{"id":4165,"date":"2014-11-07T17:21:08","date_gmt":"2014-11-07T15:21:08","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=4165"},"modified":"2015-08-28T10:04:56","modified_gmt":"2015-08-28T07:04:56","slug":"kasvatuspsykologian-metodeista-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/11\/07\/kasvatuspsykologian-metodeista-3\/","title":{"rendered":"7. Kasvatuspsykologian metodeista"},"content":{"rendered":"

Periaatteessa kasvatuspsykologinen tutkimus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi niit\u00e4 samoja yleisi\u00e4 tutkimusmetodologisia l\u00e4hestymistapoja, kuin yhteiskunta- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteet ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4. Toisaalta kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s metodeita, jotka muistuttavat l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 ja luonnontieteellist\u00e4 tutkimusta (erilaiset testit ja tutkimusten kokeelliset asetelmat). Testien avulla voidaan tavoittaa suuriakin joukkoja tai suhteuttaa yksil\u00f6tutkimuksessa saadut tulokset laajempiin tausta-aineistoihin. Yleisimmin tunnettuja kasvatuspsykologian metodeja ovat erilaiset testit, joilla on pyritty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. persoonallisuutta, motivaatiota, lahjakkuutta ja sen eri lajeja. Kasvatuspsykologia ei ole yksinomaan soveltava tieteenala, vaan teoreettiset tavoitteetkin ovat usein tutkimusten kohteena. Tutkimusaineistoja ker\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 ja analysoitaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 (kvantitatiivisia) kuin laadullisiakin (kvalitatiivisia) menetelmi\u00e4. Pyrkimykset yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kumpaakin menetelm\u00e4llist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa samoissa tutkimuksissa ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet viime vuosina. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa kasvatuspsykologia ei siis poikkea muista yhteiskuntatieteist\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksia luokitellaan usein ns. tutkimusasetelmien mukaan. Yksinkertaistaen ne voidaan jaotella survey-tutkimuksiin, kokeellisiin asetelmiin ja tapaustutkimuksiin. Survey-tutkimuksella tarkoitetaan yleens\u00e4 laajaan osallistujajoukkoon kohdistuvaa tutkimusta, jossa pyrit\u00e4\u00e4n tarkastelemaan jonkin ominaisuuden esiintymist\u00e4 ja jakautumista (esim. motivaatiosta ja oppimistaidoista). Survey-tutkimuksissa vertaillaan tavallisesti erilaisia joukkoja (miehi\u00e4 ja naisia tai eri-ik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4) toisiinsa. Tyypillisess\u00e4 kokeellisessa asetelmassa taas verrataan satunnaisesti valittuja ryhmi\u00e4 toisiinsa siten, ett\u00e4 osaan tutkittavista ryhmist\u00e4 kohdistetaan jokin koek\u00e4sittely (esimerkiksi uusi opetusmenetelm\u00e4). Keskeisen\u00e4 tavoitteena on kontrolloida tiettyj\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joista ollaan kiinnostuneita. Vertailuryhmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n todistamaan, ett\u00e4 havaitut muutokset johtuvat juuri koek\u00e4sittelyst\u00e4.<\/p>\n

Tapaustutkimuksissa pyrit\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten tapausten perusteellisella tutkimuksella l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaisia ilmi\u00f6it\u00e4, jotka todenn\u00e4k\u00f6isesti esiintyv\u00e4t yleisemminkin. Kokonaisuuksia ja monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyvi\u00e4 suhteita saadaan n\u00e4in yksinkertaistettua. Monien keskeisten kasvatus\u00adpsykologisten teorioiden kuten Jean Piaget\u2019n teoriat on rakennettu tapaustutkimusten varaan. Viime vuosina t\u00e4m\u00e4n tutkimusotteen k\u00e4ytt\u00f6 on j\u00e4lleen lis\u00e4\u00e4ntynyt. Kasvatuspsykologian k\u00e4ytt\u00e4mien menetelmien kirjo on siis laaja. Aineistoja hankitaan em. tapojen lis\u00e4ksi mm. haastattelujen, kirjallisten t\u00f6iden tai havainnointien avulla.<\/p>\n

\"taivas_0038\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Periaatteessa kasvatuspsykologinen tutkimus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi niit\u00e4 samoja yleisi\u00e4 tutkimusmetodologisia l\u00e4hestymistapoja, kuin yhteiskunta- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteet ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4. Toisaalta kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s metodeita, jotka muistuttavat l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 ja luonnontieteellist\u00e4 tutkimusta (erilaiset testit ja tutkimusten kokeelliset asetelmat). Testien avulla voidaan tavoittaa suuriakin joukkoja tai suhteuttaa yksil\u00f6tutkimuksessa saadut tulokset laajempiin tausta-aineistoihin. Yleisimmin tunnettuja kasvatuspsykologian metodeja ovat erilaiset testit, joilla on … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2086,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4165","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4165","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4165"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4338,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4165\/revisions\/4338"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2086"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}