\n<\/span><\/span><\/p>\n
Teht\u00e4vi\u00e4 voi tehd\u00e4 oman aikataulun mukaan huomioiden aikataulussa mainitut palautusajankohdat. Jokaisella teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on oma palautuslinkki Moodlessa. Yliopistonlehtori Marita Neitola arvioi teht\u00e4v\u00e4t asteikolla hyv\u00e4ksytty\u2013t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 ja lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 saa lyhyen kirjallisen palautteen. Opintojakson hyv\u00e4ksytty suoritus edellytt\u00e4\u00e4 kaikkien teht\u00e4vien hyv\u00e4ksytty\u00e4 suoritusta. Teht\u00e4v\u00e4 tulee t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4ksi ellei ohjeita ole noudatettu (esim. sis\u00e4lt\u00f6 ja laajuus, l\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6, muotoseikat). Jos saat teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4ksi,\u00a0 kirjoita uuden version kansilehteen ”t\u00e4ydennetty essee” ja palautusp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. HUOM! Teht\u00e4v\u00e4t tallennetaan opintorekisteriin osasuorituksina ilman opintopisteit\u00e4, kunnes kaikki kolme teht\u00e4v\u00e4\u00e4 on suoritettu hyv\u00e4ksytysti.<\/p>\n
<\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4 1: Mik\u00e4 on perhe?<\/strong><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2017\/06\/perhe_vuoristo_pixabay-300x200.jpg\")
<\/a><\/p>\nEnsimm\u00e4isess\u00e4 osiossa perehdyt perhe-k\u00e4sitteeseen, perheen m\u00e4\u00e4rittelyihin ja perhett\u00e4 koskeviin teorioihin ja n\u00e4kemyksiin. Kuuntele aluksi luentotallenne. \u00a0Ennen kuin l\u00e4hdet kirjoittamaan aihreferaattia perehdy huolellisesti kirjoittamista koskeviin ohjeisiin ja oppaisiin. Kirjoita alla kerrottujen kahden teoksen pohjalta lyhyt referaatti siit\u00e4, mik\u00e4 on perhe eli miten perhett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, miten teorioissa perhe hahmotetaan ja mik\u00e4 perheen teht\u00e4v\u00e4 on. Referaatin pituus on kolme sivua. Lis\u00e4ohjeita referaatin tekemiseen l\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s Moodlesta Aloita t\u00e4st\u00e4 -laatikosta.<\/p>\n
Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim).<\/strong> 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus<\/p>\nJA<\/p>\n
2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.)<\/strong> 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n<\/h4>\nMik\u00e4 on referaatti?<\/h4>\n
\u201dReferaatti on mink\u00e4 tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelm\u00e4. Referoija selostaa jonkun toisen esityst\u00e4 \u2013 joskus my\u00f6s omaansa. Referaatti on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja muodoltaan tiivistelm\u00e4\u00e4 v\u00e4ljempi ja sit\u00e4 laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellytt\u00e4\u00e4 selostavaa otetta, se ei ole yht\u00e4 vapaamuotoinen kuin selostus. \u201d<\/p>\n
\n- Poimi kirjasta p\u00e4\u00e4kohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut<\/li>\n<\/ul>\n
\u201dReferoija tarjoaa vastaanottajalle alkuper\u00e4istekstin uudessa muodossa, lyhennettyn\u00e4. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n. Referaatissa esitet\u00e4\u00e4n vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot \u2013 ”kirjoittaja v\u00e4itt\u00e4\u00e4”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, \u2013 eiv\u00e4t sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.<\/p>\n
Referaattiin tulee liitt\u00e4\u00e4 otsake, josta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on referaatti: esim. Referaatti teoksesta\u2026Nimi\u00f6\u00f6n, tekstin yl\u00e4osaan, on merkitt\u00e4v\u00e4 referoijan nimi, koulutusohjelma, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehd\u00e4 ilman viitemerkint\u00f6j\u00e4, kuten on referaateille tyypillist\u00e4.<\/p>\n
\u201dReferaatin tarkoitus on s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lukijan tai kuulijan aikaa. Niinp\u00e4 referaatti on rakennettava sek\u00e4 kielellisesti ett\u00e4 teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikent\u00e4\u00e4 ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tiiviydell\u00e4. Ep\u00e4havainnollista abstraktisuutta on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4, samoin py\u00f6reit\u00e4 yleistyksi\u00e4. Ei pid\u00e4 kirjoittaa s\u00e4hk\u00f6sanomatyyliin eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhenteit\u00e4 enemm\u00e4n kuin asiaproosassa yleens\u00e4. Sen sijaan voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyj\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4liotsikoitakin. \u201d<\/p>\n
\n- Kirjoita selke\u00e4sti ja hyv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4, t\u00e4ydellisi\u00e4 virkkeit\u00e4, jotka muotoilet itse.<\/li>\n
- \u00c4l\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 sitaatteja.<\/li>\n<\/ul>\n
\u201dLue l\u00e4ht\u00f6teksti huolellisesti. Kirjoita siit\u00e4 referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstist\u00e4 ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkk\u00e4 luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pit\u00e4isi rakentua t\u00e4llaisen varaan.\u201d<\/p>\n
L\u00e4hde: Kirjoittajan ABC-kortti.<\/a><\/p>\nTeht\u00e4v\u00e4 2: Vanhemmat, vanhemmuus ja kasvatus<\/strong><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/AvoinYliopisto_Turku_032-300x200.jpg\")
<\/a><\/p>\nToisessa osiossa tarkastellaan perhett\u00e4 lapsen ja nuoren kasvuyhteis\u00f6n\u00e4, vanhemmuutta ja vanhempana oloa. Kuuntele j\u00e4lleen ensin tallenne.<\/p>\n
Ker\u00e4\u00e4 kuukauden ajan sanoma- ja aikakauslehdist\u00e4 uutisia ja artikkeleita, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t perhett\u00e4, vanhemmuutta ja kasvatusta. Tutki uutisissa ja lehtiartikkeleissa ilmenevi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4 perheest\u00e4 ja kasvatuksesta sek\u00e4 n\u00e4iden vaikutuksesta lapsen\/nuoren kehitykseen, oppimiseen ja kasvuun sek\u00e4 hyvinvointiin. Voit valita itse n\u00e4k\u00f6kulman, josta k\u00e4sin aihetta tarkastelet. Voit esimerkiksi keskitty\u00e4 tarkastelemaan vanhempana toimimista ja lapsen tuen tarvetta tai tarkastella kodin merkityst\u00e4 lapsen oppimisessa ja koulunk\u00e4ynniss\u00e4 tai valita jonkin muun teeman omaan esseesi. Valitset my\u00f6s sen mukaisesti ty\u00f6si l\u00e4hdekirjallisuus. K\u00e4yt\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4si v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 alla olevista sek\u00e4 tarpeen mukaan erilaista tilasto- tai raporttiaineistoa.\u00a0 (<\/em>Mik\u00e4li olet suorittanut tai suorittamassa tutkimusmenetelm\u00e4kursseja, voit hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 oppimiasi aineiston analysointimenetelmi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.)<\/p>\nLaadi t\u00e4st\u00e4 ’pienoistutkimuksestasi’ 8 sivun raportti esseemuodossa. \u00a0Esseen pituus on 8 sivua ilman kansilehte\u00e4, sis\u00e4llyst\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4. Perehdy j\u00e4lleen huolellisesti esseen kirjoittamiseen ja sen muotoseikkoihin (esim. l\u00e4hdeviitteiden merkitseminen ym.)<\/p>\n
Kirjallisuusvaihtoehdot, valitse nelj\u00e4 teosta:<\/strong><\/p>\n1. Eerola, P. & Mykk\u00e4nen, J. (toim.)<\/strong> 2014. Is\u00e4n kokemus. Helsinki: Gaudeamus. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
\n2. Broberg, M.<\/strong> 2010. Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi.<\/a> V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitoksen julkaisusarja D52.
\n3. Rasa, M. 2019. <\/strong>Vammaisen vanhemman toimujuus – hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja kyseenalaista.<\/a>
\n4. R\u00f6nk\u00e4, A., Malinen, K. &\u00a0 L\u00e4ms\u00e4, T. (toim.)<\/strong> Perhe-el\u00e4m\u00e4n paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
\n5. Neitola, M.<\/strong> 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen \u2013 vanhempien ep\u00e4suorat ja suorat vaikutustavat.<\/a> Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica Edita, 0082-6995 ; osa 324. Turku : Turun yliopisto.
\n6. Vuorenmaa, M.<\/strong> 2016. \u00c4itien ja isien osallisuus perheess\u00e4 ja lasten palveluissa sek\u00e4 osallisuuteen yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t.<\/a>
\n7. Sihvonen, E.\u00a0<\/strong> 2020. FROM FAMILY POLICY TO PARENTING SUPPORT : PARENTING-RELATED ANXIETY IN FINNISH FAMILY SUPPORT PROJECTS.<\/a> V\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/p>\n8. Koivula, T.<\/strong> 2019. Erityist\u00e4 tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva v\u00e4kivalta.<\/a><\/p>\nArtikkeleita:
\n<\/strong><\/p>\n1. Sihvonen, E.<\/strong> 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus. Kasvatus ja aika 1, 72\u201386. (Moodlessa)
\n2. Kiiskil\u00e4, K. ym.\u00a0<\/strong>2015. Vanhemmuustyylien ja koulunk\u00e4yntiin liittyvien ohjausk\u00e4yt\u00e4nteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349\u2013363. (kirjaston e-aineistossa)<\/p>\n3. Eerola, P.<\/strong> 2018. Tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lastenhoito. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 299\u2013315.
\n4. Hiltunen, T.<\/strong> 2018. Huostaan otettujen lasten \u00e4idit. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 227\u2013239.
\n5. N\u00e4tkin, R.<\/strong> 2018. Isovanhempien huoli. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 149\u2013163.<\/p>\n6. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J.<\/strong> 2018. Sosiaaliset suhteet koulunk\u00e4ynniss\u00e4 vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa.<\/a> Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4 : PISA 2015 Suomen p\u00e4\u00e4raportti<\/em> (pp. 121\u2013149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.<\/p>\n7. <\/strong>Neitola, M.<\/strong> 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children\u2019s Social Skills.<\/a> Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392\u2013414.
\n<\/span><\/p>\n8. Ristikari, <\/span>T., Merikukka, M. & Hakovirta, M.<\/strong> 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinal and Life Course Studies 8 (3), 312\u2013326. (Moodlessa)
\n<\/span><\/p>\n9. Aunola, K., Heinonen, J., & Lepp\u00e4nen, U.<\/strong> 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. <\/em>148\u2013159. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Niilo M\u00e4ki Instituutti.<\/span><\/p>\n10. Sorkkila, M. ym.<\/strong> 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sek\u00e4 niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen. Kasvatus 53 (1), 6\u201321. (Moodlessa)<\/p>\n11. <\/strong>Sorkkila, M.<\/strong>,<\/strong> F\u00e5gel, P., Kukkonen, S., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve. NMI Bulletin, 31<\/em>(4), 47\u201363.<\/p>\n12. Suominen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., R\u00f6nk\u00e4, A., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien k\u00e4sityksi\u00e4 ihannevanhemman ominaisuuksista sek\u00e4 yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56, 305\u2013320.<\/p>\n13. Eerola, P., Paananen, M. & Repo, K.<\/strong> 2021.\u00a0 \u2018Ordinary\u2019 and \u2018diverse\u2019 families. A case study of family discourses by Finnish early childhood education and care administrators. <\/a>Journal of Family Studies.<\/p>\nTilastoja ja raportteja:<\/strong><\/p>\n1.<\/strong> Sorsa, T. & Rotkirch, A.<\/strong> 2019\u20132020. Ty\u00f6 ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja ty\u00f6n yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheiss\u00e4.<\/a> Katsauksia E53.<\/p>\n2. Kontula, O.<\/strong> 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa<\/a>. Katsauksia E52.<\/p>\n3. Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V.<\/strong> 2017. Miksi vanhemmuutta lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n? Nuorten aikuisten n\u00e4kemyksi\u00e4 lastensaannista.Katsauksia E51. (pdf, l\u00f6ytyy googlaamalla)<\/p>\n4. Vuorenmaa, M.<\/strong> 2019.\u00a0\u00a0Pienten lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvointi 2018.<\/a><\/p>\n5. Kontula, O.<\/strong> 2013. Yhdess\u00e4 vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syist\u00e4<\/a>. V\u00e4est\u00f6liiton Perhebarometri. V\u00e4est\u00f6liitto, V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos Katsauksia E 47\/2013.<\/p>\n6. Lammi-Taskula, J., Vuorenmaa, M., Aunola, K., & Sorkkila, M.<\/strong> 2020. Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 COVID-19-epidemian aikana.<\/a> Tutkimuksesta tiiviisti, 15\/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\nNettilinkkej\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n- https:\/\/www.vaestoliitto.fi\/tutkimus\/<\/a><\/li>\n
- https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/lapset-nuoret-ja-perheet<\/a><\/li>\n
- https:\/\/www.mll.fi\/<\/a><\/li>\n
- https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/lastensuojelun-kasikirja\/ajankohtaista<\/a><\/li>\n
- https:\/\/www.jyu.fi\/edupsy\/fi\/tutkimus\/lapsi-ja-perhetutkimus\/tutkimus-ja-hankkeet<\/a><\/li>\n
- https:\/\/www.jyu.fi\/edupsy\/fi\/tutkimus\/tutkimushankkeet\/kotisivut\/childcare<\/a><\/li>\n<\/ol>\n
<\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4 3: Perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6<\/strong><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/04\/0004-300x200.jpg\")
<\/a><\/p>\nKolmannessa osiossa perehdyt perheen ja kotien kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opettajana kohtaat ty\u00f6ss\u00e4si monia ja monenlaisia perheit\u00e4 ja koteja, joiden kanssa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lapsen ja nuoren oppimisen tukemiseksi. Kuuntele aluksi luentotallenne Moodlesta. Monimuoto-opinnoissa kolmas teht\u00e4v\u00e4 suoritetaan joko osallistumalla lukupiirity\u00f6skentelyyn opintoryhm\u00e4ss\u00e4 tai itsen\u00e4isesti kirjallisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n1. Perehdy valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa annettuihin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
2. Laadi essee, jossa tarkastelet kotien ja perheiden kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 lapsen kasvun ja oppimisen kannalta. Voit syventy\u00e4 joko pohtimaan erityisesti yhteisty\u00f6n haasteita ja etsi\u00e4 niihin ratkaisuja tai keskitty\u00e4 toimivan yhteisty\u00f6n rakentumiseen p\u00e4iv\u00e4koti\/koulutasolla tai opettaja-vanhemmat -tasolla. Voit rajata esseesi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kasvatuskumppanuutta ja sen rakentumista koskevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Voit my\u00f6s valita tarkastelutavaksesi erityiskasvatuksen ja tukea tarvitsevin perheiden n\u00e4k\u00f6kulman. Voit my\u00f6s laatia yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4mismallin, mik\u00e4li haluat. Rajausmahdollisuuksia on monia \u2013 voit siis toimia valintasi mukaan siten, ett\u00e4 tekem\u00e4si rajaus edist\u00e4\u00e4 omaa oppimistasi t\u00e4lt\u00e4 osin. Otsikoi essee tekem\u00e4si rajauksen mukaan. Esseen pituus on 8 sivua (sivum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ei lasketa kansilehte\u00e4, sis\u00e4llys- eik\u00e4 l\u00e4hdeluetteloa).<\/p>\n
Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n1. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, <\/a>\u00a0esiopetussuunnitelman perusteet<\/a><\/span>, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet<\/a> <\/span>JA<\/p>\n2. Seuraavista teosvaihtoehdoista KOLME valitsemaasi teosta (kohdat 1\u20138) sek\u00e4 perehtyminen nettilinkkeihin valintasi mukaan. Perehtyminen ilmenee esseest\u00e4si.<\/p>\n
1. L\u00e4ms\u00e4, A-L. (toim.)<\/strong> Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus. (soveltuvin osin aiheesi mukaan)
\n2. <\/strong>P\u00e4rn\u00e4, K.<\/strong> 2012. Kehitt\u00e4v\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.
\n4 M\u00e4\u00e4tt\u00e4, P. & Rantala, A.<\/strong> 2010. Tavallisen erityinen lapsi \u2013 yhdess\u00e4 tekemisen toimintamalleja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.
\n5. Sandberg, E.<\/strong> 2016. ADHD perheess\u00e4: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Helsinki: Helsingin yliopisto.
\n6. Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. & Siimes, U.<\/strong> 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.
\n7. Lahtinen, N.<\/strong> 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.<\/p>\n8. Korhonen, T. <\/b>2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.<\/span><\/span><\/a><\/p>\n9. Orell, M.<\/strong> 2020. Kodin ja koulun yhteisty\u00f6 – oletus yhteisest\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4?<\/span><\/a> Turku: Turun yliopisto.<\/p>\nRaportit ja artikkelit:<\/strong><\/p>\n1. Kantoj\u00e4rvi, A.<\/strong> 2010. Ajattelen ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in… Vanhemmat ja kokemukset tuesta \u2013 Enemm\u00e4n otetta ja osallisuutta \u2013projektiin liittyv\u00e4n tutkimuksen tuloksia.<\/span><\/span><\/a> Tampere: Kehitysvammaisten tukiliitto.
\n2. S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4, M. <\/strong>2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa.<\/span><\/span><\/a> V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos. Katsauksia E\/43.
\n3. Pihlaja, P. & Warinowski, A. <\/span><\/strong>2018. YKSIVUOTIAIDEN LASTEN P\u00c4IV\u00c4HOITO: \u00c4ITIEN TOIVEITA JA VALINTOJA. Kasvatus 49 (2), 122\u2013136. (Moodlessa)<\/span>
\n4. Puukari, S., Lappalainen, K. & Kuorelahti, M. (toim)<\/strong> 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus. Osa III artikkelit: Ohjaus ja erityisopetus yhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta: valitse omaan aiheeseesi sopiva.<\/p>\n5.\u00a0Rantala, A. & Uotinen, S.<\/strong> 2014. Vanhempien osallisuus lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa ja j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4: kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tarkastelussa. Kasvatus 45 (2), 140\u2013<\/span>151. (kirjaston e-aineistoissa)<\/p>\n6.\u00a0Kikas, E., Lerkkanen, M.-K., Pakarinen, E., & Poikonen, P.-L.<\/strong> 2016. Family- and classroomrelated factors and mother\u2013kindergarten teacher trust in Estonia and Finland. Educational Psychology, 36 (1), 47\u2013<\/span>72. (kirjaston e-aineistoissa)<\/p>\n7. Orell, M. & Pihlaja, P.<\/strong> 2020. Cooperation between home and school in the Finnish Core Curruculum 2014.<\/span><\/span><\/a> Nordic Studies in Education 2, 107\u2013128.<\/span><\/p>\n8. Alasuutari, M.<\/strong> 2010. Striving at partnership: parent-practioner relationships in Finnish early educator\u00b4s talk. European Early Childhood Education Research Journal. (kirjaston e-aineistoissa)<\/p>\n9. Heiskanen, N. et.al.<\/strong> 2019. Intertextual Voices of Children, Parents and Specialist in Individual Education Plans.<\/span><\/span><\/a> Scandinavian Journal of Educational Research.<\/span><\/span><\/p>\nVoit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita mahdollisia artikkeleita aihevalintasi mukaan tieteellisist\u00e4 lehdist\u00e4 (esim. Kasvatus, Psykologia, Kasvatus ja aika)<\/p>\n
Linkit:<\/strong><\/p>\nhttps:\/\/vanhempainliitto.fi\/opettajalle\/<\/a><\/p>\n– erilaisia hyvi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n ja vanhempien osallisuuteen<\/p>\n
https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kodin-ja-koulun-yhteistyo<\/a><\/p>\nhttps:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/opiskeluhuolto<\/a><\/p>\nhttps:\/\/thl.fi\/fi\/web\/lapset-nuoret-ja-perheet<\/a><\/p>\nhttps:\/\/mieli.fi\/materiaalit-ja-koulutukset\/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta\/perheet\/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo\/<\/a><\/p>\n– mm. tietoa Lapset puheeksi- menetelm\u00e4st\u00e4<\/p>\n
<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/03\/kirjoja-300x168.jpg\")
<\/a><\/p>\n <\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/09\/tietokone-300x239.jpg\")
<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/06\/kirjoittaa_pixabay-300x177.jpg\")
<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjalliset teht\u00e4v\u00e4t Opintojakson teht\u00e4v\u00e4t koostuvat kolmesta kokonaisuudesta, jotka opiskellaan j\u00e4rjestyksess\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 viimeiseen. Kuuntele Moodlessa olevat luentotallenteet ja hy\u00f6dynn\u00e4 niit\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 soveltuvin osin kirjallisuuden lis\u00e4ksi.\u00a0 Kaikki teht\u00e4v\u00e4t laaditaan ohjeiden mukaisesti, jotka kannattaa lukea huolella. Esseiden sivum\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan ilman kansilehte\u00e4, sis\u00e4llyst\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4 sek\u00e4 mahdollisia liitteit\u00e4. Kirjoita teksti\u00e4 yhten\u00e4isesti; t\u00e4m\u00e4n pituisissa teht\u00e4viss\u00e4 ei ole tarpeen aloittaa uutta … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":883,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-17996","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17996"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19084,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17996\/revisions\/19084"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/a><\/p>\nEnsimm\u00e4isess\u00e4 osiossa perehdyt perhe-k\u00e4sitteeseen, perheen m\u00e4\u00e4rittelyihin ja perhett\u00e4 koskeviin teorioihin ja n\u00e4kemyksiin. Kuuntele aluksi luentotallenne. \u00a0Ennen kuin l\u00e4hdet kirjoittamaan aihreferaattia perehdy huolellisesti kirjoittamista koskeviin ohjeisiin ja oppaisiin. Kirjoita alla kerrottujen kahden teoksen pohjalta lyhyt referaatti siit\u00e4, mik\u00e4 on perhe eli miten perhett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, miten teorioissa perhe hahmotetaan ja mik\u00e4 perheen teht\u00e4v\u00e4 on. Referaatin pituus on kolme sivua. Lis\u00e4ohjeita referaatin tekemiseen l\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s Moodlesta Aloita t\u00e4st\u00e4 -laatikosta.<\/p>\n
Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n 1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim).<\/strong> 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus<\/p>\n JA<\/p>\n 2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.)<\/strong> 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n \u201dReferaatti on mink\u00e4 tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelm\u00e4. Referoija selostaa jonkun toisen esityst\u00e4 \u2013 joskus my\u00f6s omaansa. Referaatti on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja muodoltaan tiivistelm\u00e4\u00e4 v\u00e4ljempi ja sit\u00e4 laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellytt\u00e4\u00e4 selostavaa otetta, se ei ole yht\u00e4 vapaamuotoinen kuin selostus. \u201d<\/p>\n \u201dReferoija tarjoaa vastaanottajalle alkuper\u00e4istekstin uudessa muodossa, lyhennettyn\u00e4. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n. Referaatissa esitet\u00e4\u00e4n vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot \u2013 ”kirjoittaja v\u00e4itt\u00e4\u00e4”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, \u2013 eiv\u00e4t sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.<\/p>\n Referaattiin tulee liitt\u00e4\u00e4 otsake, josta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on referaatti: esim. Referaatti teoksesta\u2026Nimi\u00f6\u00f6n, tekstin yl\u00e4osaan, on merkitt\u00e4v\u00e4 referoijan nimi, koulutusohjelma, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehd\u00e4 ilman viitemerkint\u00f6j\u00e4, kuten on referaateille tyypillist\u00e4.<\/p>\n \u201dReferaatin tarkoitus on s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lukijan tai kuulijan aikaa. Niinp\u00e4 referaatti on rakennettava sek\u00e4 kielellisesti ett\u00e4 teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikent\u00e4\u00e4 ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tiiviydell\u00e4. Ep\u00e4havainnollista abstraktisuutta on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4, samoin py\u00f6reit\u00e4 yleistyksi\u00e4. Ei pid\u00e4 kirjoittaa s\u00e4hk\u00f6sanomatyyliin eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhenteit\u00e4 enemm\u00e4n kuin asiaproosassa yleens\u00e4. Sen sijaan voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyj\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4liotsikoitakin. \u201d<\/p>\n \u201dLue l\u00e4ht\u00f6teksti huolellisesti. Kirjoita siit\u00e4 referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstist\u00e4 ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkk\u00e4 luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pit\u00e4isi rakentua t\u00e4llaisen varaan.\u201d<\/p>\n L\u00e4hde: Kirjoittajan ABC-kortti.<\/a><\/p>\n Toisessa osiossa tarkastellaan perhett\u00e4 lapsen ja nuoren kasvuyhteis\u00f6n\u00e4, vanhemmuutta ja vanhempana oloa. Kuuntele j\u00e4lleen ensin tallenne.<\/p>\n Ker\u00e4\u00e4 kuukauden ajan sanoma- ja aikakauslehdist\u00e4 uutisia ja artikkeleita, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t perhett\u00e4, vanhemmuutta ja kasvatusta. Tutki uutisissa ja lehtiartikkeleissa ilmenevi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4 perheest\u00e4 ja kasvatuksesta sek\u00e4 n\u00e4iden vaikutuksesta lapsen\/nuoren kehitykseen, oppimiseen ja kasvuun sek\u00e4 hyvinvointiin. Voit valita itse n\u00e4k\u00f6kulman, josta k\u00e4sin aihetta tarkastelet. Voit esimerkiksi keskitty\u00e4 tarkastelemaan vanhempana toimimista ja lapsen tuen tarvetta tai tarkastella kodin merkityst\u00e4 lapsen oppimisessa ja koulunk\u00e4ynniss\u00e4 tai valita jonkin muun teeman omaan esseesi. Valitset my\u00f6s sen mukaisesti ty\u00f6si l\u00e4hdekirjallisuus. K\u00e4yt\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4si v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 alla olevista sek\u00e4 tarpeen mukaan erilaista tilasto- tai raporttiaineistoa.\u00a0 (<\/em>Mik\u00e4li olet suorittanut tai suorittamassa tutkimusmenetelm\u00e4kursseja, voit hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 oppimiasi aineiston analysointimenetelmi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.)<\/p>\n Laadi t\u00e4st\u00e4 ’pienoistutkimuksestasi’ 8 sivun raportti esseemuodossa. \u00a0Esseen pituus on 8 sivua ilman kansilehte\u00e4, sis\u00e4llyst\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4. Perehdy j\u00e4lleen huolellisesti esseen kirjoittamiseen ja sen muotoseikkoihin (esim. l\u00e4hdeviitteiden merkitseminen ym.)<\/p>\n Kirjallisuusvaihtoehdot, valitse nelj\u00e4 teosta:<\/strong><\/p>\n 1. Eerola, P. & Mykk\u00e4nen, J. (toim.)<\/strong> 2014. Is\u00e4n kokemus. Helsinki: Gaudeamus. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan) 8. Koivula, T.<\/strong> 2019. Erityist\u00e4 tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva v\u00e4kivalta.<\/a><\/p>\n Artikkeleita: 1. Sihvonen, E.<\/strong> 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus. Kasvatus ja aika 1, 72\u201386. (Moodlessa) 3. Eerola, P.<\/strong> 2018. Tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lastenhoito. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 299\u2013315. 6. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J.<\/strong> 2018. Sosiaaliset suhteet koulunk\u00e4ynniss\u00e4 vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa.<\/a> Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4 : PISA 2015 Suomen p\u00e4\u00e4raportti<\/em> (pp. 121\u2013149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.<\/p>\n 7. <\/strong>Neitola, M.<\/strong> 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children\u2019s Social Skills.<\/a> Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392\u2013414. 8. Ristikari, <\/span>T., Merikukka, M. & Hakovirta, M.<\/strong> 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinal and Life Course Studies 8 (3), 312\u2013326. (Moodlessa) 9. Aunola, K., Heinonen, J., & Lepp\u00e4nen, U.<\/strong> 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. <\/em>148\u2013159. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Niilo M\u00e4ki Instituutti.<\/span><\/p>\n 10. Sorkkila, M. ym.<\/strong> 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sek\u00e4 niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen. Kasvatus 53 (1), 6\u201321. (Moodlessa)<\/p>\n 11. <\/strong>Sorkkila, M.<\/strong>,<\/strong> F\u00e5gel, P., Kukkonen, S., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve. NMI Bulletin, 31<\/em>(4), 47\u201363.<\/p>\n 12. Suominen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., R\u00f6nk\u00e4, A., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien k\u00e4sityksi\u00e4 ihannevanhemman ominaisuuksista sek\u00e4 yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56, 305\u2013320.<\/p>\n 13. Eerola, P., Paananen, M. & Repo, K.<\/strong> 2021.\u00a0 \u2018Ordinary\u2019 and \u2018diverse\u2019 families. A case study of family discourses by Finnish early childhood education and care administrators. <\/a>Journal of Family Studies.<\/p>\n Tilastoja ja raportteja:<\/strong><\/p>\n 1.<\/strong> Sorsa, T. & Rotkirch, A.<\/strong> 2019\u20132020. Ty\u00f6 ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja ty\u00f6n yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheiss\u00e4.<\/a> Katsauksia E53.<\/p>\n 2. Kontula, O.<\/strong> 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa<\/a>. Katsauksia E52.<\/p>\n 3. Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V.<\/strong> 2017. Miksi vanhemmuutta lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n? Nuorten aikuisten n\u00e4kemyksi\u00e4 lastensaannista.Katsauksia E51. (pdf, l\u00f6ytyy googlaamalla)<\/p>\n 4. Vuorenmaa, M.<\/strong> 2019.\u00a0\u00a0Pienten lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvointi 2018.<\/a><\/p>\n 5. Kontula, O.<\/strong> 2013. Yhdess\u00e4 vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syist\u00e4<\/a>. V\u00e4est\u00f6liiton Perhebarometri. V\u00e4est\u00f6liitto, V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos Katsauksia E 47\/2013.<\/p>\n 6. Lammi-Taskula, J., Vuorenmaa, M., Aunola, K., & Sorkkila, M.<\/strong> 2020. Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 COVID-19-epidemian aikana.<\/a> Tutkimuksesta tiiviisti, 15\/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n Nettilinkkej\u00e4:<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kolmannessa osiossa perehdyt perheen ja kotien kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opettajana kohtaat ty\u00f6ss\u00e4si monia ja monenlaisia perheit\u00e4 ja koteja, joiden kanssa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lapsen ja nuoren oppimisen tukemiseksi. Kuuntele aluksi luentotallenne Moodlesta. Monimuoto-opinnoissa kolmas teht\u00e4v\u00e4 suoritetaan joko osallistumalla lukupiirity\u00f6skentelyyn opintoryhm\u00e4ss\u00e4 tai itsen\u00e4isesti kirjallisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n 1. Perehdy valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa annettuihin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n 2. Laadi essee, jossa tarkastelet kotien ja perheiden kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 lapsen kasvun ja oppimisen kannalta. Voit syventy\u00e4 joko pohtimaan erityisesti yhteisty\u00f6n haasteita ja etsi\u00e4 niihin ratkaisuja tai keskitty\u00e4 toimivan yhteisty\u00f6n rakentumiseen p\u00e4iv\u00e4koti\/koulutasolla tai opettaja-vanhemmat -tasolla. Voit rajata esseesi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kasvatuskumppanuutta ja sen rakentumista koskevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Voit my\u00f6s valita tarkastelutavaksesi erityiskasvatuksen ja tukea tarvitsevin perheiden n\u00e4k\u00f6kulman. Voit my\u00f6s laatia yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4mismallin, mik\u00e4li haluat. Rajausmahdollisuuksia on monia \u2013 voit siis toimia valintasi mukaan siten, ett\u00e4 tekem\u00e4si rajaus edist\u00e4\u00e4 omaa oppimistasi t\u00e4lt\u00e4 osin. Otsikoi essee tekem\u00e4si rajauksen mukaan. Esseen pituus on 8 sivua (sivum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ei lasketa kansilehte\u00e4, sis\u00e4llys- eik\u00e4 l\u00e4hdeluetteloa).<\/p>\n Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n 1. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, <\/a>\u00a0esiopetussuunnitelman perusteet<\/a><\/span>, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet<\/a> <\/span>JA<\/p>\n 2. Seuraavista teosvaihtoehdoista KOLME valitsemaasi teosta (kohdat 1\u20138) sek\u00e4 perehtyminen nettilinkkeihin valintasi mukaan. Perehtyminen ilmenee esseest\u00e4si.<\/p>\n 1. L\u00e4ms\u00e4, A-L. (toim.)<\/strong> Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus. (soveltuvin osin aiheesi mukaan) 8. Korhonen, T. <\/b>2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.<\/span><\/span><\/a><\/p>\n 9. Orell, M.<\/strong> 2020. Kodin ja koulun yhteisty\u00f6 – oletus yhteisest\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4?<\/span><\/a> Turku: Turun yliopisto.<\/p>\n Raportit ja artikkelit:<\/strong><\/p>\n 1. Kantoj\u00e4rvi, A.<\/strong> 2010. Ajattelen ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in… Vanhemmat ja kokemukset tuesta \u2013 Enemm\u00e4n otetta ja osallisuutta \u2013projektiin liittyv\u00e4n tutkimuksen tuloksia.<\/span><\/span><\/a> Tampere: Kehitysvammaisten tukiliitto. 5.\u00a0Rantala, A. & Uotinen, S.<\/strong> 2014. Vanhempien osallisuus lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa ja j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4: kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tarkastelussa. Kasvatus 45 (2), 140\u2013<\/span>151. (kirjaston e-aineistoissa)<\/p>\n 6.\u00a0Kikas, E., Lerkkanen, M.-K., Pakarinen, E., & Poikonen, P.-L.<\/strong> 2016. Family- and classroomrelated factors and mother\u2013kindergarten teacher trust in Estonia and Finland. Educational Psychology, 36 (1), 47\u2013<\/span>72. (kirjaston e-aineistoissa)<\/p>\n 7. Orell, M. & Pihlaja, P.<\/strong> 2020. Cooperation between home and school in the Finnish Core Curruculum 2014.<\/span><\/span><\/a> Nordic Studies in Education 2, 107\u2013128.<\/span><\/p>\n 8. Alasuutari, M.<\/strong> 2010. Striving at partnership: parent-practioner relationships in Finnish early educator\u00b4s talk. European Early Childhood Education Research Journal. (kirjaston e-aineistoissa)<\/p>\n 9. Heiskanen, N. et.al.<\/strong> 2019. Intertextual Voices of Children, Parents and Specialist in Individual Education Plans.<\/span><\/span><\/a> Scandinavian Journal of Educational Research.<\/span><\/span><\/p>\n Voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita mahdollisia artikkeleita aihevalintasi mukaan tieteellisist\u00e4 lehdist\u00e4 (esim. Kasvatus, Psykologia, Kasvatus ja aika)<\/p>\n Linkit:<\/strong><\/p>\n https:\/\/vanhempainliitto.fi\/opettajalle\/<\/a><\/p>\n – erilaisia hyvi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n ja vanhempien osallisuuteen<\/p>\n https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kodin-ja-koulun-yhteistyo<\/a><\/p>\n https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/opiskeluhuolto<\/a><\/p>\n https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/lapset-nuoret-ja-perheet<\/a><\/p>\n https:\/\/mieli.fi\/materiaalit-ja-koulutukset\/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta\/perheet\/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo\/<\/a><\/p>\n – mm. tietoa Lapset puheeksi- menetelm\u00e4st\u00e4<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjalliset teht\u00e4v\u00e4t Opintojakson teht\u00e4v\u00e4t koostuvat kolmesta kokonaisuudesta, jotka opiskellaan j\u00e4rjestyksess\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 viimeiseen. Kuuntele Moodlessa olevat luentotallenteet ja hy\u00f6dynn\u00e4 niit\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 soveltuvin osin kirjallisuuden lis\u00e4ksi.\u00a0 Kaikki teht\u00e4v\u00e4t laaditaan ohjeiden mukaisesti, jotka kannattaa lukea huolella. Esseiden sivum\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan ilman kansilehte\u00e4, sis\u00e4llyst\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4 sek\u00e4 mahdollisia liitteit\u00e4. Kirjoita teksti\u00e4 yhten\u00e4isesti; t\u00e4m\u00e4n pituisissa teht\u00e4viss\u00e4 ei ole tarpeen aloittaa uutta … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":883,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-17996","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17996"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19084,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17996\/revisions\/19084"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/h4>\n
Mik\u00e4 on referaatti?<\/h4>\n
\n
\n
Teht\u00e4v\u00e4 2: Vanhemmat, vanhemmuus ja kasvatus<\/strong><\/h2>\n
<\/a><\/p>\n
\n2. Broberg, M.<\/strong> 2010. Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi.<\/a> V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitoksen julkaisusarja D52.
\n3. Rasa, M. 2019. <\/strong>Vammaisen vanhemman toimujuus – hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja kyseenalaista.<\/a>
\n4. R\u00f6nk\u00e4, A., Malinen, K. &\u00a0 L\u00e4ms\u00e4, T. (toim.)<\/strong> Perhe-el\u00e4m\u00e4n paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
\n5. Neitola, M.<\/strong> 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen \u2013 vanhempien ep\u00e4suorat ja suorat vaikutustavat.<\/a> Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica Edita, 0082-6995 ; osa 324. Turku : Turun yliopisto.
\n6. Vuorenmaa, M.<\/strong> 2016. \u00c4itien ja isien osallisuus perheess\u00e4 ja lasten palveluissa sek\u00e4 osallisuuteen yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t.<\/a>
\n7. Sihvonen, E.\u00a0<\/strong> 2020. FROM FAMILY POLICY TO PARENTING SUPPORT : PARENTING-RELATED ANXIETY IN FINNISH FAMILY SUPPORT PROJECTS.<\/a> V\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n
\n2. Kiiskil\u00e4, K. ym.\u00a0<\/strong>2015. Vanhemmuustyylien ja koulunk\u00e4yntiin liittyvien ohjausk\u00e4yt\u00e4nteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349\u2013363. (kirjaston e-aineistossa)<\/p>\n
\n4. Hiltunen, T.<\/strong> 2018. Huostaan otettujen lasten \u00e4idit. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 227\u2013239.
\n5. N\u00e4tkin, R.<\/strong> 2018. Isovanhempien huoli. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 149\u2013163.<\/p>\n
\n<\/span><\/p>\n
\n<\/span><\/p>\n\n
Teht\u00e4v\u00e4 3: Perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6<\/strong><\/h2>\n
<\/a><\/p>\n
\n2. <\/strong>P\u00e4rn\u00e4, K.<\/strong> 2012. Kehitt\u00e4v\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.
\n4 M\u00e4\u00e4tt\u00e4, P. & Rantala, A.<\/strong> 2010. Tavallisen erityinen lapsi \u2013 yhdess\u00e4 tekemisen toimintamalleja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.
\n5. Sandberg, E.<\/strong> 2016. ADHD perheess\u00e4: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Helsinki: Helsingin yliopisto.
\n6. Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. & Siimes, U.<\/strong> 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.
\n7. Lahtinen, N.<\/strong> 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.<\/p>\n
\n2. S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4, M. <\/strong>2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa.<\/span><\/span><\/a> V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos. Katsauksia E\/43.
\n3. Pihlaja, P. & Warinowski, A. <\/span><\/strong>2018. YKSIVUOTIAIDEN LASTEN P\u00c4IV\u00c4HOITO: \u00c4ITIEN TOIVEITA JA VALINTOJA. Kasvatus 49 (2), 122\u2013136. (Moodlessa)<\/span>
\n4. Puukari, S., Lappalainen, K. & Kuorelahti, M. (toim)<\/strong> 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus. Osa III artikkelit: Ohjaus ja erityisopetus yhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta: valitse omaan aiheeseesi sopiva.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n