\n<\/span><\/span><\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4t voi tehd\u00e4 oman aikataulun mukaan huomioiden aikataulussa mainitut palautusajankohdat. Kummallakin teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on oma palautuslinkki Moodlessa. Yliopistonlehtori Marita Neitola arvioi teht\u00e4v\u00e4t asteikolla hyv\u00e4ksytty\u2013t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 ja lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 saa lyhyen kirjallisen palautteen. Opintojakson hyv\u00e4ksytty suoritus edellytt\u00e4\u00e4 molempien teht\u00e4vien hyv\u00e4ksytty\u00e4 suoritusta. Teht\u00e4v\u00e4 tulee t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4ksi ellei ohjeita ole noudatettu (esim. sis\u00e4lt\u00f6 ja laajuus, l\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6, muotoseikat). Jos saat teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4ksi,\u00a0 kirjoita uuden version kansilehteen ”t\u00e4ydennetty essee” ja palautusp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. HUOM! Teht\u00e4v\u00e4t tallennetaan opintorekisteriin osasuorituksina ilman opintopisteit\u00e4, kunnes molemmat teht\u00e4v\u00e4t on suoritettu hyv\u00e4ksytysti.<\/p>\n
<\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4 1: Mik\u00e4 on perhe?<\/strong><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2017\/06\/perhe_vuoristo_pixabay-300x200.jpg\")
<\/a><\/p>\nOpintojakson aluksi perehdyt siihen, mik\u00e4 perhe on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, perheeseen yhteiskunnallisena instituutiona ja systeemin\u00e4 sek\u00e4 perhetutkimuksen eri suuntauksiin ja n\u00e4k\u00f6kulmiin. Ennen kuin l\u00e4hdet kirjoittamaan aiheen teht\u00e4v\u00e4\u00e4, perehdy huolellisesti kirjoittamista koskeviin ohjeisiin ja oppaisiin.<\/p>\n
Kirjoita annettua kirjallisuutta k\u00e4ytt\u00e4en kommentoitu referaatti, jonka n\u00e4k\u00f6kulman voit valita seuraavista kolmesta teemasta (valitse siis oma teemasi):<\/p>\n
\n- perhe l\u00e4heissuhteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/li>\n
- perhett\u00e4 koskevat teoreettiset tarkastelutavat ja tutkimussuuntaukset<\/li>\n
- perhe sukupuoli- ja sukupolvin\u00e4k\u00f6kulmasta<\/li>\n
- perhe monimuotoisena yhteis\u00f6n\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n
Kirjoita referaattisi valiten siihen alla olevasta kirjallisuudesta yksi teos. Referaatin pituus on 3\u20135 sivua ilman kansilehte\u00e4. Kirjallisuuden tulee ilmet\u00e4 referaatista.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n kirjallisuutena on:<\/p>\n
1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim).<\/strong> 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus<\/p>\nTAI<\/p>\n
2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.)<\/strong> 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\nTAI<\/p>\n
3. Allen, K. & Henderson, A. C.<\/strong> 2017. Family theories: foundations and applications. Wiley. (l\u00f6ytyy e-kirjana)<\/p>\nTAI<\/p>\n
4. Golombok, S.<\/strong> 2015. Modern Families: Parents and Children in New Family Forms. Cambridge University Press. (l\u00f6ytyy e-kirjana)<\/p>\n<\/h4>\nMik\u00e4 on referaatti?<\/h4>\n
\u201dReferaatti on mink\u00e4 tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelm\u00e4. Referoija selostaa jonkun toisen esityst\u00e4 \u2013 joskus my\u00f6s omaansa. Referaatti on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja muodoltaan tiivistelm\u00e4\u00e4 v\u00e4ljempi ja sit\u00e4 laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellytt\u00e4\u00e4 selostavaa otetta, se ei ole yht\u00e4 vapaamuotoinen kuin selostus. \u201d<\/p>\n
\n- Poimi kirjasta p\u00e4\u00e4kohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut<\/li>\n<\/ul>\n
\u201dReferoija tarjoaa vastaanottajalle alkuper\u00e4istekstin uudessa muodossa, lyhennettyn\u00e4. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n. Referaatissa esitet\u00e4\u00e4n vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot \u2013 ”kirjoittaja v\u00e4itt\u00e4\u00e4”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, \u2013 eiv\u00e4t sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.<\/p>\n
Referaattiin tulee liitt\u00e4\u00e4 otsake, josta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on referaatti: esim. Referaatti teoksesta\u2026Nimi\u00f6\u00f6n, tekstin yl\u00e4osaan, on merkitt\u00e4v\u00e4 referoijan nimi, koulutusohjelma, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehd\u00e4 ilman viitemerkint\u00f6j\u00e4, kuten on referaateille tyypillist\u00e4.<\/p>\n
\u201dReferaatin tarkoitus on s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lukijan tai kuulijan aikaa. Niinp\u00e4 referaatti on rakennettava sek\u00e4 kielellisesti ett\u00e4 teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikent\u00e4\u00e4 ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tiiviydell\u00e4. Ep\u00e4havainnollista abstraktisuutta on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4, samoin py\u00f6reit\u00e4 yleistyksi\u00e4. Ei pid\u00e4 kirjoittaa s\u00e4hk\u00f6sanomatyyliin eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhenteit\u00e4 enemm\u00e4n kuin asiaproosassa yleens\u00e4. Sen sijaan voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyj\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4liotsikoitakin. \u201d<\/p>\n
\n- Kirjoita selke\u00e4sti ja hyv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4, t\u00e4ydellisi\u00e4 virkkeit\u00e4, jotka muotoilet itse.<\/li>\n
- \u00c4l\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 sitaatteja.<\/li>\n<\/ul>\n
\u201dLue l\u00e4ht\u00f6teksti huolellisesti. Kirjoita siit\u00e4 referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstist\u00e4 ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkk\u00e4 luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pit\u00e4isi rakentua t\u00e4llaisen varaan.\u201d<\/p>\n
L\u00e4hde: Kirjoittajan ABC-kortti.<\/a><\/p>\nTeht\u00e4v\u00e4 2: Perhe, vanhemmuus ja kasvatusyhteisty\u00f6<\/strong><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/AvoinYliopisto_Turku_032-300x200.jpg\")
<\/a><\/p>\nOintojaksoon kuuluvan toisen teht\u00e4v\u00e4n aiheen voit valita seuraavista vaihtoehdoista:<\/p>\n
\n- Perhe lapsen kasvuyhteis\u00f6n\u00e4<\/li>\n
- Vanhemmuus, kasvatusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja voimavarat<\/li>\n
- Perheen tukeminen ja kasvatusyhteisty\u00f6<\/li>\n<\/ol>\n
Voit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 valitsemaasi aiheeseen tarkemmin oman n\u00e4k\u00f6kulmasi; esim. voit tarkastella vanhemmuudessa vaikkapa erityisesti isyytt\u00e4 tai paneutua monikulttuurisiin perheisiin, tukea tarvitsevien lasten perheisiin, vanhempien stressiin ja sen yhteyteen lasten kasvuun ja kehitykseen tai perehty\u00e4 tarkemmin siihen, miten tukea perhett\u00e4 ja vanhempia vaikuttavasti jne. Voit laatia pienoistutkielman esimerkiksi ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aineistoa aihettasi koskevista lehtiartikkeleista ja tarkastella niit\u00e4 l\u00e4hdekirjallisuuteen perustuen. \u00a0Otsikoi siis esseesi itse!<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4 esseess\u00e4si l\u00e4hdekirjallisuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s tilastomateriaalia (linkit ja l\u00e4hteet l\u00f6ytyv\u00e4t alta) sek\u00e4 luentoja!\u00a0 Essee on laajuudeltaan 10 sivua ilman kansilehte\u00e4, sis\u00e4llyst\u00e4, l\u00e4hteit\u00e4 ja liitteit\u00e4. Voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esseesi pohjana valmista esseepohjaamme. Perehdy j\u00e4lleen huolellisesti esseen kirjoittamista ja l\u00e4hteiden merkitsemist\u00e4 koskeviin ohjeisiin.<\/p>\n
Voit perustaa esseesi kirjallisuuteen, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kirjoja ja artikkeleita sek\u00e4 raportteja. K\u00e4yt\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s nettilinkeist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 materiaalia. Kirjallisuusl\u00e4hteit\u00e4 (kirjat ja artikkelit) tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n<\/u> 6 kpl ja raportteja 2 kpl.<\/strong><\/p>\nKIRJALLISUUS:<\/h3>\n1.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet<\/span><\/a>, esiopetussuunnitelman perusteet<\/span><\/a>,<\/span> perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet<\/span><\/a><\/h5>\nKIRJOJA:<\/h3>\n\n- Eerola, P. & Mykk\u00e4nen, J. (toim.)<\/strong> 2014. Is\u00e4n kokemus.<\/li>\n
- L\u00e4hteenm\u00e4ki, M.<\/strong> 2021. Keneen tukeutua is\u00e4ksi tultua? : Pitkitt\u00e4istutkimus isien ensisijaisista tuen l\u00e4hteist\u00e4 ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimm\u00e4isin\u00e4 ik\u00e4vuosina.<\/a> <\/span>V\u00e4it\u00f6skirja.<\/li>\n
- Laitala, M. & Puuronen, V.<\/strong> 2016. Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. (my\u00f6s e-kirjana)<\/li>\n
- Moring, A<\/strong>. 2013. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa.<\/span><\/a><\/li>\n
- Forsberg H. & Ritala-Koskinen, A. (toim.)<\/strong> 2018. Monen kodin lapset. Lasten monipaikkainen asuminen ja sosiaality\u00f6. Gaudeamus.<\/li>\n
- Goth\u00f3ni, R. & Siirto, U.<\/strong> (toim.) 2016. Pakolaisuudesta kotiin.<\/li>\n
- Rasa, M.<\/strong>\u00a0 2019. Vammaisen vanhemman toimijuus \u2013 hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja kyseenalaista.<\/a><\/span><\/li>\n
- R\u00f6nk\u00e4, A.,Malinen, K. &\u00a0 L\u00e4ms\u00e4, T. (toim.)<\/strong> 2009. Perhe-el\u00e4m\u00e4n paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell.<\/li>\n
- Vuorenmaa, M.<\/strong> 2016. \u00c4itien ja isien osallisuus perheess\u00e4 ja lasten palveluissa sek\u00e4 osallisuuteen yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t.<\/span><\/a><\/li>\n
- Sihvonen, E.\u00a0<\/strong> 2020. From Family Policy to Parenting Support: Parenting-Related Anxiety in Finnish Family Support Projects.<\/a><\/span> V\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/li>\n
- Koivula, T.<\/strong> 2019. Erityist\u00e4 tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva v\u00e4kivalta.<\/span><\/a><\/li>\n
- Murto, V.<\/strong> 2023. Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa: Vanhemmuuden l\u00e4ht\u00f6kohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla.<\/span><\/a> V\u00e4it\u00f6skirja.<\/li>\n
- Rautio, S.<\/strong> 2016. Neuvolan perhety\u00f6 vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/span><\/a> V\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/li>\n
- Orell, M.<\/strong> 2020. Kodin ja koulun yhteisty\u00f6 \u2013 oletus yhteisest\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4?<\/span><\/a> Turku: Turun yliopisto.<\/li>\n
- P\u00e4rn\u00e4, K.<\/strong> 2012. Kehitt\u00e4v\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.<\/li>\n
- M\u00e4\u00e4tt\u00e4, P. & Rantala, A.<\/strong> 2022. Tavallisen erityinen lapsi \u2013 yhdess\u00e4 tekemisen toimintamalleja. Jyv\u00e4skyl\u00e4:PS-kustannus.<\/li>\n
- Sandberg, E.<\/strong> 2016. ADHD perheess\u00e4: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus.Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/li>\n
- Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. &\u00a0 Siimes, U.<\/strong> 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.<\/li>\n
- Lahtinen, N.<\/strong> 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.<\/li>\n
- Korhonen, T.<\/strong> 2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.<\/span><\/a><\/li>\n
- Malinen, K. ym.<\/strong> 2023. Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden voimavarana. Vastapaino.<\/li>\n<\/ol>\n
<\/p>\n
ARTIKKELEITA:
\n<\/strong><\/h3>\n1. Sihvonen, E.<\/strong> 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus.<\/a><\/span> Kasvatus ja aika 1, 72\u201386.<\/p>\n2. Kiiskil\u00e4, K. ym.\u00a0<\/strong>2015. Vanhemmuustyylien ja koulunk\u00e4yntiin liittyvien ohjausk\u00e4yt\u00e4nteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349\u2013363. (kirjaston e-aineistossa)<\/p>\n3. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J.<\/strong> 2018. Sosiaaliset suhteet koulunk\u00e4ynniss\u00e4 vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa.<\/span><\/span><\/a> Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4 : PISA 2015 Suomen p\u00e4\u00e4raportti (pp. 121\u2013149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.<\/p>\n4. <\/strong>Neitola, M.<\/strong> 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children\u2019s Social Skills.<\/span><\/a><\/span> Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392\u2013414.
\n<\/span><\/p>\n5. Neitola, M., af Ursin, P. & Pihlaja, M.<\/strong> 2024. Explaining children\u2019s social relationships in early childhood: the role of parental social networks<\/a><\/span>.<\/span> <\/em>European Early Childhood Education Research Journal, 32(3), 383\u2013398.<\/p>\n6. Ristikari, T., Merikukka, M. & Hakovirta, M.<\/strong> 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes.<\/a><\/span> Longitudinal and Life Course Studies 9(3), 312\u2013326.<\/p>\n7. Aunola, K., Heinonen, J., & Lepp\u00e4nen, U.<\/strong> 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. 148\u2013159. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Niilo M\u00e4ki Instituutti.<\/span><\/p>\n8. Salo, A-E., Junttila, N. & Vauras, M.<\/strong> Parental Self-Efficacy and Intra- and Extra-Familial Relationships.<\/a><\/span> J Child Fam Stud 31, 2714\u20132729 (2022).<\/p>\n9. Sorkkila, M. ym.<\/strong> 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sek\u00e4 niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen.<\/a><\/span> Kasvatus 53 (1), 6\u201321.<\/p>\n10. <\/strong>Sorkkila, M.<\/strong>,<\/strong> F\u00e5gel, P., Kukkonen, S., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve<\/a><\/span>. NMI Bulletin, 31(4), 47\u201363.<\/p>\n11. Suominen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., R\u00f6nk\u00e4, A., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien k\u00e4sityksi\u00e4 ihannevanhemman ominaisuuksista sek\u00e4 yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56, 305\u2013320.<\/p>\n12. Eerola, P., Paananen, M. & Repo, K.<\/strong> 2021.\u00a0 \u2018Ordinary\u2019 and \u2018diverse\u2019 families. A case study of family discourses by Finnish early childhood education and care administrators<\/span><\/span>. <\/a>Journal of Family Studies.<\/p>\n13. Ranta, M., B\u00f6\u00f6k, M. L., Paloniemi, S., & R\u00f6nk\u00e4, A.<\/strong>(2022. \u201cEqually, but in our own way\u201d: First-time parents\u2019 prenatal expectations of coparenting. Journal of Family Studies<\/em>, Early online<\/em>.<\/a><\/span><\/span><\/p>\n14. Lankinen, V., L\u00e4hteenm\u00e4ki, M., Kaljonen, A., & Korpilahti, P.<\/strong> 2020. Father\u2013child activities and paternal attitudes in early child language development: The STEPS study.<\/a><\/span> Early Child Development and Care, 190(13), 2078-2092.<\/p>\n15. Orell, M. & Pihlaja, P. <\/strong>2020.\u00a0 Cooperation between home and school in the Finnish Core Curriculum 2014.<\/a><\/span> Nordic Studies in Education 2: 107\u2013128.<\/p>\n16. Pihlaja, P. & Warinowski, A.<\/strong> 2018. Yksivuotiaiden lasten p\u00e4iv\u00e4hoito: \u00e4itien toiveita ja valintoja. Kasvatus 49 (2), 122\u2013136. (Moodlessa)<\/p>\n17. S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4, M.<\/strong> 2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa.<\/a> 96 s. V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos. Katsauksia E\/43.<\/p>\n18. Heiskanen, N. et. al.<\/strong> 2019. Intertextual Voices of Children, Parents, and Specialists in Individual Education Plans.<\/a><\/span> Scandinavian Journal of Educational Research.<\/p>\n19. Koskela, T.<\/strong> 2021. Promoting well-being of children at school: Parental<\/span> agency in the context of negotiating for support.<\/a> In Frontiers in Education (Vol. 6, p. 652355). Frontiers Media SA.<\/p>\n20. L\u00e4hteenm\u00e4ki, M. ym.<\/strong> 2020. Muuttuuko isien vertaistuen tarve lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina? Seurantatutkimus isien suhtautumisesta vertaistukeen ja vertaistuen kehitt\u00e4miseen.<\/a><\/span> Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 399\u2013419.<\/p>\n21. L\u00e4hteenm\u00e4ki, M., Hakyemez-Paul, S. & Pihlaja, P.<\/strong> 2017. Formal and informal sources<\/span> of paternal support in early parenthood.<\/a> Early Child Development & Care 189:11, 1786\u20131799.<\/p>\n22. \u00c4ik\u00e4s, A. ym.<\/strong> 2023. Approaches to collaboration and support in early childhood education and care in Finland: professionals\u2019 narratives.<\/a><\/span> European Journal of Special Needs Education, 38(4), 528-542.<\/p>\nTILASTOJA JA RAPORTTEJA:<\/strong><\/h3>\n1.<\/strong> Sorsa, T. & Rotkirch, A.<\/strong> 2019\u20132020. Ty\u00f6 ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja ty\u00f6n yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheiss\u00e4.<\/span> <\/a><\/span>Katsauksia E53.<\/p>\n2. Kontula, O.<\/strong> 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa<\/span><\/a>.<\/span><\/span> Katsauksia E52.<\/p>\n3. Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V.<\/strong> 2017. Miksi vanhemmuutta lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n? Nuorten aikuisten n\u00e4kemyksi\u00e4 lastensaannista.<\/a><\/span> Katsauksia E51.<\/p>\n4. Vuorenmaa, M.<\/strong> 2019.\u00a0\u00a0Pienten lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvointi 2018.<\/span><\/span><\/a><\/p>\n5. Kontula, O.<\/strong> 2013. Yhdess\u00e4 vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syist\u00e4.<\/a><\/span><\/span> V\u00e4est\u00f6liiton Perhebarometri. V\u00e4est\u00f6liitto, V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos Katsauksia E 47\/2013.<\/p>\n6. Lammi-Taskula, J., Vuorenmaa, M., Aunola, K., & Sorkkila, M.<\/strong> 2020. Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 COVID-19-epidemian aikana.<\/span><\/span><\/a> Tutkimuksesta tiiviisti, 15\/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n7. Mesi\u00e4islehto, M., Elom\u00e4ki, A., Kivipelto, M., N\u00e4rvi, J., R\u00e4s\u00e4nen, T., Sutela, H. & K\u00e4rkk\u00e4inen, E. (toim.)<\/strong> Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa.<\/a><\/span> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022: 46. Helsinki: Valtioneuvosto.<\/p>\n8. Miettinen, A., Hakovirta, M., Saarikallio-Torp, M., Haapanen, M., Kurki, P., Kalliomaa-Puha, L., Sihvonen, E., Heinonen, H-M., Kivist\u00f6, N.<\/strong> 2020. Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 51. Helsinki: Valtioneuvosto. (l\u00f6ytyy verkosta)<\/p>\n9. Valkendorff, T. & Sihvonen, E. (toim.)<\/strong> 2020. Nuorten perhe- ja l\u00e4heissuhteet. Nuorten elinolot vuosikirja 2020.<\/a><\/span> Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto.<\/p>\n10. Tammisalo ym.<\/strong> Digitaalinen hyvinvointi perheiss\u00e4 \/loppuraportti. V\u00e4est\u00f6liitto 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheiss\u00e4 – V\u00e4est\u00f6liitto.fi <\/a><\/span>(vaestoliitto.fi).<\/p>\n
<\/a><\/p>\nOpintojakson aluksi perehdyt siihen, mik\u00e4 perhe on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, perheeseen yhteiskunnallisena instituutiona ja systeemin\u00e4 sek\u00e4 perhetutkimuksen eri suuntauksiin ja n\u00e4k\u00f6kulmiin. Ennen kuin l\u00e4hdet kirjoittamaan aiheen teht\u00e4v\u00e4\u00e4, perehdy huolellisesti kirjoittamista koskeviin ohjeisiin ja oppaisiin.<\/p>\n
Kirjoita annettua kirjallisuutta k\u00e4ytt\u00e4en kommentoitu referaatti, jonka n\u00e4k\u00f6kulman voit valita seuraavista kolmesta teemasta (valitse siis oma teemasi):<\/p>\n
- \n
- perhe l\u00e4heissuhteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/li>\n
- perhett\u00e4 koskevat teoreettiset tarkastelutavat ja tutkimussuuntaukset<\/li>\n
- perhe sukupuoli- ja sukupolvin\u00e4k\u00f6kulmasta<\/li>\n
- perhe monimuotoisena yhteis\u00f6n\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n
Kirjoita referaattisi valiten siihen alla olevasta kirjallisuudesta yksi teos. Referaatin pituus on 3\u20135 sivua ilman kansilehte\u00e4. Kirjallisuuden tulee ilmet\u00e4 referaatista.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n kirjallisuutena on:<\/p>\n
1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim).<\/strong> 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus<\/p>\n
TAI<\/p>\n
2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.)<\/strong> 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n
TAI<\/p>\n
3. Allen, K. & Henderson, A. C.<\/strong> 2017. Family theories: foundations and applications. Wiley. (l\u00f6ytyy e-kirjana)<\/p>\n
TAI<\/p>\n
4. Golombok, S.<\/strong> 2015. Modern Families: Parents and Children in New Family Forms. Cambridge University Press. (l\u00f6ytyy e-kirjana)<\/p>\n
<\/h4>\n
Mik\u00e4 on referaatti?<\/h4>\n
\u201dReferaatti on mink\u00e4 tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelm\u00e4. Referoija selostaa jonkun toisen esityst\u00e4 \u2013 joskus my\u00f6s omaansa. Referaatti on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja muodoltaan tiivistelm\u00e4\u00e4 v\u00e4ljempi ja sit\u00e4 laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellytt\u00e4\u00e4 selostavaa otetta, se ei ole yht\u00e4 vapaamuotoinen kuin selostus. \u201d<\/p>\n
- \n
- Poimi kirjasta p\u00e4\u00e4kohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut<\/li>\n<\/ul>\n
\u201dReferoija tarjoaa vastaanottajalle alkuper\u00e4istekstin uudessa muodossa, lyhennettyn\u00e4. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n. Referaatissa esitet\u00e4\u00e4n vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot \u2013 ”kirjoittaja v\u00e4itt\u00e4\u00e4”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, \u2013 eiv\u00e4t sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.<\/p>\n
Referaattiin tulee liitt\u00e4\u00e4 otsake, josta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on referaatti: esim. Referaatti teoksesta\u2026Nimi\u00f6\u00f6n, tekstin yl\u00e4osaan, on merkitt\u00e4v\u00e4 referoijan nimi, koulutusohjelma, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehd\u00e4 ilman viitemerkint\u00f6j\u00e4, kuten on referaateille tyypillist\u00e4.<\/p>\n
\u201dReferaatin tarkoitus on s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lukijan tai kuulijan aikaa. Niinp\u00e4 referaatti on rakennettava sek\u00e4 kielellisesti ett\u00e4 teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikent\u00e4\u00e4 ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tiiviydell\u00e4. Ep\u00e4havainnollista abstraktisuutta on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4, samoin py\u00f6reit\u00e4 yleistyksi\u00e4. Ei pid\u00e4 kirjoittaa s\u00e4hk\u00f6sanomatyyliin eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhenteit\u00e4 enemm\u00e4n kuin asiaproosassa yleens\u00e4. Sen sijaan voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyj\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4liotsikoitakin. \u201d<\/p>\n
- \n
- Kirjoita selke\u00e4sti ja hyv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4, t\u00e4ydellisi\u00e4 virkkeit\u00e4, jotka muotoilet itse.<\/li>\n
- \u00c4l\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 sitaatteja.<\/li>\n<\/ul>\n
\u201dLue l\u00e4ht\u00f6teksti huolellisesti. Kirjoita siit\u00e4 referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstist\u00e4 ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkk\u00e4 luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pit\u00e4isi rakentua t\u00e4llaisen varaan.\u201d<\/p>\n
L\u00e4hde: Kirjoittajan ABC-kortti.<\/a><\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4 2: Perhe, vanhemmuus ja kasvatusyhteisty\u00f6<\/strong><\/h2>\n
<\/a><\/p>\nOintojaksoon kuuluvan toisen teht\u00e4v\u00e4n aiheen voit valita seuraavista vaihtoehdoista:<\/p>\n
- \n
- Perhe lapsen kasvuyhteis\u00f6n\u00e4<\/li>\n
- Vanhemmuus, kasvatusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja voimavarat<\/li>\n
- Perheen tukeminen ja kasvatusyhteisty\u00f6<\/li>\n<\/ol>\n
Voit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 valitsemaasi aiheeseen tarkemmin oman n\u00e4k\u00f6kulmasi; esim. voit tarkastella vanhemmuudessa vaikkapa erityisesti isyytt\u00e4 tai paneutua monikulttuurisiin perheisiin, tukea tarvitsevien lasten perheisiin, vanhempien stressiin ja sen yhteyteen lasten kasvuun ja kehitykseen tai perehty\u00e4 tarkemmin siihen, miten tukea perhett\u00e4 ja vanhempia vaikuttavasti jne. Voit laatia pienoistutkielman esimerkiksi ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aineistoa aihettasi koskevista lehtiartikkeleista ja tarkastella niit\u00e4 l\u00e4hdekirjallisuuteen perustuen. \u00a0Otsikoi siis esseesi itse!<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4 esseess\u00e4si l\u00e4hdekirjallisuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s tilastomateriaalia (linkit ja l\u00e4hteet l\u00f6ytyv\u00e4t alta) sek\u00e4 luentoja!\u00a0 Essee on laajuudeltaan 10 sivua ilman kansilehte\u00e4, sis\u00e4llyst\u00e4, l\u00e4hteit\u00e4 ja liitteit\u00e4. Voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esseesi pohjana valmista esseepohjaamme. Perehdy j\u00e4lleen huolellisesti esseen kirjoittamista ja l\u00e4hteiden merkitsemist\u00e4 koskeviin ohjeisiin.<\/p>\n
Voit perustaa esseesi kirjallisuuteen, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kirjoja ja artikkeleita sek\u00e4 raportteja. K\u00e4yt\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s nettilinkeist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 materiaalia. Kirjallisuusl\u00e4hteit\u00e4 (kirjat ja artikkelit) tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n<\/u> 6 kpl ja raportteja 2 kpl.<\/strong><\/p>\n
KIRJALLISUUS:<\/h3>\n
1.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet<\/span><\/a>, esiopetussuunnitelman perusteet<\/span><\/a>,<\/span> perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet<\/span><\/a><\/h5>\n
KIRJOJA:<\/h3>\n
- \n
- Eerola, P. & Mykk\u00e4nen, J. (toim.)<\/strong> 2014. Is\u00e4n kokemus.<\/li>\n
- L\u00e4hteenm\u00e4ki, M.<\/strong> 2021. Keneen tukeutua is\u00e4ksi tultua? : Pitkitt\u00e4istutkimus isien ensisijaisista tuen l\u00e4hteist\u00e4 ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimm\u00e4isin\u00e4 ik\u00e4vuosina.<\/a> <\/span>V\u00e4it\u00f6skirja.<\/li>\n
- Laitala, M. & Puuronen, V.<\/strong> 2016. Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. (my\u00f6s e-kirjana)<\/li>\n
- Moring, A<\/strong>. 2013. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa.<\/span><\/a><\/li>\n
- Forsberg H. & Ritala-Koskinen, A. (toim.)<\/strong> 2018. Monen kodin lapset. Lasten monipaikkainen asuminen ja sosiaality\u00f6. Gaudeamus.<\/li>\n
- Goth\u00f3ni, R. & Siirto, U.<\/strong> (toim.) 2016. Pakolaisuudesta kotiin.<\/li>\n
- Rasa, M.<\/strong>\u00a0 2019. Vammaisen vanhemman toimijuus \u2013 hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja kyseenalaista.<\/a><\/span><\/li>\n
- R\u00f6nk\u00e4, A.,Malinen, K. &\u00a0 L\u00e4ms\u00e4, T. (toim.)<\/strong> 2009. Perhe-el\u00e4m\u00e4n paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell.<\/li>\n
- Vuorenmaa, M.<\/strong> 2016. \u00c4itien ja isien osallisuus perheess\u00e4 ja lasten palveluissa sek\u00e4 osallisuuteen yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t.<\/span><\/a><\/li>\n
- Sihvonen, E.\u00a0<\/strong> 2020. From Family Policy to Parenting Support: Parenting-Related Anxiety in Finnish Family Support Projects.<\/a><\/span> V\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/li>\n
- Koivula, T.<\/strong> 2019. Erityist\u00e4 tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva v\u00e4kivalta.<\/span><\/a><\/li>\n
- Murto, V.<\/strong> 2023. Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa: Vanhemmuuden l\u00e4ht\u00f6kohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla.<\/span><\/a> V\u00e4it\u00f6skirja.<\/li>\n
- Rautio, S.<\/strong> 2016. Neuvolan perhety\u00f6 vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/span><\/a> V\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/li>\n
- Orell, M.<\/strong> 2020. Kodin ja koulun yhteisty\u00f6 \u2013 oletus yhteisest\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4?<\/span><\/a> Turku: Turun yliopisto.<\/li>\n
- P\u00e4rn\u00e4, K.<\/strong> 2012. Kehitt\u00e4v\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.<\/li>\n
- M\u00e4\u00e4tt\u00e4, P. & Rantala, A.<\/strong> 2022. Tavallisen erityinen lapsi \u2013 yhdess\u00e4 tekemisen toimintamalleja. Jyv\u00e4skyl\u00e4:PS-kustannus.<\/li>\n
- Sandberg, E.<\/strong> 2016. ADHD perheess\u00e4: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus.Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/li>\n
- Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. &\u00a0 Siimes, U.<\/strong> 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.<\/li>\n
- Lahtinen, N.<\/strong> 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus.<\/li>\n
- Korhonen, T.<\/strong> 2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.<\/span><\/a><\/li>\n
- Malinen, K. ym.<\/strong> 2023. Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden voimavarana. Vastapaino.<\/li>\n<\/ol>\n
<\/p>\n
ARTIKKELEITA:
\n<\/strong><\/h3>\n1. Sihvonen, E.<\/strong> 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus.<\/a><\/span> Kasvatus ja aika 1, 72\u201386.<\/p>\n
2. Kiiskil\u00e4, K. ym.\u00a0<\/strong>2015. Vanhemmuustyylien ja koulunk\u00e4yntiin liittyvien ohjausk\u00e4yt\u00e4nteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349\u2013363. (kirjaston e-aineistossa)<\/p>\n
3. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J.<\/strong> 2018. Sosiaaliset suhteet koulunk\u00e4ynniss\u00e4 vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa.<\/span><\/span><\/a> Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4 : PISA 2015 Suomen p\u00e4\u00e4raportti (pp. 121\u2013149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.<\/p>\n
4. <\/strong>Neitola, M.<\/strong> 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children\u2019s Social Skills.<\/span><\/a><\/span> Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392\u2013414.
\n<\/span><\/p>\n5. Neitola, M., af Ursin, P. & Pihlaja, M.<\/strong> 2024. Explaining children\u2019s social relationships in early childhood: the role of parental social networks<\/a><\/span>.<\/span> <\/em>European Early Childhood Education Research Journal, 32(3), 383\u2013398.<\/p>\n
6. Ristikari, T., Merikukka, M. & Hakovirta, M.<\/strong> 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes.<\/a><\/span> Longitudinal and Life Course Studies 9(3), 312\u2013326.<\/p>\n
7. Aunola, K., Heinonen, J., & Lepp\u00e4nen, U.<\/strong> 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. 148\u2013159. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland: Niilo M\u00e4ki Instituutti.<\/span><\/p>\n
8. Salo, A-E., Junttila, N. & Vauras, M.<\/strong> Parental Self-Efficacy and Intra- and Extra-Familial Relationships.<\/a><\/span> J Child Fam Stud 31, 2714\u20132729 (2022).<\/p>\n
9. Sorkkila, M. ym.<\/strong> 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sek\u00e4 niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen.<\/a><\/span> Kasvatus 53 (1), 6\u201321.<\/p>\n
10. <\/strong>Sorkkila, M.<\/strong>,<\/strong> F\u00e5gel, P., Kukkonen, S., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve<\/a><\/span>. NMI Bulletin, 31(4), 47\u201363.<\/p>\n
11. Suominen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., R\u00f6nk\u00e4, A., & Aunola, K.<\/strong> 2021. Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien k\u00e4sityksi\u00e4 ihannevanhemman ominaisuuksista sek\u00e4 yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56, 305\u2013320.<\/p>\n
12. Eerola, P., Paananen, M. & Repo, K.<\/strong> 2021.\u00a0 \u2018Ordinary\u2019 and \u2018diverse\u2019 families. A case study of family discourses by Finnish early childhood education and care administrators<\/span><\/span>. <\/a>Journal of Family Studies.<\/p>\n
13. Ranta, M., B\u00f6\u00f6k, M. L., Paloniemi, S., & R\u00f6nk\u00e4, A.<\/strong>(2022. \u201cEqually, but in our own way\u201d: First-time parents\u2019 prenatal expectations of coparenting. Journal of Family Studies<\/em>, Early online<\/em>.<\/a><\/span><\/span><\/p>\n
14. Lankinen, V., L\u00e4hteenm\u00e4ki, M., Kaljonen, A., & Korpilahti, P.<\/strong> 2020. Father\u2013child activities and paternal attitudes in early child language development: The STEPS study.<\/a><\/span> Early Child Development and Care, 190(13), 2078-2092.<\/p>\n
15. Orell, M. & Pihlaja, P. <\/strong>2020.\u00a0 Cooperation between home and school in the Finnish Core Curriculum 2014.<\/a><\/span> Nordic Studies in Education 2: 107\u2013128.<\/p>\n
16. Pihlaja, P. & Warinowski, A.<\/strong> 2018. Yksivuotiaiden lasten p\u00e4iv\u00e4hoito: \u00e4itien toiveita ja valintoja. Kasvatus 49 (2), 122\u2013136. (Moodlessa)<\/p>\n
17. S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4, M.<\/strong> 2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa.<\/a> 96 s. V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos. Katsauksia E\/43.<\/p>\n
18. Heiskanen, N. et. al.<\/strong> 2019. Intertextual Voices of Children, Parents, and Specialists in Individual Education Plans.<\/a><\/span> Scandinavian Journal of Educational Research.<\/p>\n
19. Koskela, T.<\/strong> 2021. Promoting well-being of children at school: Parental<\/span> agency in the context of negotiating for support.<\/a> In Frontiers in Education (Vol. 6, p. 652355). Frontiers Media SA.<\/p>\n
20. L\u00e4hteenm\u00e4ki, M. ym.<\/strong> 2020. Muuttuuko isien vertaistuen tarve lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina? Seurantatutkimus isien suhtautumisesta vertaistukeen ja vertaistuen kehitt\u00e4miseen.<\/a><\/span> Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 399\u2013419.<\/p>\n
21. L\u00e4hteenm\u00e4ki, M., Hakyemez-Paul, S. & Pihlaja, P.<\/strong> 2017. Formal and informal sources<\/span> of paternal support in early parenthood.<\/a> Early Child Development & Care 189:11, 1786\u20131799.<\/p>\n
22. \u00c4ik\u00e4s, A. ym.<\/strong> 2023. Approaches to collaboration and support in early childhood education and care in Finland: professionals\u2019 narratives.<\/a><\/span> European Journal of Special Needs Education, 38(4), 528-542.<\/p>\n
TILASTOJA JA RAPORTTEJA:<\/strong><\/h3>\n
1.<\/strong> Sorsa, T. & Rotkirch, A.<\/strong> 2019\u20132020. Ty\u00f6 ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja ty\u00f6n yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheiss\u00e4.<\/span> <\/a><\/span>Katsauksia E53.<\/p>\n
2. Kontula, O.<\/strong> 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa<\/span><\/a>.<\/span><\/span> Katsauksia E52.<\/p>\n
3. Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V.<\/strong> 2017. Miksi vanhemmuutta lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n? Nuorten aikuisten n\u00e4kemyksi\u00e4 lastensaannista.<\/a><\/span> Katsauksia E51.<\/p>\n
4. Vuorenmaa, M.<\/strong> 2019.\u00a0\u00a0Pienten lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvointi 2018.<\/span><\/span><\/a><\/p>\n
5. Kontula, O.<\/strong> 2013. Yhdess\u00e4 vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syist\u00e4.<\/a><\/span><\/span> V\u00e4est\u00f6liiton Perhebarometri. V\u00e4est\u00f6liitto, V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos Katsauksia E 47\/2013.<\/p>\n
6. Lammi-Taskula, J., Vuorenmaa, M., Aunola, K., & Sorkkila, M.<\/strong> 2020. Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 COVID-19-epidemian aikana.<\/span><\/span><\/a> Tutkimuksesta tiiviisti, 15\/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n
7. Mesi\u00e4islehto, M., Elom\u00e4ki, A., Kivipelto, M., N\u00e4rvi, J., R\u00e4s\u00e4nen, T., Sutela, H. & K\u00e4rkk\u00e4inen, E. (toim.)<\/strong> Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa.<\/a><\/span> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022: 46. Helsinki: Valtioneuvosto.<\/p>\n
8. Miettinen, A., Hakovirta, M., Saarikallio-Torp, M., Haapanen, M., Kurki, P., Kalliomaa-Puha, L., Sihvonen, E., Heinonen, H-M., Kivist\u00f6, N.<\/strong> 2020. Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 51. Helsinki: Valtioneuvosto. (l\u00f6ytyy verkosta)<\/p>\n
9. Valkendorff, T. & Sihvonen, E. (toim.)<\/strong> 2020. Nuorten perhe- ja l\u00e4heissuhteet. Nuorten elinolot vuosikirja 2020.<\/a><\/span> Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto.<\/p>\n
10. Tammisalo ym.<\/strong> Digitaalinen hyvinvointi perheiss\u00e4 \/loppuraportti. V\u00e4est\u00f6liitto 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheiss\u00e4 – V\u00e4est\u00f6liitto.fi <\/a><\/span>(vaestoliitto.fi).<\/p>\n
- L\u00e4hteenm\u00e4ki, M.<\/strong> 2021. Keneen tukeutua is\u00e4ksi tultua? : Pitkitt\u00e4istutkimus isien ensisijaisista tuen l\u00e4hteist\u00e4 ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimm\u00e4isin\u00e4 ik\u00e4vuosina.<\/a> <\/span>V\u00e4it\u00f6skirja.<\/li>\n
- Eerola, P. & Mykk\u00e4nen, J. (toim.)<\/strong> 2014. Is\u00e4n kokemus.<\/li>\n
- Poimi kirjasta p\u00e4\u00e4kohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut<\/li>\n<\/ul>\n