{"id":16321,"date":"2015-06-01T15:47:15","date_gmt":"2015-06-01T12:47:15","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=16321"},"modified":"2022-02-08T14:08:44","modified_gmt":"2022-02-08T12:08:44","slug":"kc3-alkusanat-ja-osaamistavoitteet-8","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/01\/kc3-alkusanat-ja-osaamistavoitteet-8\/","title":{"rendered":"Kc3 Alkusanat ja osaamistavoitteet"},"content":{"rendered":"<p>Kasvatuspsykologia tarkastelee kasvatustieteen kysymyksi\u00e4 psykologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 ilmi\u00f6it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensisijaisesti mikrotasolla eli yksil\u00f6- ja yhteis\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n makrotasolla eli organisaation, yhteiskunnan tai rakenteiden kannalta.<\/p>\n<p>Psykologinen tutkimus on vaikuttanut kasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen taustalla jo vuosikymmeni\u00e4. Oppimisen ja opetuksen haasteisiin on etsitty vastauksia uusimman kasvatuspsykologisen tiedon avulla. Oppimisen ja ohjaamisen tutkimus koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikana ovatkin vahvasti l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa. Seurauksena on erilaisten yhteis\u00f6llisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen kehittely ja tutkimus, jossa korostuu kasvatuspsykologisten prosessien sosiaalisesti hajautunut luonne. Nyky\u00e4\u00e4n on saatavissa melko yksityiskohtaista tutkimustietoa oppimisesta prosessina sen eri osa-alueilla (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka jne.).<\/p>\n<p>Opintojakson keskeisin\u00e4 osa-alueina ovat kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien ohjaaminen ja motivaation ja emootioiden rooli oppimis-ohjausvuorovaikutuksessa. N\u00e4m\u00e4 ovat kasvatuspsykologian kiinnostavia kysymyksi\u00e4, joilla on havaittu olevan monisyisi\u00e4 merkityksi\u00e4 yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n oppimiselle ja kasvulle.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"incolumn alignnone wp-image-5447 size-medium\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-300x274.png\" alt=\"Luokkapappa ohjaa oppilasta tablettikoneen \u00e4\u00e4rell\u00e4.\" width=\"300\" height=\"274\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-300x274.png 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-768x702.png 768w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-1024x936.png 1024w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-252x230.png 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-522x477.png 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-792x724.png 792w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2016\/05\/mies_lapsi_pelaa_flick-1062x970.png 1062w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<h3>Osaamistavoitteet<\/h3>\n<p>Opiskelija on perehtynyt oppimisen,\u00a0opetuksen ja\u00a0kasvatuksen psykologiaan. Opiskelija tuntee oivaltavan oppimisen keskeiset periaatteet sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 motivaation ja kiinnostuksen merkityksen oppimisessa. Lis\u00e4ksi opiskelija on perehtynyt opiskeluun avoimessa yliopistossa ja osaa laatia henkil\u00f6kohtaisen opintosuunnitelman.<\/p>\n<h3>Sis\u00e4lt\u00f6<\/h3>\n<ul style=\"list-style-type: square;\">\n<li>henkil\u00f6kohtaisen kasvun ja kehityksen psykologiset prosessit, erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa<\/li>\n<li>emootioiden ja motivaation rooli oppimisessa<\/li>\n<li>itses\u00e4\u00e4telyn ja oppimisorientaatioiden merkitys\u00a0oppimisessa<\/li>\n<li>luovuus ja oivaltaminen oppimisessa<\/li>\n<li>erilaisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen yhteys oppimisen psykologisiin tekij\u00f6ihin<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvatuspsykologia tarkastelee kasvatustieteen kysymyksi\u00e4 psykologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 ilmi\u00f6it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensisijaisesti mikrotasolla eli yksil\u00f6- ja yhteis\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n makrotasolla eli organisaation, yhteiskunnan tai rakenteiden kannalta. Psykologinen tutkimus on vaikuttanut kasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen taustalla jo vuosikymmeni\u00e4. Oppimisen ja opetuksen haasteisiin on etsitty vastauksia uusimman kasvatuspsykologisen tiedon avulla. Oppimisen ja ohjaamisen tutkimus koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikana ovatkin vahvasti l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n &#8230; <a title=\"Kc3 Alkusanat ja osaamistavoitteet\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/01\/kc3-alkusanat-ja-osaamistavoitteet-8\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kc3 Alkusanat ja osaamistavoitteet\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":5447,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-16321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16321"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16332,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16321\/revisions\/16332"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}