{"id":22996,"date":"2022-12-14T09:54:08","date_gmt":"2022-12-14T07:54:08","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=22996"},"modified":"2025-12-17T15:33:09","modified_gmt":"2025-12-17T13:33:09","slug":"opiskelijalle-169","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2022\/12\/14\/opiskelijalle-169\/","title":{"rendered":"Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_19134\" aria-describedby=\"caption-attachment-19134\" style=\"width: 290px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-19134 size-medium\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720-300x200.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720-300x200.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720-768x512.jpg 768w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720-252x168.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720-522x348.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720-792x528.jpg 792w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2022\/12\/questions-4027963_960_720.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-19134\" class=\"wp-caption-text\">BIXABAY: Questions<\/figcaption><\/figure>\n<p>Filosofia merkitsee sek\u00e4 ihanteiden el\u00e4v\u00f6itymist\u00e4 ett\u00e4 \u201ditsest\u00e4\u00e4nselvyyksien\u201d kyseenalaistamista. Filosofia ei ole vain tietojen omaamista, vaan vaeltamista, viisauden tavoittelua. Se ei ole erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, mutta se on rohkeutta. Rohkeuteen parhaimmillaan liittyy syv\u00e4 n\u00f6yryys ja kunnioitus ihmisen ja maailman arvoituksen \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n<p>Akateemisissa opinnoissa ei yleens\u00e4 oteta ihmist\u00e4 kokonaisuutena huomioon, vaan korkeintaan kannustetaan itsen\u00e4iseen ajatteluun. T\u00e4m\u00e4kin opintojakso on osa yliopistollista arvosanaa tiedollisine tavoitteineen, mutta pyrkimyksen\u00e4 on antaa sinulle my\u00f6s kasvun aineksia. Sivistynyt ihminen on muutakin kuin paljon tiet\u00e4v\u00e4 ihminen. Tahto ja tunne ainakin yritet\u00e4\u00e4n nostaa tiedon rinnalle tavalla, joka toivottavasti edist\u00e4\u00e4 oman kasvatusfilosofiasi tiedostamista ja selkiintymist\u00e4. Toivottavasti asiat kiinnittyv\u00e4t omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4si eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4\u00e4 abstraktioksi el\u00e4m\u00e4si ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Opintojakson sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 miettiess\u00e4si pyri voittamaan sek\u00e4 sokea uskosi ett\u00e4 ennakkoluuloinen kriittisyytesi. Pyri eroon jo olemassa olevista skeemoista, jotka rajoittavat liiaksi uuden oppimista. Jakson alussa voit n\u00f6yr\u00e4sti ajatella, ett\u00e4 meill\u00e4 kaikilla, niin jakson opettajalla, tuutorilla kuin opiskelijoillakin, on aina taustalla jollain tavoin yksipuolisia k\u00e4sityksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n filosofian osuuden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on paljastaa n\u00e4it\u00e4 yksipuolisia tapoja n\u00e4hd\u00e4 asioita.<\/p>\n<p><strong>Osaamistavoitteet<\/strong><\/p>\n<p>Opiskelija saa esiymm\u00e4rryksen kasvatuksen ja koulutuksen filosofisista ja eettisist\u00e4 perusteista sek\u00e4 erilaisten filosofisten perussuuntauksien ja ihmisk\u00e4sitysten l\u00e4ht\u00f6kohdista. Opintojakson pohjalta opiskelija kykenee hahmottamaan kasvatusteorioiden ja kasvatusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen taustalla olevia filosofisia l\u00e4ht\u00f6kohtia.<\/p>\n<h4>Sis\u00e4lt\u00f6<\/h4>\n<ul>\n<li>kasvatusfilosofian teht\u00e4v\u00e4t ja tutkimuksen perusperiaatteet<\/li>\n<li>indoktrinaatio ja dialogi kasvatuksessa<\/li>\n<li>keskeisimm\u00e4t kasvatusfilosofiat<\/li>\n<li>ihmisk\u00e4sitykset ja etiikan teoriat kasvatuksen kontekstissa<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Filosofia merkitsee sek\u00e4 ihanteiden el\u00e4v\u00f6itymist\u00e4 ett\u00e4 \u201ditsest\u00e4\u00e4nselvyyksien\u201d kyseenalaistamista. Filosofia ei ole vain tietojen omaamista, vaan vaeltamista, viisauden tavoittelua. Se ei ole erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, mutta se on rohkeutta. Rohkeuteen parhaimmillaan liittyy syv\u00e4 n\u00f6yryys ja kunnioitus ihmisen ja maailman arvoituksen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Akateemisissa opinnoissa ei yleens\u00e4 oteta ihmist\u00e4 kokonaisuutena huomioon, vaan korkeintaan kannustetaan itsen\u00e4iseen ajatteluun. T\u00e4m\u00e4kin opintojakso on osa &#8230; <a title=\"Opiskelijalle\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2022\/12\/14\/opiskelijalle-169\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Opiskelijalle\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":19134,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-22996","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22996"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23000,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22996\/revisions\/23000"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}