{"id":14142,"date":"2016-10-26T09:38:13","date_gmt":"2016-10-26T06:38:13","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=14142"},"modified":"2022-02-08T13:53:11","modified_gmt":"2022-02-08T11:53:11","slug":"kc6-esseeaiheet-5","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2016\/10\/26\/kc6-esseeaiheet-5\/","title":{"rendered":"Kc6 Esseeaiheet"},"content":{"rendered":"

Koulutuspolitiikan essee on korvaava suoritus ellet pysty osallistumaan opintoryhm\u00e4ss\u00e4 tai verkkoty\u00f6skentelyss\u00e4 toteutettavaan v\u00e4ittelyharjoitukseen. Essee tehd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4 ja sen laajuus on 8\u201310 sivua (tekstiosa johdannosta pohdintaan). Vaihtoehtoisia esseeaiheita on useita, joissa kussakin on teht\u00e4v\u00e4n tekemiseen ohjaavia kysymyksi\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4. Hyv\u00e4ksytty essee edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on k\u00e4ytetty monipuolisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmea l\u00e4hdett\u00e4<\/em>.\u00a0L\u00e4hdeviitteiden merkitsemiseen l\u00f6ytyy ohjeita Opiskelijan yleisoppaasta<\/a> ja esimerkiksi Hirsj\u00e4rvi, Remes & Sajavaara (toim.) 2011. Tutki ja kirjoita -teoksesta.<\/p>\n

WWW-osoitteita, joiden avulla p\u00e4\u00e4see tutustumaan useimpiin teemoihin:
\n\uf0d8\u00a0http:\/\/www.oph.fi\/<\/a>, (opetushallitus)
\n\uf0d8\u00a0http:\/\/www.minedu.fi<\/a>\/OKM\/ (opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6)<\/p>\n

Esseen arvioi yliopistonlehtori Tiina Tuijula asteikolla hyv\u00e4ksytty-t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4.
\nEsseen arvioinnin perusteet:
\n\u2022\u00a0otsikon ja sis\u00e4ll\u00f6n vastaavuus
\n\u2022\u00a0perehtymisen syv\u00e4llisyys
\n\u2022\u00a0j\u00e4sentely ja rakenne
\n\u2022\u00a0aihealueen k\u00e4sittely ja sen sis\u00e4ist\u00e4minen, l\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6, oma pohdinta
\n\u2022\u00a0ilmaisun selkeys<\/p>\n

 <\/p>\n

\"kirjat_kahvi_pixabay\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Esseeaiheet<\/h2>\n

1) KOULUVALINTAPOLITIIKKA PERUSOPETUKSESSA<\/strong><\/p>\n

\u2022 Koulunvalinnan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen ja historiallinen tausta?
\n\u2022 L\u00e4hikouluperiaate?
\n\u2022 Kouluvalintojen ulottuvuudet: alueelliset, sosiaaliset, sukupuoleen liittyv\u00e4t?
\n\u2022 Kouluvalintapolitiikan vaikutukset ja merkitys tutkimusten mukaan?<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Ahonen, S.<\/em> 2001. Kuka tarvitsee yhteist\u00e4 koulua? Teoksessa: A. Jauhiainen, R. Rinne & J. T\u00e4htinen, Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Kasvatusalan tutkimuksia 1. Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
\nAhonen, S.<\/em> 2003. Yhteinen koulu \u2013 tasa-arvoa vai tasap\u00e4isyytt\u00e4? Koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa Snellmannista\u00a0t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Tampere. Vastapaino.<\/p>\n

Kalalahti, M., Silvennoinen, H. & Varjo, J.<\/em> 2015.\u00a0Kouluvalinnat kykyjen mukaan? Erot painotettuun opetukseen valikoitumisessa.\u00a0Kasvatus 46 (1), 19\u201335.
\nKosunen, S., Sepp\u00e4nen, P. & Bernelius, V.<\/em> 2016. Naapuruston segregaatio ja kaupunkilaisperheiden eriytyv\u00e4t kouluvalintastrategiat. Kasvatus 43 (3), 230\u2013244.
\nKosunen, S.<\/em> 2012. \u201dMeill\u00e4 on siis kouluja, joista ne tulee: siis Suomen eliitti\u201d – keskiluokan lasten kouluvalinnat pois l\u00e4hikoulusta. Kasvatus 43 (1), 7\u201319.
\nSepp\u00e4nen, P.<\/em> 2006. Kouluvalintapolitiikka perusopetuksessa. Kasvatusalan tutkimuksia 26. Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
\nSepp\u00e4nen, P., Rinne, R. & Sairanen, V.<\/em> 2012. Suomalaisen yhten\u00e4iskoulun eriytyv\u00e4t koulutiet. Oppilasvalikointi perusopetuksessa esimerkkin\u00e4 Turun koulumarkkinat. Yhteiskuntapolitiikka 77 (1), 16\u201333.
\nSilvennoinen, H., Sepp\u00e4nen, P., Rinne, R. & Simola, H.<\/em> 2012. Yhteiskuntaluokat ja koulunvalintapolitiikka ylikansalliselta paikalliselle tasolle ulottuvassa tarkastelussa. Kasvatus 43 (5), 502\u2013518.<\/p>\n

2) TUTKINTOJEN SUORITUSAJAT KORKEAKOULUPOLIITTISENA KYSYMYKSEN\u00c4<\/strong><\/p>\n

\u2022\u00a0Miksi opintojen kesto on muodostunut ongelmaksi?
\n\u2022\u00a0Miten on pyritty vaikuttamaan kysymykseen?
\n\u2022\u00a0Opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen kanta?
\n\u2022\u00a0Suoritusajat, keskeytt\u00e4minen?
\n\u2022\u00a0Opintojen kestoon vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4?<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Korkeakoulujen<\/em> opintoaikojen lyhent\u00e4misen toimenpideohjelma. 2003. Opetusministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2003: 27.
\nKorkeakouluopintojen<\/em> edistymisen seurannan kehitt\u00e4minen. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2010:9.
\nKorkeakouluopiskelijoiden<\/em> toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2010:18.
\nOpintotukea<\/em> ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma. OPM:n ty\u00f6ryhm\u00e4n muistioita ja selvityksi\u00e4 2003: 28.
\nValmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hy\u00f6dynt\u00e4minen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2016:37.
\nLindberg, M.<\/em> 2009. Opiskeluajat ja siirtyminen korkeakoulutuksesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n: vertailevan tutkimuksen tarjoamia n\u00e4k\u00f6kulmia politiikkakeskusteluihin ja tutkimukseen. Tiedepolitiikka 2\/2009, 27\u201333.<\/p>\n

Merenluoto, S.<\/em> 2005. Nopeasti maisteriksi \u2013 tutkimus nopeasta valmistumisesta ja valmistujasta. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja 204.
\nMerenluoto, S.<\/em> 2009. Menestyksekk\u00e4\u00e4t yliopistopelin pelaajat? Tutkimus nopeasti ja nuorena valmistumisesta. Annales Universitatis Turkuensis C 286. Kasvatustieteiden laitos, Turku.
\nEi paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulututukseen siirtymist\u00e4 ja tutkinnon suorittamista pohtineen ty\u00f6ryhm\u00e4n muistio. Opetusministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2010:11.<\/p>\n

Vuorinen-Lampila, P. 2020. Yliopiston opiskelijavalinnasta opintourille: Miten opintouratyypit ja siirtym\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 linkittyv\u00e4t koulutuspoliittisiin tavoitteisiin? Teoksessa Jani Ursin ja Reetta Muhonen (toim.) Tuntematon korkeakoulutus. Kasvatusalan tutkimuksia 80, Suomen kasvatustieteellinen seura.<\/p>\n

3) \u00a0SUKUPUOLI JA SUKUPUOLTEN V\u00c4LINEN TASA-ARVO KOULUTUSPOLIITTISENA\u00a0 KYSYMYKSEN\u00c4<\/strong><\/p>\n

\u2022\u00a0Mill\u00e4 tavalla aihe on huomioitu hallitusohjelmissa tai muissa keskeisiss\u00e4 koulutuspolitiikan avaindokumenteissa?
\n\u2022\u00a0Mit\u00e4 laki sanoo aiheesta? Esimerkiksi mit\u00e4 sanotaan syrjinn\u00e4st\u00e4 oppilaitoksissa?
\n\u2022\u00a0Miten sukupuolierot n\u00e4kyv\u00e4t esim. osallistumisessa koulutukseen (opiskelijatilastot)
\n\u2022\u00a0Aihetta voi tarkastella l\u00e4hemmin jossakin tietyss\u00e4 koulumuodossa tai alueellisesti tai keskittyen johonkin sukupuolten v\u00e4list\u00e4 tasa-arvoa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n perustettuun hankkeeseen.<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

– Alasaari, N. & Katainen, R. 2016. Selvitys sukupuolten tasa-arvon edist\u00e4misest\u00e4 varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6.
\n– Brunila, K. 2009. Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n selvityksi\u00e4 51:2009.
\n– Kantola, J., Nousiainen, K. & Saari, M. 2012. Tasa-arvo toisin n\u00e4htyn\u00e4. Oikeuden ja\u00a0 politiikan n\u00e4k\u00f6kulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus.
\n– Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R. &\u00a0 Koramo, M. 2009. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n selvityksi\u00e4 52:2009.
\n– Hallitusohjelmat, KESUt, koulutuspoliittiset selonteot.
\n– Lahelma, E. 2011. Sukupuolitietoisuutta kouluun ja opettajankoulutukseen. TASUKO-hankkeesta eteenp\u00e4in. Kasvatus 1\/2011, 90-95. (Moodlessa)
\n– Lahelma, E. 2014. Tasa-arvodiskurssi ja poikadiskurssi koulutuskeskustelussa: 30 vuotta rinnakkaineloa ja vastakkainasettelua.<\/a> Kasvatus 45 (4), 380\u2013385.
\n– Laiho, A. 2013. Sukupuolten tasa-arvo koulutuspoliittisena tavoitteena ja k\u00e4sitteen\u00e4 – erityistarkastelussa 2000-luvun politiikkadokumentit. Kasvatus & Aika<\/a> 7 (4) 2013, 27\u201344.<\/p>\n

– Tasa-arvolaki p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa. <\/a><\/p>\n

Tasa-arvo naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4 – www-sivusto<\/a>:
\nSukupuolten tasa-arvo. Tasa-arvotiedon keskus<\/a>.
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. 2010. Segregaation lievent\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n\u00a0loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4.2010:18.
\nTilastokeskus. Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten.\u00a0<\/a><\/p>\n

4) KOULUTUSVIENTI<\/strong><\/p>\n

\u2022\u00a0Mit\u00e4 on koulutusvienti?
\n\u2022\u00a0Koulutusviennin mahdollisuudet ja rajoitukset?
\n\u2022\u00a0Millaisia erityispiirteit\u00e4 koulutuksella on vientitavarana?
\n\u2022\u00a0Koulutusviennin yhteys kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n?<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 koulutusviennist\u00e4.<\/a> Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto.<\/p>\n

Juusola, K.<\/em> 2015. Ajatuksia koulutusviennist\u00e4 \u2013 mahdollisuudet ja riskit vaakakupissa.<\/a>
\nKiinnostuksesta kysynn\u00e4ksi ja tuotteiksi.<\/em> Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2010:11. (l\u00f6ytyy verkosta googlettamalla)<\/p>\n

Lindberg, M.<\/em> 2011. Suomalaiskansallisia ja EU-agendojen n\u00e4k\u00f6kulmia koulutusvientiin ja liikkuvuuteen. Tiedepolitiikka 3, 29\u201334.
\nSahlberg, P.<\/em> 2011. Finnish Lessons. What can the world learn from educational change in Finland.
\nSahlberg, P.<\/em> 2012. Kuka ostaisi suomalaista koulutusosaamista.<\/a> Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4, 17\u201327.
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/em> 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016\u20132019. <\/a>Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2016:9.
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. 2016. Viet\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 toisen asteen koulutusta! Toimet toisen asteen koulutusviennin edist\u00e4miseksi.<\/a> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2016:20.
\nKemppainen, H.-M.<\/em> 2016. ”This Is Reputation-Driven Activity” Higher Education as a Service Export and the Role of Partnerships. MSc program in Management and International Business Master’s thesis. Aalto University.<\/p>\n

5) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN KOULUTUS SUOMESSA<\/strong><\/p>\n

\u2022\u00a0Miten maahanmuuttajien koulutus on j\u00e4rjestetty Suomessa?
\n\u2022\u00a0Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6?
\n\u2022\u00a0Keit\u00e4 ovat maahanmuuttajat?
\n\u2022\u00a0Mink\u00e4laisia ongelmia ja puutteita maahanmuuttajien koulutuksessa on?
\n\u2022\u00a0Koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 maahanmuuttajien n\u00e4k\u00f6kulmasta?
\n\u2022\u00a0Monikulttuurisuus\u00a0 koulutuksessa?<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Jauhola, L.<\/em> 2010.\u00a0 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa.\u00a0 Tilastokatsaus 2010.\u00a0 Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:11
\nKlemel\u00e4, K. ym.\u00a0<\/em> 2011 (toim.) Vieraina koulussa?\u00a0 Monikulttuurinen koulu oppilaiden vanhempien ja oppilaiden kokemana.\u00a0 Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja A: 211.
\nKuusela, J., Etel\u00e4lahti, A., Hagman \u00c5., Hievanen, R., Karppinen K., Nissil\u00e4 L., R\u00f6nnberg, U. & Siniharju, M.<\/em> 2008. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus. Helsinki: Opetushallitus.
\nMonikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulu.\u00a0<\/a>
\nKyh\u00e4, H.<\/em> 2011. Koulutetut maahanmuuttajat ty\u00f6markkinoilla. Turun yliopiston julkaisuja C 321.
\nLaaksonen, A.<\/em> 2007. Maahanmuuttajaoppilaat erityiskoulussa.\u00a0 Turun yliopisto. (v\u00e4it\u00f6skirja, verkossa)
\nKotouttamislaki 493\/1999.<\/a>
\nPaananen, S.<\/em> 2005. Maahanmuuttajien elinolot Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 70 (4).
\nMatinheikki-Kokko, K.<\/em> 1999.\u00a0 Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Opetushallitus: Hakapaino.
\nKyh\u00e4, H.<\/em> 2007. Miksi l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ei kelpaa l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi? Korkeakoulutetut maahanmuuttajat Suomen ty\u00f6markkinoilla. Lisensiaatintutkimus.<\/p>\n

6) VARHAISKASVATUS YKSITYISEN\u00c4 PALVELUNA<\/strong><\/p>\n

\u2022 yksityisiin palveluihin liittyv\u00e4t erityispiirteet
\n\u2022 markkinoitumispolitiikka
\n\u2022 tasa-arvokysymykset<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:\u00a0<\/strong><\/p>\n

Riitakorpi, J., Alila, K. & Kahiluoto, T.<\/em> 2017. Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys 2015. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2017:3
\nPuroila A-M. & Kinnunen S.<\/em> 2017. Selvitys varhaiskasvatuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutosten vaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78\/2017.
\nRuutiainen, V., Alasuutari, M. & Karila, K.<\/em> 2018. Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskuntapolitiikka 83 (4), 441\u2013447.
\nEPSI Rating Yksityinen p\u00e4iv\u00e4hoito 2018<\/a>.<\/p>\n

7) KORKEAKOULUJEN VALINTAKOEUUDISTUS<\/strong><\/p>\n

\u2022 Uudistuksen sis\u00e4lt\u00f6 ja perustelut?
\n\u2022 Miten uudistus suhteutuu kansainv\u00e4lisesti?
\n\u2022 Miten uudistus on otettu vastaan? Ent\u00e4 mink\u00e4laisia mahdollisia seurauksia sill\u00e4 on? Valmennuskurssien asema?<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:\u00a0<\/strong><\/p>\n

– Ahola, S., Asplund, R. & Vanhala, P. 2018. Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25\/2018.
\n– Haltia, N. & Lahtomaa, M. 2019. Toinen reitti yliopistoon. Millaisia polkuja aikuisille? Aikuiskasvatus 3\/2019.<\/p>\n

– Helsingin Sanomat. 2020. Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman p\u00e4\u00e4sykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja \u2013 \u201dL\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tosi hyv\u00e4 konsepti\u201d, oikeustieteelliseen p\u00e4\u00e4ssyt Joel Rantanen sanoo.<\/a> Kotimaa. 28.5.2020.<\/p>\n

– Helsingin Sanomat. 2020. Ylioppilaskirjoitukset eiv\u00e4t kerro kaikkea, ja siksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on j\u00e4rjet\u00f6n.<\/a> Mielipide, Kolumni. 29.5.2020.<\/p>\n

– Kosunen, S., Haltia, N. & Jokila, S. 2015. Valmennuskurssit ja mahdollisuuksien tasa-arvo yliopistokoulutukseen hakeutumisessa. Kasvatus 46 (3), 334\u2013348. (l\u00f6ytyy Utuvolter.fi)<\/p>\n

–\u00a0McGarth, C. H., Henham, M. L., Corbett, A., Durazzi, N., Fearson, M., Janta, B., Kamphuis, B. W., Katashiro, E., Brankovic, N., Guerin, B., Manville, C., Schwartz, I., & Schweppenstedde, D. 2014. Higher Education Entrance Qualifications and Exams in Europe: A Comparison.<\/a> Policy Department B, European Union. (linkist\u00e4 voi avata pdf:n)
\n– Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. 2016. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti ty\u00f6ryhm\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ylioppilastutkintoa.<\/a>
\n– Pekkarinen, T. & Sarvim\u00e4ki, M.\u00a02016. Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.<\/a> Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.<\/p>\n

– R\u00e4ih\u00e4, P. 2016. V\u00e4livuodet kiinnostavat lukiolaisia entist\u00e4 enemm\u00e4n.
\n– Viren, M. 2012. Ovatko p\u00e4\u00e4sykokeet pelkk\u00e4\u00e4 arpapeli\u00e4? Tieteess\u00e4 tapahtuu 30 (5), 63\u201365.<\/a><\/p>\n

\"kirjoittaa_pixabay\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koulutuspolitiikan essee on korvaava suoritus ellet pysty osallistumaan opintoryhm\u00e4ss\u00e4 tai verkkoty\u00f6skentelyss\u00e4 toteutettavaan v\u00e4ittelyharjoitukseen. Essee tehd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4 ja sen laajuus on 8\u201310 sivua (tekstiosa johdannosta pohdintaan). Vaihtoehtoisia esseeaiheita on useita, joissa kussakin on teht\u00e4v\u00e4n tekemiseen ohjaavia kysymyksi\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4. Hyv\u00e4ksytty essee edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on k\u00e4ytetty monipuolisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmea l\u00e4hdett\u00e4.\u00a0L\u00e4hdeviitteiden merkitsemiseen l\u00f6ytyy ohjeita Opiskelijan yleisoppaasta ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":7456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-14142","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14142"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14142\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15461,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14142\/revisions\/15461"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14142"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14142"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}