{"id":16709,"date":"2015-07-01T09:57:47","date_gmt":"2015-07-01T06:57:47","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=16709"},"modified":"2022-02-08T13:58:12","modified_gmt":"2022-02-08T11:58:12","slug":"ec3-alkusanat-7","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/07\/01\/ec3-alkusanat-7\/","title":{"rendered":"Ec3 Alkusanat"},"content":{"rendered":"<p>Kielen ja kommunikaation pulmat ovat tavallisia lapsen kehitykseen liittyvi\u00e4 vaikeuksia ja muun muassa yleisin perusopetuksen alaluokkien oppimista haittaavista syist\u00e4. Kielen ja kommunikaation vaikeuksien syntyyn vaikuttavat kehitykselliset syyt ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t.<\/p>\n<p>Kielen ja kommunikaation vaikeudet ilmenev\u00e4t kielellisten taitojen hitaana omaksumisena, vaikeuksina vuorovaikutustilanteissa sek\u00e4 oppimisvaikeuksina. Kokonaisuudessaan kyseess\u00e4 on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat lievimpin\u00e4 muotoina yksitt\u00e4iset artikulaatio- eli \u00e4\u00e4nnevirheet ja vaikeimpina monimuotoiset puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet, jopa puhumattomuus. Kielen kehityksen viive voi olla my\u00f6s oireena muusta kehitysh\u00e4iri\u00f6st\u00e4. Oman ryhm\u00e4ns\u00e4 muodostavat nuoruuteen ja aikuisik\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, esimerkiksi aikuisten heikentyneet kielen ja kommunikaation h\u00e4iri\u00f6t, jotka aiheutuvat erilaisten sairauksien, ik\u00e4\u00e4ntymisen tai \u00e4killisen vammautumisen seurauksena.<\/p>\n<p>Opintojaksolla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lapsen tyypillisen ja poikkeavan kielen ja kommunikaation kehityst\u00e4, sek\u00e4 tarkastellaan tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat niihin vaikuttaa. Lis\u00e4ksi tutustutaan erilaisiin kielen ja kommunikaation haasteisiin, perehdyt\u00e4\u00e4n kielellisen kehityksen arviointi- ja kuntoutusmenetelmiin sek\u00e4 tutustutaan kielen kehityst\u00e4 tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiomenetelmiin.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3570\" aria-describedby=\"caption-attachment-3570\" style=\"width: 290px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"required incolumn wp-image-3570 size-medium\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi-300x168.jpg\" alt=\"Tytt\u00f6\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi-300x168.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi-1024x574.jpg 1024w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi-252x141.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi-522x292.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi-792x444.jpg 792w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/tytto_pixabay_kansi.jpg 1062w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3570\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: Pixabay.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kielen ja kommunikaation pulmat ovat tavallisia lapsen kehitykseen liittyvi\u00e4 vaikeuksia ja muun muassa yleisin perusopetuksen alaluokkien oppimista haittaavista syist\u00e4. Kielen ja kommunikaation vaikeuksien syntyyn vaikuttavat kehitykselliset syyt ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t. Kielen ja kommunikaation vaikeudet ilmenev\u00e4t kielellisten taitojen hitaana omaksumisena, vaikeuksina vuorovaikutustilanteissa sek\u00e4 oppimisvaikeuksina. Kokonaisuudessaan kyseess\u00e4 on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat lievimpin\u00e4 muotoina yksitt\u00e4iset artikulaatio- eli \u00e4\u00e4nnevirheet &#8230; <a title=\"Ec3 Alkusanat\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/07\/01\/ec3-alkusanat-7\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Ec3 Alkusanat\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":3570,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-16709","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16709"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16709\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16757,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16709\/revisions\/16757"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}