{"id":5321,"date":"2014-11-07T17:06:08","date_gmt":"2014-11-07T15:06:08","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=5321"},"modified":"2016-02-01T15:44:08","modified_gmt":"2016-02-01T13:44:08","slug":"mita-kasvatuspsykologia-on-5","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/11\/07\/mita-kasvatuspsykologia-on-5\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kasvatuspsykologia on?"},"content":{"rendered":"

Opintojakson kuluessa on tavoitteena tarkastella ihmisen koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikaista oppimista ja kehittymist\u00e4. Usein kasvatuspsykologian ajatellaan liittyv\u00e4n sellaisiin tilanteisiin, joissa on mukana kasvattaja ja kasvatettava ja kohdistuvan n\u00e4in ollen yksil\u00f6tasolle. Kuitenkin kasvatuspsykologian alaan kuuluu suuri joukko yhteis\u00f6tason k\u00e4sitteit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ilmi\u00f6t selity pelkk\u00e4\u00e4 yksil\u00f6tasoa tarkastelemalla. Osittain kasvatuspsykologinen ote laajenee k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia sosiaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja kulttuurisia merkityksi\u00e4. Kasvatuspsykologia k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 siis monien muiden tieteenalojen tavoin suuren joukon erilaisia ja eri aikakausien tuottamia teorioita ja k\u00e4sityksi\u00e4 ihmisen toiminnasta. Osa n\u00e4ist\u00e4 on jopa kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia. Kasvatus ja oppiminen ovat niin ik\u00e4\u00e4n k\u00e4sittein\u00e4 niin monimuotoisia ja laajoja, ettei niit\u00e4 voida ajatella selitett\u00e4v\u00e4n vain yhden ja kaikenkattavan teoreettisen kehyksen avulla.<\/p>\n

Kasvatuspsykologialle kohdistuu odotuksia tarjota tukea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ajatus on kuitenkin ongelmallinen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisten, yksin\u00adkertaisten ja jokaiseen tilanteisiin p\u00e4tevien suositusten antaminen on vaikeaa, monin paikoin jopa mahdotonta. Kasvatus- ja opetustilanteet ovat yleens\u00e4 eritt\u00e4in monimutkaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 selity yksinomaan kasvatuspsykologian keinoin. Tieteellisen tutkimuksen tuottama tieto on my\u00f6s yleens\u00e4 saatu erityisesti tutkimusta varten j\u00e4rjestetyiss\u00e4 olosuhteissa tai on muutoin yksitt\u00e4iseen aikaan, aiheeseen tai tilanteeseen sitoutunutta. Sen vuoksi suora soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n olosuhteisiin ei useinkaan ole paikallaan. Siit\u00e4 huolimatta viimeaikainen kehitys on tuonut tutkimusta l\u00e4hemm\u00e4s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteita. Samalla teorioissa koko ajan korostuu se, ett\u00e4 tulokset ovat hyvin sidoksissa tilannekohtaisiin tekij\u00f6ihin (engl. situational knowledge, contextual knowledge). Kasvatustilanteiden tulkinta ja j\u00e4sent\u00e4minen on sen vuoksi aina sovitettava kulloiseenkin tilanteeseen eik\u00e4 valmiita toimintareseptej\u00e4 ole useinkaan tarjolla.<\/p>\n

Ihmisen tiedollisen kehityksen monimuotoisuutta voidaan tarkastella aiempaa selvemmin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri suuntausten tietoa toisiinsa: ihmisten synnynn\u00e4isi\u00e4 taipumuksia (nativismi), toistuvien kokemuksen vaikutuksia hermoverkkoihin (konnektionismi) ja ihmisen ajattelurakenteiden muotoutumista (konstruktivismi) yhdess\u00e4 tarkastellen. Toisaalta on esitetty ett\u00e4 yksil\u00f6n mielen sis\u00e4isten prosessien kuvaamisen (acquisition) ja yhteis\u00f6jen toimintaan osallistumisen (participation) my\u00f6t\u00e4 tapahtuvan oppimisen selityksi\u00e4 tulisi yhdist\u00e4\u00e4. Liian usein puhutaan vain jommasta kummasta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"avo_yleisoluento\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

<\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opintojakson kuluessa on tavoitteena tarkastella ihmisen koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikaista oppimista ja kehittymist\u00e4. Usein kasvatuspsykologian ajatellaan liittyv\u00e4n sellaisiin tilanteisiin, joissa on mukana kasvattaja ja kasvatettava ja kohdistuvan n\u00e4in ollen yksil\u00f6tasolle. Kuitenkin kasvatuspsykologian alaan kuuluu suuri joukko yhteis\u00f6tason k\u00e4sitteit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ilmi\u00f6t selity pelkk\u00e4\u00e4 yksil\u00f6tasoa tarkastelemalla. Osittain kasvatuspsykologinen ote laajenee k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia sosiaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja kulttuurisia merkityksi\u00e4. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2295,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5321"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5329,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5321\/revisions\/5329"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}