{"id":17529,"date":"2020-09-23T12:23:11","date_gmt":"2020-09-23T09:23:11","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=17529"},"modified":"2021-12-22T12:09:30","modified_gmt":"2021-12-22T10:09:30","slug":"opiskelijalle-114","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2020\/09\/23\/opiskelijalle-114\/","title":{"rendered":"Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-15658 required\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c-300x199.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"199\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c-300x199.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c-768x509.jpg 768w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c-252x167.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c-522x346.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c-792x525.jpg 792w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/09\/35897893414_dcb21832dc_c.jpg 800w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>El\u00e4mme aikaa, tai oikeastaan olemme el\u00e4neet jo pitk\u00e4\u00e4n, jolloin el\u00e4m\u00e4n- ja tuotantotapamme sek\u00e4 yleisemmin kulttuurimme kuluttaa maapallon luonnonvaroja enemm\u00e4n kuin n\u00e4m\u00e4 uusiutuvat. T\u00e4m\u00e4 ei ole \u201dkest\u00e4v\u00e4\u201d el\u00e4m\u00e4n perusta. T\u00e4m\u00e4n tuhoisan ja ei-toivottavan kehityssuunnan heijastumia ovat esimerkiksi ilmaston l\u00e4mpenemisen kiihtyminen, eri eli\u00f6- ja kasvilajien katoamisen kiihtyv\u00e4 tahti ja yleisemmin maapallon elinehtojen, ja n\u00e4in my\u00f6s ihmisen toimeentulomahdollisuuksien, kaventuminen. T\u00e4m\u00e4 on sek\u00e4 nykyisen ett\u00e4 tulevaisuuden luonnon ja my\u00f6s ihmisen elinehtojen ja \u201dhyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n\u201d kannalta keskeinen kysymys, johon ihmiskunnan tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ja kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen -viitekehys tarjoaa n\u00e4iden kysymysten tarkasteluun ja my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muutoksille yhden t\u00e4m\u00e4n hetken keskeisimmist\u00e4 perspektiiveist\u00e4.<\/p>\n<p>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen -viitekehyksess\u00e4 kysymyst\u00e4 tarkastellaan ekologisen ja luontoulottuvuuden tarkastelun\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4ksi taloudellisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja my\u00f6s eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4llainen laaja-alainen tarkasteluperspektiivi onkin t\u00e4rke\u00e4, koska ihmisten toiminnalla on hyvin monenlaisia ei-toivottavia seurauksia luonnon ja ihmisten elinehtojen kannalta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia k\u00e4sityksiss\u00e4mme ihmisist\u00e4, luonnosta ja maailmasta yleens\u00e4kin. Jotta t\u00e4llaiset isot ideologiset, sosiaaliset ja toiminta- ja tuotantotapoihimme sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuteemme liittyv\u00e4t muutokset mahdollistuvat optimaalisesti, edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 juuri kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarjoamaa holistista tarkastelutapaa. N\u00e4in meille mahdollistuu ensinn\u00e4kin nykyist\u00e4 syv\u00e4llisemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen saaminen el\u00e4m\u00e4norientaatiomme taustalla vaikuttavista eri tekij\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tarpeellista, jotta saamme paremman ymm\u00e4rryksen vaadittavien muutosten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja my\u00f6s motiivin niiden toteuttamiseen reaaliel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska muutosvaateet n\u00e4iss\u00e4 suhteissa on ilmeinen, vain n\u00e4in meille ja tuleville sukupolville on mahdollista el\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 samalla kun luonto ymp\u00e4rill\u00e4mme voi mahdollisimman hyvin.<\/p>\n<p>Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen asema ja rooli korostuu, kun alamme pohtia sit\u00e4, kuinka kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vaatimat muutokset saadaan konkretisoitua. Kasvatustraditiomme ja -instituutiomme ovat aina sidoksissa ajan yhteiskuntatodellisuuteen. N\u00e4m\u00e4 ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa nykyisenkaltaisen el\u00e4m\u00e4norientaatiomme, erilaisten tuotantotapojemme ja yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4mme muovautumiseen sellaisiksi kuin ne nyky\u00e4\u00e4n ovat. Jo t\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 meid\u00e4n pohdittava sit\u00e4, miten kasvatusta, opetusta ja koulutusta sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyvien instituutioiden tavoitteita ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 tulisi uudistaa, jotta n\u00e4m\u00e4 tukisivat parhaalla tavalla edess\u00e4 olevia muutoksia. Jotta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisen el\u00e4m\u00e4norientaatio voi \u201dly\u00f6d\u00e4 itsens\u00e4 l\u00e4pi\u201d laajemmin, vaaditaan n\u00e4idenkin suhteen uudistuksia, radikaalisiakin.<\/p>\n<p>Kirjallisuus opintojaksolle on valittu siten, ett\u00e4 ne antaisivat t\u00e4m\u00e4n muutostarpeen hahmottamiseksi mahdollisimman paljon perusteita ja virikkeit\u00e4: n\u00e4in toisissa teksteiss\u00e4 tarkastellaan laajasti planetaarisesti kest\u00e4v\u00e4n ja \u201dhyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n\u201d reunaehtoja ja mahdollisuuksia, toisissa teksteiss\u00e4 tarkastellaan puolestaan enemm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vaateita kasvatus- ja koulutusj\u00e4rjestelmien uudistamisen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirjallisuus on pyritty valitsemaan my\u00f6s niin, ett\u00e4 teksteiss\u00e4 tulee k\u00e4sitelty\u00e4 mahdollisimman monia kouluasteita.<\/p>\n<p>Opintojakson kirjallisuus ei luonnollisestikaan tarjoa kuin l\u00e4ht\u00f6kohtia kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvatukseen ja uudistavaan oppimiseen. Siksi, ja my\u00f6s asiaan sis\u00e4lle p\u00e4\u00e4semisen helpottamiseksi,\u00a0 Moodle-sivustolta l\u00f6ytyy joitakin linkkej\u00e4 asiaa sivuaviin radio-ohjelmiin, haastatteluihin ja l\u00f6ytyyp\u00e4 sivuilta my\u00f6s linkkej\u00e4 eri asiantuntijoiden verkossa julkaisemiin dioihinkin, jotka tiivist\u00e4v\u00e4t hienosti sen miss\u00e4 oikeastaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja uudistuvassa oppimisessa oikeasti on kyse. Lis\u00e4ksi sivulta l\u00f6ytyy my\u00f6s lis\u00e4lukuvinkkej\u00e4 sek\u00e4 linkkej\u00e4 kansainv\u00e4lisiin ja suomalaisiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja sit\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n kasvatuksen keskeisiin strategiapapereihin ja vastaaviin. N\u00e4ihin tutustumalla opiskelija voi syvent\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen, ekosivistyksen ja planetaarisen sivistyksen, luontotietoisuutemme kehityksest\u00e4 sek\u00e4 uudistuvan oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n<p>Antoisia ja innostavia opiskeluhetki\u00e4!<\/p>\n<p>Juhani T\u00e4htinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>El\u00e4mme aikaa, tai oikeastaan olemme el\u00e4neet jo pitk\u00e4\u00e4n, jolloin el\u00e4m\u00e4n- ja tuotantotapamme sek\u00e4 yleisemmin kulttuurimme kuluttaa maapallon luonnonvaroja enemm\u00e4n kuin n\u00e4m\u00e4 uusiutuvat. T\u00e4m\u00e4 ei ole \u201dkest\u00e4v\u00e4\u201d el\u00e4m\u00e4n perusta. T\u00e4m\u00e4n tuhoisan ja ei-toivottavan kehityssuunnan heijastumia ovat esimerkiksi ilmaston l\u00e4mpenemisen kiihtyminen, eri eli\u00f6- ja kasvilajien katoamisen kiihtyv\u00e4 tahti ja yleisemmin maapallon elinehtojen, ja n\u00e4in my\u00f6s ihmisen toimeentulomahdollisuuksien, &#8230; <a title=\"Opiskelijalle\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2020\/09\/23\/opiskelijalle-114\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Opiskelijalle\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":15658,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-17529","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17529"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17535,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17529\/revisions\/17535"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}