{"id":17949,"date":"2015-06-09T20:19:37","date_gmt":"2015-06-09T17:19:37","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=17949"},"modified":"2022-06-03T09:24:20","modified_gmt":"2022-06-03T06:24:20","slug":"kc-ec8-tutkimuskasitteita-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/09\/kc-ec8-tutkimuskasitteita-3\/","title":{"rendered":"Tutkimusk\u00e4sitteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Aineisto<\/strong>
\n= aineistona voivat olla kyselyin, haastattelulla, testaamalla\u00a0tai havainnoimalla itse hankitut aineistot tai jo olemassa olevat, valmiit dokumentit, joihin kuuluva aineisto voi olla hyvin monenlaista. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi kirjat ja lehdet, tilastot, arkistot, aikaisempien tutkimusten tuottamat materiaalit ja joukkotiedotuksen tuotteet (lehtiartikkelit, tv- ja radio-ohjelmat, elokuvat) jne.<\/p>\n

Analysointimenetelm\u00e4<\/strong>
\n= ker\u00e4tyn aineiston analyysitapa, jossa vaiheessa tutkijalle selvi\u00e4\u00e4, millaisia vastauksia h\u00e4n saa ongelmiin. P\u00e4\u00e4telmien tekoa, tietojen tarkistusta, tietojen t\u00e4ydent\u00e4mist\u00e4, aineiston j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4, tiedon tallennusta, tietojen koodaamista (=jokaiselle havaintoyksik\u00f6lle, tapaukselle eli tutkittavalle kohteelle annetaan jokin arvo) ja tulosten esitt\u00e4mist\u00e4 jakaumina ja korrelaatioina. Voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joko selitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, jolloin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein tilastollista analyysia ja p\u00e4\u00e4telmien tekoa tai ymm\u00e4rt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, jolloin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kvalitatiivista analyysia ja p\u00e4\u00e4telmien tekoa.<\/p>\n

Empiirinen tutkimus<\/strong>
\n= kokemusper\u00e4inen, aistihavaintoihin perustuva tutkimustapa, jonka tyypillisi\u00e4 havaintojen keruun menetelmi\u00e4 ovat havainnointi, testaaminen sek\u00e4 haastattelun ja kyselyn k\u00e4ytt\u00f6. My\u00f6s dokumentteihin sis\u00e4ltyv\u00e4n tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen tutkimuksessa muodostaa empiirisen osan tutkimukseen. Empiirisess\u00e4 tutkimuksessa induktiivisella p\u00e4\u00e4ttelyll\u00e4 on keskeinen sija.<\/p>\n

Kvalitatiivinen tutkimus<\/strong>
\n= laadullinen tutkimus. Ihmisten toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja tulkitsemiseen pyrkiv\u00e4 l\u00e4hestymistapa, jolloin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laadullista analyysi\u00e4. Menetelm\u00e4ss\u00e4 annetaan usein tilaa ja kuullaan tutkittavien henkil\u00f6iden omia mielipiteit\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n

Kvantitatiivinen tutkimus<\/strong>
\n= m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen tutkimus. Loogiseen p\u00e4\u00e4ttelyyn ja t\u00e4sm\u00e4llisyyteen pyrkiv\u00e4 l\u00e4hestymistapa. Menetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein laskennallisia tapoja kuten tilastollista analyysi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4telmien tekoa. Sopii suuria ihmisryhmi\u00e4 kartoittaviin tutkimuksiin ja pyrit\u00e4\u00e4n usein tekem\u00e4\u00e4n yleistyksi\u00e4.<\/p>\n

Metodi<\/strong>
\n= Metodi eli menetelm\u00e4 on systemaattinen, s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ohjaama menettelytapa ker\u00e4t\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 tietoa. Se on tieteelliseen tutkimusprosessiin sis\u00e4ltyv\u00e4 tapa tai keino, jota uuden tieteellisen tiedon etsinn\u00e4ss\u00e4 ja perustelemisessa voidaan soveltaa. Metodin avulla tieteess\u00e4 tavoitellaan ja etsit\u00e4\u00e4n tietoa tai pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelma.<\/p>\n

Mittari<\/strong>
\n= mittav\u00e4line, jonka avulla empiirisen tutkimuksen mittaamisen vaihe toteutetaan. Mittareita ovat ne menettelytavat, joilla mittauskohdetta havainnoidaan ja kuvataan tietyn ominaisuuden osalta. T\u00e4llaisia mittareita ovat mm. haastattelu- ja kyselylomakkeet, havainnointikortit, testit.<\/p>\n

Paradigma<\/strong>
\n= k\u00e4ytt\u00e4ytymis- ja yhteiskuntatieteiss\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joskus viitekehyksen tapaisesti. Joissain tapauksessa k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n synonyymisesti mallin k\u00e4sitteen kanssa. Tieteenfilosofi Kuhnin ajattelussa paradigmat ovat tieteenharjoituksen pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai malliesimerkkej\u00e4, joita ei aseteta kyseenalaiseksi. Paradigmat voidaan siis ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tieteenharjoituksen ja tutkimuksen normeiksi, joiden rikkominen merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 toiminta muuttuu muuksi kuin tieteelliseksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva: Pixabay.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aineisto = aineistona voivat olla kyselyin, haastattelulla, testaamalla\u00a0tai havainnoimalla itse hankitut aineistot tai jo olemassa olevat, valmiit dokumentit, joihin kuuluva aineisto voi olla hyvin monenlaista. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi kirjat ja lehdet, tilastot, arkistot, aikaisempien tutkimusten tuottamat materiaalit ja joukkotiedotuksen tuotteet (lehtiartikkelit, tv- ja radio-ohjelmat, elokuvat) jne. Analysointimenetelm\u00e4 = ker\u00e4tyn aineiston analyysitapa, jossa vaiheessa tutkijalle selvi\u00e4\u00e4, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":2870,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-17949","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17949","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17949"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17949\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18161,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17949\/revisions\/18161"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17949"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17949"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17949"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}