2)<\/strong><\/span> Essee kolmen kirjan perusteella TAI<\/p>\n 3)<\/strong><\/span> Luentop\u00e4iv\u00e4kirja JA Essee kahden kirjan perusteella. (Teht\u00e4v\u00e4t palautetaan yht\u00e4 aikaa.)<\/p>\n Esseen laajuus on yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4 6\u20138 sivua ja parity\u00f6n\u00e4 10\u201315 sivua, kun molempien marginaalien leveys on 2,5 cm. Essee arvioidaan numeerisesti asteikolla 1\u20135 ja lis\u00e4ksi siit\u00e4 saa lyhyen kirjallisen palautteen. Positiivisiksi piirteiksi vastauksessa katsotaan aiheeseen perehtyneisyys sek\u00e4 perustelujen vakuuttavuus ett\u00e4 el\u00e4vyys (esimerkiksi ilmi\u00f6it\u00e4 todellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4). Lis\u00e4ksi hyv\u00e4st\u00e4 esseest\u00e4 v\u00e4littyy pyrkimys aiheen aitoon filosofiseen pohdintaan. Esseen loppuun liitet\u00e4\u00e4n oma\u00a0 itsearviointi tai parity\u00f6ss\u00e4 parin yhteinen arviointi esseen kirjoitusprosessista ja valmiista esseest\u00e4 (pituus \u00bd\u20131 sivu). Arvioi esseesi onnistumista suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja perustele arviointisi.<\/span><\/span> Luentop\u00e4iv\u00e4kirjan laajuus on\u00a0 5\u20136 sivua. Essee arvioidaan numeerisesti asteikolla 0\u20135 ja luentop\u00e4iv\u00e4kirja asteikolla hyv\u00e4ksytty\u2013hyl\u00e4tty. Voit valita esimerkiksi seuraavia aiheita. Voit my\u00f6s itsen\u00e4isesti muokata aiheita.<\/p>\n 1)\u00a0Feminismi ja kasvatusfilosofia<\/strong> 2)\u00a0Ihmisen k\u00e4sitt\u00e4misen ongelma<\/strong> 3)\u00a0Kasvatuksen arvot ja v\u00e4lineet<\/strong> 4)\u00a0Kasvattajan eettinen vastuu<\/strong> 5)\u00a0Indoktrinaation (manipulaation) vaara opetuksessa<\/strong> 6)\u00a0Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4, hyveet ja kasvatus<\/strong> 7) \u00a0Postmodernismi ja kasvatus<\/strong> 8)\u00a0Globalisaatio, kosmopolitanismi ja kasvatus<\/strong> 9) Fenomenologinen tutkimusote laadullisessa (kasvatustieteellisess\u00e4) tutkimuksessa. 10) Ekofilosofia ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatus<\/strong> Esseen teon alussa on hyv\u00e4 muotoilla ongelma\/ongelmia kysymysmuotoon. Tutkielmaharjoitus on ongelmiin vastaamista ja vastausten perustelua. Esimerkiksi ensimm\u00e4isess\u00e4 esseeaiheessa voi kysy\u00e4:<\/p>\n N\u00e4k\u00f6kulmien valinnassa voit keskitty\u00e4 johonkin\/joihinkin teemoihin eli aiheen tietoinen rajaaminen on mahdollista ja toivottavaakin. My\u00f6s otsikkoa voi rajata ja muokata. Esseen otsikko voisi olla esimerkiksi Viisastumisen mahdollisuudet peruskoulun yl\u00e4asteella tai Viisastumisen mahdollisuudet el\u00e4kei\u00e4ss\u00e4. Esseen tekeminen on \u201dvuoropuhelua\u201d oman ajattelun ja muiden ajattelun (kirjallisuus) v\u00e4lill\u00e4. Esseeseen tulee merkit\u00e4 l\u00e4hdeviitteet, jotta lukija tiet\u00e4\u00e4, milloin kyseess\u00e4 on sinun ja milloin toisten tulkinta. Vaikka essee on pienimuotoinen tutkielma, voit sit\u00e4 tehdess\u00e4si hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Puolimatkan (1995) esitt\u00e4mi\u00e4 filosofisen tutkimuksenteon vaiheita. N\u00e4m\u00e4 vaiheet ovat yksi esimerkki filosofisesta tutkimuksesta eiv\u00e4tk\u00e4 ne siten sido esseesi etenemist\u00e4.<\/p>\n Ongelman m\u00e4\u00e4rittely ja rajaus<\/strong> Ongelman eksplikointi<\/strong> Oma n\u00e4kemys<\/strong> Vallitsevien ja mahdollisten ratkaisujen kartoitus<\/strong> K\u00e4sitteellinen ja looginen kritiikki<\/strong> Esitet\u00e4\u00e4n oma ratkaisu k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n kysymykseen, mahdolliset uudet n\u00e4k\u00f6kulmat, jotka syntyv\u00e4t aikaisempien k\u00e4sitysten kritiikist\u00e4, sek\u00e4 oma uusi argumentaatio. <\/p>\n Luentop\u00e4iv\u00e4kirjan ohjeet on muokattu Lindblom-Yl\u00e4nteen ym. (2003) oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjan ohjeita hy\u00f6dynt\u00e4en.\u00a0 Luentop\u00e4iv\u00e4kirjaa voidaan kuvata ohjeistetuksi kirjoittamisprosessiksi, jossa keskeist\u00e4 on analyyttinen ja pohtiva ote. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan tietopohjan rakentamista ja kokonaiskuvan muodostamista opiskeltavista asioista. Kun opiskelija kirjoittaa luentop\u00e4iv\u00e4kirjaa, h\u00e4n samalla luo henkil\u00f6kohtaisen n\u00e4kemyksen kurssin sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, jolloin asioiden muistaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen helpottuvat.<\/p>\n Luentop\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittaminen on hyv\u00e4 aloittaa mahdollisimman pian luennon j\u00e4lkeen. Luentop\u00e4iv\u00e4kirjaa kirjoitetaan\u00a0 omin sanoin sen sijaan, ett\u00e4 vain referoidaan tai kopioidaan opettajan dioja. Luentop\u00e4iv\u00e4kirjan tulee olla pohdiskeleva ja reflektoiva unohtamatta, ett\u00e4 se on samalla my\u00f6s filosofinen kirjoitelmaharjoitus. Valmiin luentop\u00e4iv\u00e4kirjan laajuus on 5\u20136 tekstisivua. Voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 kirjoittaa aluksi itse\u00e4 varten pidempi luentop\u00e4iv\u00e4kirja, josta lopuksi tiivist\u00e4\u00e4 palautettavan luentop\u00e4iv\u00e4kirjan.<\/p>\n Luentop\u00e4iv\u00e4kirjan teemoja voi l\u00e4hesty\u00e4 esimerkiksi seuraavin kysymyksin:<\/p>\n 1. Mit\u00e4 opin?<\/strong> <\/p>\n <\/p>\n Voit opiskella opintojakson jonkin alla olevan vaihtoehdon mukaan. Teht\u00e4v\u00e4t ovat samalla filosofisia kirjoitelmaharjoituksia, jotka voi tehd\u00e4 yksil\u00f6- tai parity\u00f6n\u00e4. 1) Essee kahden kirjan ja luentojen perusteella (noin 1\/3 luennoista ja 2\/3 kirjoista) TAI 2) Essee kolmen kirjan perusteella TAI 3) Luentop\u00e4iv\u00e4kirja JA Essee kahden kirjan perusteella. (Teht\u00e4v\u00e4t palautetaan yht\u00e4 aikaa.) Esseen laajuus on yksil\u00f6ty\u00f6n\u00e4 6\u20138 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":2586,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-14290","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14290","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14290"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14290\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16047,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14290\/revisions\/16047"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14290"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14290"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14290"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/span><\/p>\nEsseeaiheet<\/h3>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi teoksissa Noddings 1984, Held 2005 ja Naskali 1998.<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi teoksissa Skinnari & Toiskallio 1994 (Moodlessa), Ahlman 1982, Frankl 1984, Stevenson 1974 ja 1983, Wilenius 1982 ja 1999, Puolimatka 1996, Skinnari 2004 ja 2007 (Moodlessa).<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi teoksissa Skinnari & Toiskallio 1994 (Moodlessa), Ahlman 1967, Turunen 1993, Puolimatka 1996 ja Skinnari 2004.<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi teoksissa Gjerstad 2009, Skinnari 2004, Puolimatka 1996, Noddings 1984 ja Comte-Sponville 2001 sek\u00e4 verkkoalueella Skinnari 2008 ja Huttunen 2003.<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksissa Puolimatka 1996 ja 1997 sek\u00e4 Huttunen 2003.<\/p>\n
\nTeema k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksissa Comte-Sponville 2001, Sihvola 1994, Dallmayr 2007 ja V\u00e4rri 2002.<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksissa Naskali 1998, Puolimatka 1996, Dahlberg, Moss, & Pence 1999,\u00a0Usher & Edwards 1994 ja Lyotard 1985.<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksissa Edwards & Usher 2000, Sihvola 2004 ja Todd 2009.<\/p>\n
\n<\/strong>Fenomenologiaa ja fenomenologista laadullista otetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksissa Perttula 1995, Piirainen 2006, Juntunen 2006, Lehtovaara 1994, Kupiainen 2005, Satulehto 1992 ja Varto 1993.)<\/p>\n
\nTeemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksissa V\u00e4rri: Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino 2018), Oksanen: Ymp\u00e4rist\u00f6etiikan perusteet (Gaudeamus 2012), Cantell (toim.): Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen k\u00e4sikirja (2004, PS-kustannus) , Naess: Ecology of wisdom writings by Arne Naess (2008, TY:n verkkokirja).<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/Kuva_-Marco_-Verch_-Coffee-and-book.jpg\")
<\/a>Ohjausta esseen kirjoittamiseen<\/h3>\n
\n
A. Tutkimusongelma ja sen ratkaisun alustava hahmottelu<\/h3>\n
\nFilosofisen tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on ongelman m\u00e4\u00e4rittely ja rajaus. On valittava tapoja filosofisesti kyseenalaistaa kiinnostuksen kohteena oleva ilmi\u00f6, k\u00e4sitys tai tapa mielt\u00e4\u00e4 todellisuus. Esimerkiksi onko aikuisella oikeutta rajoittaa lapsen vapautta? Se, mit\u00e4 kasvatus-k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yleens\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n selvi\u00f6n\u00e4, voidaan filosofisesti kyseenalaistaa, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin selville vallitsevien k\u00e4yt\u00e4nteiden taustalla piilevist\u00e4 rationaalisista perusteluista tai osoitettaisiin vallitseva k\u00e4sitys j\u00e4rjellisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n
\nOngelman eksplikoinnilla tarkoitetaan sen keskeisten k\u00e4sitteiden selvent\u00e4mist\u00e4 ja sen jakamista osaongelmiin. Esimerkiksi mit\u00e4 oikeudella t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitetaan? Onko aikuisen ja lapsen v\u00e4lill\u00e4 olennaisia eroja? Mit\u00e4 vapaus tarkoittaa? Mink\u00e4lainen vapauden rajoitus tulee kysymykseen?<\/p>\n
\nKun ongelma on rajattu ja selvennetty, on alustavasti hahmoteltava omaa n\u00e4kemyst\u00e4 ja sit\u00e4 puoltavia perusteluja.<\/p>\nB. Totuttujen ajatusmallien purkaminen<\/h3>\n
\nMit\u00e4 filosofisia teorioita tai oletuksia voidaan esitt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4? Mit\u00e4 perusteluja on esitetty puolesta ja vastaan? Jokaisen tutkimuksen on nivellytt\u00e4v\u00e4 olemassa olevaan keskusteluun, jotta se voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jo tehdyt l\u00f6yd\u00f6t ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 tavalla, jonka keskustelun muut osapuolet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja joka on merkityksellinen keskustelun kannalta. T\u00e4m\u00e4 saattaa tutkimuksen alttiiksi filosofisen yhteis\u00f6n arvioinnille ja kritiikille, edist\u00e4\u00e4 paremman ymm\u00e4rryksen saavuttamista ja selke\u00e4mm\u00e4n k\u00e4sitteellisen muotoilun antamista tutkittavalle ilmi\u00f6lle.<\/p>\n
\nVallitsevia filosofisia k\u00e4sityksi\u00e4 on arvioitava tavalla, joka tekee niille oikeutta. Niiss\u00e4 olevat totuuden ainekset on pystytt\u00e4v\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n samalla kun niiss\u00e4 olevat ep\u00e4tarkkuudet ja ep\u00e4onnistuneet ratkaisut pyrit\u00e4\u00e4n korjaamaan. Tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, onko k\u00e4ytetyiss\u00e4 teorioissa ep\u00e4selvyyksi\u00e4 tai monimielisyyksi\u00e4 ja onko argumenteissa p\u00e4\u00e4ttelyvirheit\u00e4.<\/p>\nC. Oman n\u00e4kemyksen uudelleen j\u00e4rjest\u00e4minen<\/h3>\n
\nHieman toisenlaisen ev\u00e4styksen esseen tekoon esitt\u00e4\u00e4 Erik Ahlman n\u00e4kemyksell\u00e4\u00e4n filosofisesta metodista, jonka h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 kirjassaan Teoria ja todellisuus (1925, 15\u201316)
\n\u201d…voidaan kysy\u00e4, eik\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn yhten\u00e4isen metodin omaksumisen ja yleiseksi tulemisen kautta \u2013 otaksuen, ett\u00e4 se olisi mahdollista \u2013 panna alttiiksi sellaista, joka juuri tekee filosofian siksi, mit\u00e4 se on, nimitt\u00e4in sit\u00e4 ennakkoluulottomuutta ja ajattelemisen vapautta, joka tekee, ett\u00e4 filosofia el\u00e4\u00e4, ei muodostu kuolleeksi ja kankeaksi k\u00e4sitekoneistoksi. Puolestani ainakin olisin taipuvainen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n filosofialle mit\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 ja sen luovuttamattomana oikeutena, ett\u00e4 siin\u00e4 metodi on aina vapaa ja ett\u00e4 ainoana koetinkiven\u00e4 sille, ett\u00e4 jollekin ajatteluty\u00f6lle on annettava filosofian nimi, on se, ett\u00e4 se tapahtuu hengess\u00e4 ja totuudessa, ett\u00e4 se on ilmaus todellisesta filosofisesta tarpeesta.\u201d<\/em><\/p>\n<\/a>Luentop\u00e4iv\u00e4kirja<\/strong><\/h3>\n
\nKerrotaan omin sanoin keskeiset opitut asiat. Kaikkia luennoilla tai kirjallisuudessa olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voi keskitty\u00e4 olennaisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista suoraan referoida, vaan rakentaa oma n\u00e4kemys asiasta.
\n2. Mik\u00e4 j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi?<\/strong>
\nT\u00e4m\u00e4n kysymyksen kohdalla joutuu ensimm\u00e4ist\u00e4 kysymyst\u00e4 syv\u00e4llisemmin pohtimaan luennoilla sek\u00e4 kirjallisuudessa esille tulleita asioita ja miettim\u00e4\u00e4n, onko ymm\u00e4rt\u00e4nyt oikein tai onko jokin asia j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi.
\n3. Mit\u00e4 pohdin ja mit\u00e4 oppimani tieto merkitsee itselleni?<\/strong>
\nT\u00e4h\u00e4n kysymykseen vastaaminen t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 kurssilla k\u00e4sitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa k\u00e4sitys- ja merkitysj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tieto ei j\u00e4\u00e4 irralliseksi ja ulkokohtaiseksi. Voit yhdist\u00e4\u00e4 tietoja, toteamuksia, kokemuksia, tunteita ja ymm\u00e4rryst\u00e4. Voit my\u00f6s analysoida asioiden pohdinnan her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 tunteita ja reaktioita.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"