{"id":5021,"date":"2015-10-22T16:10:02","date_gmt":"2015-10-22T13:10:02","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=5021"},"modified":"2015-10-22T16:10:53","modified_gmt":"2015-10-22T13:10:53","slug":"7-johdatusta-opintojakson-teemoihin-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/10\/22\/7-johdatusta-opintojakson-teemoihin-2\/","title":{"rendered":"7. Johdatusta opintojakson teemoihin"},"content":{"rendered":"
\"Liam<\/a>
Liam Moloney, Flickr.com<\/figcaption><\/figure>\n
Miten valokuva vaikuttaa?<\/h6>\n

Valokuvaa on k\u00e4ytetty mielenterveyden\u00a0 tukena niinkin aikaisin kuin 1838. Psykiatrisen valokuvauksen is\u00e4, lontoolainen psykiatri Dr. Hugh Welch Diamond, aloitti potilaidensa edistymisen seuraamisen valokuvaavalla. Viel\u00e4 100 vuotta my\u00f6hemmin psykiatrisille potilaille ja heid\u00e4n perheilleen suositeltiin valokuvaamista.\u00a0 Kuuluisat sosiaalialan ammattilaiset Jane Addams ja Paul Kellogg k\u00e4yttiv\u00e4t 1800- ja 1900-lukujen taitteessa valokuvaa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n potilaidensa sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

1980- ja 1990-luvuilla valokuvan k\u00e4ytt\u00f6 mielenterveyden tukena kasvoi voimakkaasti. Pidettiin ty\u00f6pajoja, perustettiin yhdistyksi\u00e4, j\u00e4rjestettiin tieteellisi\u00e4 konferensseja ja syntyi uusia julkaisuja kuten alan tieteellinen aikakauskirja Phototerapy Quarterly <\/em>sek\u00e4 kirjat Phototherapy in Mental Health<\/em> (Kraus & Tryrear) ja Phototherapy techniques<\/em> (Weiser 1993). (Vaughn & Dickersonin, 2013.)<\/p>\n

Valokuvat ja terapia<\/h6>\n

Valokuvien k\u00e4ytt\u00f6 on luontevaa yhdist\u00e4\u00e4 psykoterapian ja terapeuttisen ty\u00f6n suuntauksiin, mutta valokuva ei ole, eik\u00e4 pyri olemaan itsen\u00e4inen psykoterapiamuoto. Valokuvaterapeuttisen ty\u00f6n tavoitteena on valokuvan ja valokuvauksen avulla lis\u00e4t\u00e4 ihmisen itsetuntemusta, tukea persoonallista kasvua ja psyykkist\u00e4 eheytt\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 selviytymiskyky\u00e4. Kognitiivis-konstruktiivisessa terapiassa valokuvia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 potilaan el\u00e4m\u00e4n muistelemisessa, jolloin potilas tuo vastaanottok\u00e4ynnille perhealbuminsa. Terapiassa voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s uusia valokuvia, jotka voivat edustaa potilaan tulevaisuutta tai toiveita. Symbolisia ja assosiatiivisia kuvia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaamaan esimerkiksi potilaan tunteita tai mielikuvia. (Tarja Koffert 2009.)<\/span><\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 valokuvan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/h6>\n

”Psykoterapian ja taideterapian ohella valokuvalliset mentelm\u00e4t sopivat k\u00e4ytett\u00e4viksi sosiaali-, terveys-, ja opetusalan ty\u00f6ss\u00e4. Valokuvaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4miseen, vuorovaikuitusuhteiden tarkasteluun ja kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden parantamiseen. Erityisesti ihmiset ja ryhm\u00e4t, joiden on vaikea ilmaista itse\u00e4\u00e4n sanallisesti, hy\u00f6tyv\u00e4t valokuvien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\u00a0 Valokuvan voima on sen visuaalinen kieli, joka on tie ihmisen tunteisiin ja kokemuksiin. Kuvat puhuvat ja niiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 on luontevaa puhua vaikeistakin asioista.” (Halkola, Mannermaa, Koffert & Koulu 2008.)<\/p>\n

\"Jovan<\/a>
Jovan Markovic, Flickr.com<\/figcaption><\/figure>\n
El\u00e4m\u00e4ntarina kuvina<\/h6>\n

Tarinoissa maailma j\u00e4sentyy inhimilliseksi ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. Tarinat my\u00f6s muuttuvat sen mukaan, mitk\u00e4 tapahtumat siin\u00e4 korostuvat ja miten niiden tulkinnat muuttuvat. El\u00e4m\u00e4ntarina n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta sen mukaan, mitk\u00e4 menneisyyden tapahtumat ja asiat ovat pinnalla. El\u00e4m\u00e4ntarina j\u00e4sentyy aika- tai arvoperspektiivin mukaan, jolloin oman el\u00e4m\u00e4n merkitt\u00e4vimm\u00e4t tapahtumat nousevat keski\u00f6\u00f6n. Valokuvia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tarinoiden tuottamisprosessissa monin tavoin. Kuva toimii ikkunana, jonka l\u00e4pi katsotaan tietty\u00e4 osaa n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 maailmasta. Kuvien avulla hahmotettu el\u00e4m\u00e4ntarina nousee silmien eteen muistoina. Tarinoilla on my\u00f6s vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja t\u00e4t\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mm. narratiivisessa terapiassa.<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten valokuva vaikuttaa? Valokuvaa on k\u00e4ytetty mielenterveyden\u00a0 tukena niinkin aikaisin kuin 1838. Psykiatrisen valokuvauksen is\u00e4, lontoolainen psykiatri Dr. Hugh Welch Diamond, aloitti potilaidensa edistymisen seuraamisen valokuvaavalla. Viel\u00e4 100 vuotta my\u00f6hemmin psykiatrisille potilaille ja heid\u00e4n perheilleen suositeltiin valokuvaamista.\u00a0 Kuuluisat sosiaalialan ammattilaiset Jane Addams ja Paul Kellogg k\u00e4yttiv\u00e4t 1800- ja 1900-lukujen taitteessa valokuvaa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n potilaidensa sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":5022,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5021","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5021"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5021\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5149,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5021\/revisions\/5149"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}