{"id":4157,"date":"2014-11-06T17:04:17","date_gmt":"2014-11-06T15:04:17","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=4157"},"modified":"2015-08-27T12:17:33","modified_gmt":"2015-08-27T09:17:33","slug":"opiskelijalle-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/11\/06\/opiskelijalle-3\/","title":{"rendered":"Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"

Kasvatuspsykologia tutkii ihmisen psyykkist\u00e4 kehityst\u00e4 ja kasvua sek\u00e4 kasvun ohjauksen psykologisia edellytyksi\u00e4. Psykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelun kohteena on se, miten ihmisen kasvu ja kehitys tapahtuvat. Kasvatustieteellisesti kiinnostavaa on se, miten ihmisen kehitykseen ja kasvuun voidaan tietoisesti vaikuttaa.\u00a0 Kasvatuspsykologian tavoitteena on tutkia ja selitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n psyykkisten rakenteiden muodostumista ja lainalaisuuksia kasvatustapahtumassa. Lis\u00e4ksi sen tarkoituksena on tuottaa tietoa kasvatuksen mahdollisuuksista. Kasvaakseen ihmiseksi ihminen tarvitsee toisia ihmisi\u00e4. Niinp\u00e4 yksil\u00f6n kehityst\u00e4 ja kasvua tarkastellaan opintojaksolla eri kontekstien ja ymp\u00e4rist\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Pitk\u00e4lle aikuisuuteen vanhemmat ja perhe ovat ihmisen kehityksen ja kasvamisen keskeisin konteksti. V\u00e4hitellen lapsen varttuessa mukaan tulee muita kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia tahoja: varhaiskasvatus, esiopetus, koulu eri muodoissaan, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kaikilla on vaikutuksensa ihmiseen sen ohella, ett\u00e4 ihmisen omat henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet, perim\u00e4, persoonallisuus ja luonteenpiirteet ovat my\u00f6t\u00e4vaikuttamassa kasvuun ja kehitykseen. Jokainen meist\u00e4 on perim\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n yhteisvaikutuksen \u201dtulosta\u201d. Vai onko? Siit\u00e4 voimme ottaa selv\u00e4\u00e4 alkavalla opintojaksolla.\"IMG_0306_2_2\"<\/p>\n

Jaksolla paneudutaan ihmisen kehityksen ja kasvun lainalaisuuksiin el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa. Kehityst\u00e4 tarkastellaan erilaisten teorioiden ja tutkimusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kaataa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valmista tietoa: on hyv\u00e4 oppia kyseenalaistamaan, pohtimaan asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4 kriittisesti ja tuottamaan yhdess\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ajatuksia. Opintojaksolla ty\u00f6skentely on siten pitk\u00e4lle tutkimalla oppimista. Friedrich Fr\u00f6belin mukaan ihmisen kasvussa on pyritt\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4tt\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja syd\u00e4nt\u00e4. Koska ihmisen kasvu ja kehitys eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4ty koskaan, tarvitsemme n\u00e4it\u00e4 kaikkia omassa oppimisessamme. K\u00e4si on k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja kokemukset, p\u00e4\u00e4 ajattelu ja tieteellinen tieto, ja syd\u00e4n omat tunteet ja tunnelmat. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ja asiantuntijuutta rakennetaan sosiaalisesti. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen kontekstina t\u00e4ll\u00e4 kurssilla toimivat opintoryhm\u00e4, luennot, oppaat, tentit ja verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n

Opimme ihmisest\u00e4, mutta opimme my\u00f6s itsest\u00e4mme! Innostavaa tutkimusmatkaa toivottaen<\/p>\n

Marita Neitola<\/strong>
\nyliopisto-opettaja, KT<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei ole muuttunut paitsi asenteeni.
\nKaikki on siis muuttunut.<\/p>\n

\u2013Anthony De Mello\u2013<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvatuspsykologia tutkii ihmisen psyykkist\u00e4 kehityst\u00e4 ja kasvua sek\u00e4 kasvun ohjauksen psykologisia edellytyksi\u00e4. Psykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelun kohteena on se, miten ihmisen kasvu ja kehitys tapahtuvat. Kasvatustieteellisesti kiinnostavaa on se, miten ihmisen kehitykseen ja kasvuun voidaan tietoisesti vaikuttaa.\u00a0 Kasvatuspsykologian tavoitteena on tutkia ja selitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n psyykkisten rakenteiden muodostumista ja lainalaisuuksia kasvatustapahtumassa. Lis\u00e4ksi sen tarkoituksena on tuottaa tietoa … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2405,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4157","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4157"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4240,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4157\/revisions\/4240"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2405"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}