{"id":20764,"date":"2015-06-05T14:14:52","date_gmt":"2015-06-05T11:14:52","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=20764"},"modified":"2024-05-17T15:17:26","modified_gmt":"2024-05-17T12:17:26","slug":"esseeaiheet-ja-kirjallisuus-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/06\/05\/esseeaiheet-ja-kirjallisuus-3\/","title":{"rendered":"Esseeaiheet ja kirjallisuus"},"content":{"rendered":"

Valitse kahdesta aihealueesta itse\u00e4si kiinnostava aihe ja rajaa essee tarkoituksenmukaisesti sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisesti ett\u00e4 ajallisesti. Otsikoi essee tekem\u00e4si rajauksen mukaan. Aiheisiin on lyhyt johdanto, joka tarjoaa useita eri mahdollisuuksia l\u00e4hte\u00e4 ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n esseet\u00e4. Aiheen j\u00e4lkeen on lista kirjallisuutta, josta voit valita aiheesi kannalta keskeisi\u00e4 teoksia tai artikkeleita. Voit halutessasi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muuta aiheeseen sopivaa kasvatuksen historiaan liittyv\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuutta tukemaan esseesi tekoa.<\/p>\n

Esseess\u00e4 tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahta teosta TAI yht\u00e4 teosta ja kolmea artikkelia TAI\u00a0 artikkeleita v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 6 kpl.<\/strong> Artikkelit voivat olla joko osana toimitetun teoksen artikkeleita tai kirjaston verkkoaineistosta l\u00f6ytyvi\u00e4 artikkeleita. Toimitetut teokset on merkitty listaan vihre\u00e4ll\u00e4, jotta ne erottuvat koko teoksista, jotka on merkitty sinisell\u00e4. Ellei verkossa oleva artikkeli avaudu opiskeluoppaan linkist\u00e4, kirjaudu yliopiston tunnuksella ja salasanalla Turun yliopiston kirjaston Volteriin, https:\/\/utuvolter.fi.<\/a><\/span><\/span> Artikkelihaun pikaohje l\u00f6ytyy tarvittaessa Moodlealueen ensimm\u00e4isest\u00e4 lohkosta.<\/p>\n

Osa kirjoista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nykyaikaankin liittyvi\u00e4 artikkeleita, mutta j\u00e4t\u00e4 ne t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sivuun ja keskity esseess\u00e4 selke\u00e4sti kasvatuksen historiaan. Muistathan my\u00f6s l\u00e4hdekritiikin; esimerkiksi Wikipediaa tai muita vastaavan tasoisia l\u00e4hteit\u00e4 ei pid\u00e4 esseess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li l\u00f6yd\u00e4t omaa aihettasi l\u00e4hes yksinomaan k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja, riitt\u00e4\u00e4 kun k\u00e4yt\u00e4t kahta kirjaa. Todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 saat selailla useampaa teosta ja etsi\u00e4 niist\u00e4 aiheesi kannalta relevanttia ainesta.<\/p>\n

Kirjoja lukiessasi kiinnit\u00e4 huomiota muistiinpanotekniikkaan, koska esseeseen tulee merkit\u00e4 tekstinsis\u00e4iset l\u00e4hdeviitteet asianmukaisella tavalla. Kirjallisuusesimerkeiss\u00e4 on paljon toimitettuja teoksia, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t useiden eri kirjoittajien artikkeleita ja esseen aihetta saatetaan k\u00e4sitell\u00e4 useissa teoksen artikkeleissa, joita ei ole erikseen lueteltu kirjallisuuden esimerkkilistassa.\u00a0Toimitetun teoksen artikkeliin viitattaessa merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot.<\/span><\/p>\n

Toimitetun teoksen l\u00e4hdeviitteen esimerkki Ahosen kirjoittamasta artikkelista, Valistus ja koulunpenkki -teoksesta:<\/strong>
\nVapaan sivistysty\u00f6n oppilaitokset, kuten kansan- ja ty\u00f6v\u00e4enopistot, kiinnostivat naisia alusta alkaen. Etenkin kansanopistoissa naiset olivat enemmist\u00f6n\u00e4 jo 1890-luvulta alkaen. Naisenemmist\u00f6 ihmetytti ja her\u00e4tti keskustelua jo omana aikanaan. Selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voivat olla naisten muuten rajallisemmat vaihtoehdot jatkokoulutuksen suhteen sek\u00e4 tarjolla ollut oppiainevalikoima. (Ahonen 2011, 446.)<\/p>\n

Artikkelin merkint\u00e4 l\u00e4hdeluetteloon:<\/strong>
\nAhonen, K. 2011. Aikuiset opintiell\u00e4. Vapaan sivistysty\u00f6n oppilaitokset ja ammatilliset kurssit. Teoksessa A. Heikkinen & P. Leino-Kaukiainen (toim.) Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS, 430\u2013454.<\/p>\n

Esseeaiheet<\/h3>\n

\u00a01. Lapsuuden tai nuoruuden historia<\/strong><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 aihepiiri on laaja, joten rajaa aihe sis\u00e4ll\u00f6llisesti ja mahdollisesti my\u00f6s ajallisesti. Voit esimerkiksi l\u00e4hesty\u00e4 aihetta kasvatuksen ihmisk\u00e4sityksen ja ihanteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta: millainen lapsuus on n\u00e4hty ihanteeksi eri aikoina ja millaiseksi ihmisiksi lapsia on haluttu kasvattaa. Voit my\u00f6s tarkastella, millaista lapsuus ja\/tai nuoruus ovat olleet maaseudulla ja kaupungeissa tai esimerkiksi sota-aikana. Aiheeseen l\u00f6yd\u00e4t sopivia artikkeleita teoksesta: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Verkosta l\u00f6ytyvi\u00e4 sota-ajan lapsuutta k\u00e4sittelevi\u00e4 artikkeleita on koottu alaotsikon alle. Jos olet kiinnostunut ajasta ennen 1800-luvun puoliv\u00e4li\u00e4, tarjoaa sopivan l\u00e4ht\u00f6kohdan puolestaan teos: Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Otsikoi esseesi tekem\u00e4si rajauksen mukaan.<\/p>\n

Suositeltava ensisijainen l\u00e4hde:<\/strong>
\nHeikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.)<\/em> 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.<\/span><\/span><\/p>\n

Muita tutkimuskirjallisuusesimerkkej\u00e4:<\/strong>
\nAapola, S. & Kaarninen, M. (toim.)<\/em> 2003. Nuoruuden vuosisata. Suomalaisen nuoruuden historia. Helsinki: SKS.<\/span><\/span>
\nHanska, J. & Vainio-Korhonen, K. (toim.)<\/em> 2010. Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Helsinki: SKS.<\/span><\/span><\/p>\n

Lahtinen, A.<\/em> 2018. Education of children in rural Finland: The roles of homes, churches, and manor houses.<\/a> Teoksessa R. Aasgaard, M. Bunge & M. Roos (toim.) Nordic childhoods 1700\u20131960. New York, London: Routledge, 76\u201390.<\/p>\n

Markkola,<\/em> P.<\/em> 2017. Negotiating family, education, and labor. Working-class children in Finland in the nineteenth and twentieth centuries.<\/a> Teoksessa R. Aasgaard, M. Bunge & M. Roos (toim.) Nordic childhoods 1700\u20131960. New York, London: Routledge, 163\u2013174.<\/p>\n

Lapsuus sota-aikana:<\/strong>
\nKorppi\u2010Tommola, A.<\/em> 2008. War and children in Finland during the Second World War.<\/a> Paedagogica Historica 44 (4), 445\u2013455.<\/p>\n

Laur\u00e9n K. & Malinen A.<\/em> 2021. Shame and silences: children\u2019s emotional experiences of insecurity and violence in postwar Finnish families.<\/a> Social History 46 (2), 193\u2013220.<\/p>\n

Malinen, A., Laine-Frigren, T. & Kaarninen, M.<\/em> 2022. Rebuilding emotional ties for child evacuees returning from abroad: children\u2019s literature and informal education in post-Second World War Finland.<\/a> History of Education.<\/p>\n

Malinen, A. & Kaarninen, M.<\/em> 2024. Safety between the lines \u2013 the role, meaning and practice of pen-pal writing in the life of a young Finnish evacuee girl (1939\u20131945).<\/a> Paedagogica Historica.<\/p>\n

Nehlin, A.<\/em> 2017. Building bridges of trust: Child transports from Finland to Sweden during the Second World War.<\/a> War & Society 36 (2), 133\u2013153.
\nPaksuniemi, M., M\u00e4\u00e4tt\u00e4, K. and Uusiautti, S.<\/em> 2015. Childhood in the shadow of war: filled with work and play.<\/a> Children’s Geographies 13 (1), 114\u2013127.
\nPannula Toft, P., Paksuniemi, M. & Westberg, J.<\/em> 2018. The challenge of returning home: the role of school and teachers in the well-being of Finnish war children, \u201cFinneb\u00f8rn\u201d, during and after World War II.<\/a> Paedagogica Historica 54 (6), 736\u2013749.<\/p>\n

Sk\u00f6ld, J. & S\u00f6derlind, I. 2018.<\/em> Agentic Subject and Objects of Political Propaganda: Swedish Media Representations of Children in the Mobilization for Supporting Finland during World War 2. <\/a>Journal of History of Childhood and Youth 11 (1), 27\u201346.<\/p>\n

2. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n historia (kansakoulut ja oppikoulut tai ammatillinen koulutus tai korkeakoulutus)<\/strong><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 aihepiiri tarjoaa monia eri n\u00e4k\u00f6kulmia, joten rajaa aihe sis\u00e4ll\u00f6llisesti ja mahdollisesti my\u00f6s ajallisesti.\u00a0Voit tarkastella esimerkiksi kansakoulun ja oppikoulun historiaa ja niiden aatteellis-yhteiskunnallista taustaa tai voit l\u00e4hesty\u00e4 aihetta yhden esimerkkikoulun historian n\u00e4k\u00f6kulmasta (liit\u00e4 kuitenkin my\u00f6s yhden koulun historia osaksi laajempaa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n historiaa sek\u00e4 yhteiskunnallis-historialliseen kontekstiin). Aiheen valitsemista ja tarkennusta voi helpottaa se, ett\u00e4 tutustut ensimm\u00e4iseksi peruskoulutuksen j\u00e4rjestelm\u00e4n historiaan. T\u00e4ss\u00e4 apuna voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi teosta Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Otsikoi esseesi tekem\u00e4si rajauksen mukaan.<\/p>\n

My\u00f6s korkeakoulutuksen historia on mielenkiintoinen aihepiiri historiallisesta perspektiivist\u00e4 tarkasteltuna. Jos haluat rajata esseesi korkeakoulutuksen alueelle, voit esimerkiksi tarkastella joko korkeakoulutuksen historiaa kokonaisj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta tai keskitty\u00e4 yhteen pienemp\u00e4\u00e4n osa-alueeseen (esim. valitsemasi yliopiston historiaan tai tieteenalan historiaan. Liit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa rajatumpi aihe korkeakoulutuksen yleiseen historiaan ja yhteiskunnallis-historialliseen kehykseen). Teeman kohdalla on t\u00e4rke\u00e4 rajata aihetta sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisesti ett\u00e4 ajallisesti. Aiheeseen voit tutustua esimerkiksi teoksissa Valistus ja koulunpenkki ja Tiedon ja osaamisen Suomi olevien korkeakouluartikkeleiden avulla. Muista my\u00f6s otsikoida esseesi tekem\u00e4si rajauksen mukaan.<\/p>\n

Suositeltavat ensisijaiset l\u00e4hteet:\u00a0<\/strong>
\nHeikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.)<\/em> 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.<\/span><\/span>
\nTAI T\u00e4htinen, J. & Skinnari, S. (toim.)<\/em> 2007. Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. Kasvatusalan tutkimuksia 29. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.<\/span><\/span><\/p>\n

Muita tutkimuskirjallisuusesimerkkej\u00e4:<\/strong>
\nAhonen, S.<\/em> 2002. From an industrial to a post-industrial society: Changing conceptions of equality in education.<\/a> Educational Review 54 (2), 173\u201381.
\nJauhiainen, A.<\/em> 2002. Ty\u00f6v\u00e4en lasten koulutie ja nuorisokasvatuksen yhteiskunnalliset merkitykset. Kansakoulun jatko-opetuskysymys 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Turku: Turun yliopisto.<\/span><\/span>
\nKaarninen, M. & Kaarninen, P.<\/span> <\/em>2002. Sivistyksen portti: ylioppilastutkinnon historia. Helsinki: Otava.
\nKettunen, P. & Simola, H. (toim.)<\/em> <\/span>2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS.
\nKiuasmaa, K.<\/span> <\/em>1982. Oppikoulu 1880\u20131980. Oppikoulu ja sen opettajat kouluj\u00e4rjestyksest\u00e4 peruskouluun. Oulu: Pohjoinen.
\nPaksuniemi, M. & Niemisalo, S.<\/em> 2016. Societal changes affecting primary school education after the Second World War in Finland.<\/a> Education and Society 34 (1), 75\u201386.
\nSalminen, J.<\/em><\/span> 2002. Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872\u20131920.<\/a> Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 237. Helsinki: Yliopistopaino.
\nSalminen, J., Pieti\u00e4inen, J.-P. & Teperi, J.<\/em> <\/span>1995. Yksityisoppikoulujen historia 1872\u20131977. Helsinki: Painatuskeskus.
\nTuomaala, S.<\/em> <\/span>2004. Ty\u00f6t\u00e4tekevist\u00e4 k\u00e4sist\u00e4 puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921\u20131939. Bibliotheca Historica 89. Helsinki: SKS.
\nUusiautti, S., Paksuniemi, M., & M\u00e4\u00e4tt\u00e4, K.<\/em> 2013. At the roots of Finnish elementary education — How were children raised in the first Finnish elementary schools?<\/a> International Electronic Journal of Elementary Education 5 (2), 171\u2013184.
\nVuorio-Lehti, M.<\/em> 2006.<\/span><\/span> Valkolakin viesti. Ylioppilastutkintokeskustelu Suomessa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Turun yliopiston julkaisuja sarja C 253. Turku: Turun yliopisto.<\/span><\/span>
\nV\u00e4limaa, J.<\/em> <\/span>2018. Opinteill\u00e4 oppineita: suomalainen korkeakoulutus keskiajalta 2000-luvulle. Kuopio: University Press of Eastern Finland.<\/p>\n

Opettajankoulutuksen historiasta:<\/strong>
\nFuruhagen, B. & Holm\u00e9n, J.<\/em> 2017. From seminar to university: Dismantling an old and constructing a new teacher education in Finland and Sweden, 1946\u20131979.<\/a> Nordic Journal of Educational History 4 (1), 53\u201381.
\nFuruhagen, B., Holm\u00e9n, J. & S\u00e4ntti, J.<\/em> 2019. The ideal teacher: orientations of teacher education in Sweden and Finland after the Second World War.<\/a> History of Education 48 (6), 784\u2013805.
\nHyyr\u00f6, T.<\/em><\/span> 2006. Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866\u20131939.<\/a> Tampere: Tampereen yliopisto.
\nJauhiainen, A., Kivirauma, J. & Rinne, R.<\/em> 1998. Status and prestige through faith in education: The successful struggle of Finnish primary school teachers for universal university training.<\/a> Journal of Education for Teaching 24 (3), 261\u2013272.<\/p>\n

Nieminen, M.<\/em> 2020. Women teachers and the feminisation of the teaching profession in a Finnish journal for primary school teachers (The Teacher), 1915\u20131920.<\/a> Paedagogica Historica 58 (1), 139\u2013153.<\/p>\n

Paksuniemi, M.<\/em><\/span> 2013. The historical background of school system and teacher image in Finland. New York: Peter Lang.
\nValtonen, H.<\/em> 2013. How did popular educators transform into experts of the Finnish welfare state from the 1860\u2019s to the 1960\u2019s?<\/a> Teoksessa M. Buchardt, P. Markkola & H. Valtonen (toim.) Education, state and citizenship. NordWel Studies in Historical Welfare State Research 4. Helsinki: Nordic Centre of Excellence Nordwel, 160\u2013185.<\/p>\n

Lastentarhanopettajankoulutuksen historiasta:<\/strong>
\nLujala, E.<\/em> <\/span>2007. Lastentarhaty\u00f6, kansanopetuksen osa ja kotikasvatuksen tuki: toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja toteutuminen Pohjois-Suomessa 1800-luvun lopulta vuoteen 1938.<\/a> Oulu: Oulun yliopisto.
\nMeretniemi, M.<\/em> <\/span>2015. Hyv\u00e4 koti ja henkinen \u00e4itiys lastentarhaty\u00f6n esikuvina: Aate- ja k\u00e4sitehistoriallinen tutkielma Suomen varhaiskasvatuksen taustasta.<\/a> Helsingin yliopisto: K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos.<\/p>\n

\"Kirjoja<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hde: Blogs.salford.ac.uk<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valitse kahdesta aihealueesta itse\u00e4si kiinnostava aihe ja rajaa essee tarkoituksenmukaisesti sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisesti ett\u00e4 ajallisesti. Otsikoi essee tekem\u00e4si rajauksen mukaan. Aiheisiin on lyhyt johdanto, joka tarjoaa useita eri mahdollisuuksia l\u00e4hte\u00e4 ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n esseet\u00e4. Aiheen j\u00e4lkeen on lista kirjallisuutta, josta voit valita aiheesi kannalta keskeisi\u00e4 teoksia tai artikkeleita. Voit halutessasi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muuta aiheeseen sopivaa kasvatuksen historiaan liittyv\u00e4\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":1937,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-20764","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20764","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20764"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20764\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20925,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20764\/revisions\/20925"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20764"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20764"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20764"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}