkuna.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-2543 required\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0062_ikkuna-300x200.jpg\" alt=\"0062_ikkuna\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0062_ikkuna-300x200.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0062_ikkuna-252x168.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0062_ikkuna-522x348.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0062_ikkuna.jpg 525w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koulutus voidaan lyhyesti ja v\u00e4lj\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinte\u00e4 osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt my\u00f6s oppimisyhteiskuntak\u00e4site kuvaamaan muuttuneita k\u00e4sityksi\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja &#8230; <a title=\"Kc6 Alkusanat\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/10\/kc6-alkusanat-6\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kc6 Alkusanat\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":2543,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-14137","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14137"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14145,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14137\/revisions\/14145"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2543"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}