{"id":21890,"date":"2014-11-06T17:04:17","date_gmt":"2014-11-06T15:04:17","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=21890"},"modified":"2025-01-22T11:17:20","modified_gmt":"2025-01-22T09:17:20","slug":"1-opiskelijalle-21","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/11\/06\/1-opiskelijalle-21\/","title":{"rendered":"1. Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"

Kehitys- ja kasvatuspsykologia tutkii ihmisen psyykkist\u00e4 kehityst\u00e4 ja kasvua sek\u00e4 kasvun ohjauksen psykologisia edellytyksi\u00e4. Psykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelun kohteena on se, miten ihmisen kasvu ja kehitys tapahtuvat. Kasvatustieteellisesti kiinnostavaa on se, miten ihmisen kehitykseen ja kasvuun voidaan tietoisesti vaikuttaa.<\/span><\/p>\n

Kasvatuspsykologian tavoitteena on tutkia ja selitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n psyykkisten rakenteiden muodostumista ja lainalaisuuksia kasvatustapahtumassa. Lis\u00e4ksi sen tarkoituksena on tuottaa tietoa kasvatuksen mahdollisuuksista. Kasvaakseen ihmiseksi ihminen tarvitsee toisia ihmisi\u00e4. Niinp\u00e4 yksil\u00f6n kehityst\u00e4 ja kasvua tarkastellaan opintojaksolla eri kontekstien ja ymp\u00e4rist\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmista. Pitk\u00e4lle aikuisuuteen vanhemmat ja perhe ovat ihmisen kehityksen ja kasvamisen keskeisin konteksti. V\u00e4hitellen lapsen varttuessa mukaan tulee muita kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia tahoja: varhaiskasvatus, esiopetus, koulu eri muodoissaan, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kaikilla on vaikutuksensa ihmiseen sen ohella, ett\u00e4 ihmisen omat henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet, perim\u00e4, persoonallisuus ja luonteenpiirteet ovat my\u00f6t\u00e4vaikuttamassa kasvuun ja kehitykseen.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kehityspsykologia tarkastelee ihmisen psyykkisi\u00e4 toimintoja ja niiden muutoksia, ihmisen kehityksen ja kasvun lainalaisuuksia el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa. Kehitysvaiheita voidaan tarkastella el\u00e4m\u00e4nkaaripsykologian mukaisesti tai ihmisen kehityksen eri\u00a0 osa-aluieden n\u00e4k\u00f6kulmasta, esimerkiksi fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja motorinen kehitys. Kehityst\u00e4 tarkastellaan erilaisten teorioiden ja tutkimusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kaataa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valmista tietoa: on hyv\u00e4 oppia kyseenalaistamaan, pohtimaan asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4 kriittisesti ja tuottamaan yhdess\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ajatuksia.\u00a0 Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ja asiantuntijuutta rakennetaan sosiaalisesti. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen kontekstina t\u00e4ll\u00e4 kurssilla toimivat opintoryhm\u00e4, luennot, oppaat, tentit ja verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6.<\/span><\/p>\n

Opimme ihmisest\u00e4, mutta opimme my\u00f6s itsest\u00e4mme! Innostavaa tutkimusmatkaa toivottaen<\/span><\/p>\n

Tiina Tuijula<\/b><\/span>
\nyliopistonlehtori, KT<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kaikkea saa tehd\u00e4,<\/em><\/span><\/p>\n

kaikkea pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n

Kaikkia ovia t\u00e4ytyy tempoa,<\/em><\/span><\/p>\n

kaikkia kuita kurkotella.<\/em><\/span><\/p>\n

On vain yksi ehto, <\/em>elinehto: <\/em><\/span><\/p>\n

V<\/em>\u00e4risev\u00e4\u00e4 sielua ei saa tallata.<\/em><\/span><\/p>\n

– Tommy Tabermann –<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kehitys- ja kasvatuspsykologia tutkii ihmisen psyykkist\u00e4 kehityst\u00e4 ja kasvua sek\u00e4 kasvun ohjauksen psykologisia edellytyksi\u00e4. Psykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelun kohteena on se, miten ihmisen kasvu ja kehitys tapahtuvat. Kasvatustieteellisesti kiinnostavaa on se, miten ihmisen kehitykseen ja kasvuun voidaan tietoisesti vaikuttaa. Kasvatuspsykologian tavoitteena on tutkia ja selitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n psyykkisten rakenteiden muodostumista ja lainalaisuuksia kasvatustapahtumassa. Lis\u00e4ksi sen tarkoituksena on … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":11035,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-21890","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21890","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21890"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21890\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21896,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21890\/revisions\/21896"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21890"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21890"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21890"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}