{"id":4219,"date":"2015-08-24T13:19:41","date_gmt":"2015-08-24T10:19:41","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?post_type=mm_article&p=4219"},"modified":"2015-08-28T10:21:07","modified_gmt":"2015-08-28T07:21:07","slug":"8-kasvatustieteellinen-tutkimus-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/08\/24\/8-kasvatustieteellinen-tutkimus-3\/","title":{"rendered":"7. Kasvatustieteellinen tutkimus"},"content":{"rendered":"

Kasvatusta tutkiva tiede, kasvatustiede, on i\u00e4lt\u00e4\u00e4n noin 150-vuotias. Kasvatusta koskevat kysymykset ovat askarruttaneet ihmiskuntaa kuitenkin jo paljon ennen kasvatustieteen syntymist\u00e4, sill\u00e4 jo kreikkalaiset filosofit pohtivat kasvatuksen kysymyksi\u00e4. Miten t\u00e4llainen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 taidon alue on muodostunut tieteeksi? Kasvatustiede tuli yliopistoon l\u00e4hinn\u00e4 palvelemaan opettajien valmistusta ja t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta m\u00e4\u00e4ritteli my\u00f6s sen, mitk\u00e4 tiedonalat tulivat kuulumaan kasvatustieteen teoreettiseen opetukseen. Kasvatus- ja opetusoppia pidettiin pitk\u00e4\u00e4n tieteist\u00e4 koottuna, opettajille tarkoitettuna ammatillisten aineiden yhdistelm\u00e4n\u00e4, ei varsinaisena tieteen\u00e4. Alun perin kasvatus- ja opetusopin nimell\u00e4 kulkeneen aineen saattoi liitt\u00e4\u00e4 korkeakoulututkinnon aineyhdistelm\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 aineena. Kasvatustieteen opiskelu omassa tiedekunnassa mahdollistui vasta 1970-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4, jolloin my\u00f6s suuri osa opettajankoulutuksesta siirtyi korkeakouluun.<\/p>\n

Edell\u00e4 esitettyjen erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien sek\u00e4 kasvatustieteen osa-alueiden perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 kasvatustiede on nykyisin rakenteellisesti er\u00e4s kaikkein moniaineksisimmista tieteist\u00e4. Voidaan ajatella, ett\u00e4 kasvatustieteen eri osa-alueilla on jopa enemm\u00e4n yhteist\u00e4 sen l\u00e4hi- tai pohjatieteiden kanssa (esim. kasvatussosiologia \u2013 sosiologia, kasvatuspsykologia \u2013 psykologia) kuin jonkun toisen kasvatustieteen osa-alueen kanssa. Kasvatustieteellist\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4hitieteiden alueilla.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten on kasvatustieteen varsinainen tutkimuskohde? Kasvatustieteen tutkimuskohteeksi voidaan sanoa kasvatustodellisuutta. T\u00e4ll\u00f6in kasvatustieteen \u201csukulaistieteiksi\u201c voidaan n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 psykologia ja sosiologia, joiden tutkimusmenetelmi\u00e4 ja teoreettisia l\u00e4ht\u00f6kohtia on pyritty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyksi kasvatustieteess\u00e4. Kasvatustiede lasketaan siis tieteiden j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toisaalta kasvatusta yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4 ja ihmist\u00e4 yhteiskunnallisena olentona tutkivaksi yhteiskuntatieteeksi ja toisaalta ihmisen ainutkertaisuutta sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 korostavaksi humanistiseksi tieteeksi. Kasvatustieteen itsen\u00e4isyytt\u00e4 korostettaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n perusteena nimenomaan sen omaa tutkimuskohdetta, kasvatusta. Toisaalta tieteiden v\u00e4linen yhten\u00e4istyminen (integroituminen) on perusteltavissa sill\u00e4, ett\u00e4 koulutusta ja opetusta on vaikea tutkia muusta yhteiskunnasta irrallisena ilmi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Perehdy tarkemmin kasvatustieteiden historiaan lukemalla Johdatus kasvatustieteisiin -kirjasta luku Kasvatustieteiden rakenteellinen kehityshistoria.<\/p>\n

Tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4t<\/h6>\n

Kasvatustieteellisen tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4t ovat johdettavissa tieteellisen tutkimuksen yleisist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4, joita ovat ilmi\u00f6iden kuvaaminen ja vertailu sek\u00e4 niiden selitt\u00e4minen, ennustaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen. Kuvailevat tutkimukset pyrkiv\u00e4t nimens\u00e4 mukaisesti kuvaamaan kasvatuksellisia ilmi\u00f6it\u00e4 tieteellisen tarkasti. Niiden tavoitteena on kartoittaa ja kuvailla sanoin, symbolein ja numeroin jotakin ilmi\u00f6t\u00e4. Vertailevan tutkimuksen pyrkimyksen\u00e4 on ryhmien v\u00e4linen vertailu. Selitt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan pyrkimyst\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kootun havaintoaineiston avulla tilastollinen yhteys kahden ilmi\u00f6n v\u00e4lille tai syy-seuraussuhteen todistamista. Ennustavien tutkimusten tekeminen on kasvatustieteess\u00e4 ollut verrattain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, koska ennustaminen on vaikeaa. Tieteellisen tutkimuksen yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4minen tai tulkinta. Kasvatusprosesseja pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kasvattajien ett\u00e4 kasvatettavien n\u00e4k\u00f6kulmasta, jolloin tutkija perehtyy tutkimuskohteiden ilmapiiriin, ajatuksiin, tunteisiin ja motiiveihin. Tutkittavan ilmi\u00f6n kuvailun avulla pyrit\u00e4\u00e4n siis selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n perusteellisesti, mist\u00e4 asiassa on kysymys, vasta ilmi\u00f6n hyv\u00e4n tuntemisen j\u00e4lkeen on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapahtumille syy-seuraussuhteita ja ennustaa tulevia tapahtumia.<\/p>\n

Perinteisesti tieteellinen toiminta on jaettu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen, joista edellisen katsotaan olevan tiedon hankkimista \u201ctiedon itsens\u00e4 vuoksi\u201c ja soveltavan tutkimuksen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n ihmist\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n tiedon etsimiseen.<\/p>\n

\"Photo<\/a>
Les black.
flickr.com<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Tutkimusongelmat<\/h6>\n

Kasvatustieteen tutkimusongelmat ovat usein virinneet suoraan joistakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteissa eteen tulleista pulmatilanteista. Tutkimuksella on n\u00e4in ollut usein palveluteht\u00e4v\u00e4, kuten esimerkiksi koulu-uudistusten yhteydess\u00e4. Koska monissa tapauksissa yhteiskunta on pitk\u00e4lle rahoittanut kasvatustieteellist\u00e4 tutkimustoimintaa, tutkimuksesta edellytet\u00e4\u00e4n olevan my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 koulutus- ja kasvatustoiminnalle. Kasvatustiede n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin varsin usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 palvelevaksi tieteeksi, jossa tavoitteena on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kasvatusty\u00f6n ja koulutuksen tukeminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4 tieteen\u00e4 kasvatustiede joutuu usein ottamaan kantaa ns. normatiivisiin kysymyksiin eli miten asioiden pit\u00e4isi olla. T\u00e4llaisia kysymyksi\u00e4 ovat esimerkiksi, mit\u00e4 aineita opetussuunnitelmaan pit\u00e4isi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 opetusmenetelm\u00e4t auttavat opiskelijoita parhaiten saavuttamaan asetetut tavoitteet ja miten opiskelijaa ohjataan omakohtaiseen tiedonhankintaan. Toisaalta kasvatustieteen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kuitenkin tuottaa kasvatusta ja opetusta koskevaa teoreettista tietoa, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tieteelliselle tiedolle asetetut yleiset tuntomerkit. Erilaisiin kasvatustieteen tutkimuskohteisiin tutustut tarkemmin eri opintojaksoissa.<\/p>\n

Se, kuuluuko arvoasetelmien tekeminen tieteen teht\u00e4viin, on perinteinen kiistakysymys. Kasvatustapahtumassa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja tavoitteet ovat keskeisess\u00e4 asemassa ja onkin ajateltu, ett\u00e4 my\u00f6s kasvatustieteen tulee osallistua n\u00e4iden usein arvostuksiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Toisaalta on kuitenkin n\u00e4hty, ett\u00e4 kasvatustiede ei voi esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ihin kysymyksiin oikeita vastauksia, vaan vain esitt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia suosituksia sek\u00e4 kaavailla ja ennustaa niist\u00e4 aiheutuvia erilaisia seurauksia.<\/p>\n

Tutkimusmenetelm\u00e4t<\/h6>\n

Tutkimusmenetelm\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan yleisemm\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tapaa, jolla tutkimus toteutetaan. T\u00e4ll\u00f6in tutkimusmenetelm\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ne prosessit, jotka edelt\u00e4v\u00e4t havaintoaineiston keruuta tai yleens\u00e4 tiedon hankkimista ett\u00e4 itse tiedon hankinnan ja sen k\u00e4sittelyn. Suppeammassa merkityksess\u00e4 tutkimusmenetelm\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan nimenomaan sit\u00e4 tapaa, jolla tarvittava tieto hankitaan. T\u00e4m\u00e4 tapa voi olla empiirinen eli kokemusper\u00e4inen tai ei-empiirinen, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n kokemukseen perustamaton. Empiirisi\u00e4 tutkimusmenetelmi\u00e4 ovat mm. havainnointi, haastattelu ja kyselylomake. Ei-empiirinen menetelm\u00e4 on vain silloin, kun tieto saadaan ilman mink\u00e4\u00e4nlaista ongelmakentt\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 havaintoja, ts. loogisen p\u00e4\u00e4ttelyn, intuition tai lukemisen avulla.<\/p>\n

Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen keinoin pyrit\u00e4\u00e4n saamaan kokonaisvaltainen kuva jostakin ilmi\u00f6st\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 syv\u00e4llisemmin ja monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimusmenetelmin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mm. osallistuvaa havainnointia, vapaamuotoista haastattelua ja keskustelua sek\u00e4 omael\u00e4m\u00e4nkertoja. P\u00e4\u00e4telm\u00e4t tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ilman tilastomatemaattisia keinoja, joskin niit\u00e4kin voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kvantitatiivisen eli m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen tavoitteena on saada mahdollisimman objektiivista empiirist\u00e4 tietoa tarkoin rajatusta kohteesta. Tiedonkeruumenetelmin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mm. testej\u00e4, fysiologisia mittauksia, kyselylomakkeita ja systemaattista tarkkailua. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n havaintoaineiston tilastolliseen analysointiin perustuen (prosenttiluvut, keskiarvot, korrelaatiokertoimet).<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h6>\n

Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2004. Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY.
\nHirsj\u00e4rvi, S. & Huttunen, J. 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: WSOY.
\nLeino, A-L. & Leino, J. 1995. Kasvatustieteen perusteet. Helsinki: Kirjayhtym\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvatusta tutkiva tiede, kasvatustiede, on i\u00e4lt\u00e4\u00e4n noin 150-vuotias. Kasvatusta koskevat kysymykset ovat askarruttaneet ihmiskuntaa kuitenkin jo paljon ennen kasvatustieteen syntymist\u00e4, sill\u00e4 jo kreikkalaiset filosofit pohtivat kasvatuksen kysymyksi\u00e4. Miten t\u00e4llainen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 taidon alue on muodostunut tieteeksi? Kasvatustiede tuli yliopistoon l\u00e4hinn\u00e4 palvelemaan opettajien valmistusta ja t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta m\u00e4\u00e4ritteli my\u00f6s sen, mitk\u00e4 tiedonalat tulivat kuulumaan kasvatustieteen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":4146,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4219","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4219"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4347,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4219\/revisions\/4347"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}