{"id":5563,"date":"2015-08-24T15:27:03","date_gmt":"2015-08-24T12:27:03","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=5563"},"modified":"2016-09-01T16:21:09","modified_gmt":"2016-09-01T13:21:09","slug":"3-suoritustapa-ja-kirjallisuus-11","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/08\/24\/3-suoritustapa-ja-kirjallisuus-11\/","title":{"rendered":"2. Suoritustapa ja kirjallisuus"},"content":{"rendered":"
Esseety\u00f6skentely ja essee<\/h6>\n

Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee<\/strong> 2\u20134 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 ja osallistumalla esseety\u00f6skentelyyn<\/strong>.<\/p>\n

Esseen laajuus on 7\u20139 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee k\u00e4sitell\u00e4 Antikaisen ym. teoksen \u201dKasvatussosiologia\u201d pohjalta monipuolisesti viitaten. Lis\u00e4ksi tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Pienryh\u00adm\u00e4 laa\u00adtii val\u00admii\u00adn es\u00adseen liit\u00adteek\u00adsi 1\/2-1 si\u00advun laa\u00adjui\u00adsen yh\u00adtei\u00adsen ar\u00advi\u00adon es\u00adsees\u00adt\u00e4 ja sen teko\u00adpro\u00adses\u00adsis\u00adta sek\u00e4 es\u00adseen on\u00adnis\u00adtu\u00adneis\u00adta ja ke\u00adhit\u00adt\u00e4\u00admis\u00adt\u00e4 kai\u00adpaa\u00advis\u00adta puo\u00adlis\u00adta. Yksi pienryhm\u00e4n j\u00e4sen palauttaa valmiin esseen verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n (pienryhm\u00e4n on hyv\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 kaikilla sen j\u00e4senill\u00e4 on esseen viimeinen versio). \u00a0Tuutori ilmoittaa koulutussihteerille esseety\u00f6skentelyyn (vertaisarviointi & palautekeskustelu) osallistuneet opiskelijat koulutussihteerille.<\/p>\n

Yleiset esseen arviointiperusteet l\u00f6ytyv\u00e4t Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimm\u00e4isen esseen arvioinnissa kiinnitet\u00e4\u00e4n erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, l\u00e4hdekirjallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi l\u00e4hdeviitteiden merkitsemiseen. L\u00e4hdeviitteiden merkitseminen on hyv\u00e4 opetella nyt heti opintojen alussa, jotta seuraavissa suorituksissa voi keskitty\u00e4 enemm\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6kysymyksiin, rajaukseen jne.<\/p>\n

Esseen aiheet<\/h6>\n

Aiheen valintaan voi orientoitua lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Pienryhm\u00e4 valitsee viidest\u00e4 \u00a0aiheesta kiinnostavimman. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 aihetta.\u00a0\u00a0Ryhm\u00e4 rajaa esseens\u00e4 kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa kasvatussosiologista n\u00e4k\u00f6kulmasta\u00a0ja otsikoi essee sen sis\u00e4ll\u00f6n mukaisesti.\u00a0Esseen aihe (1\u20135) merkit\u00e4\u00e4n esseen otsikkoon numerolla.<\/p>\n

1.<\/strong> Miten julkisen koulun synty\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 funtionalistisesti? Mit\u00e4 on funktionalismi? Mit\u00e4 on representaatio-ongelma ja miten funtionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin? Miten julkisen koulun synty\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 funtionalistisesti? Mit\u00e4 on funktionalismi? Mit\u00e4 on representaatio-ongelma ja miten funtionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?<\/p>\n

2. <\/strong>Tieto ja opetussuunnitelma. Mit\u00e4 on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mit\u00e4 on opetussuunitelma? Miten opetussuunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla ohjataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siirt\u00e4\u00e4 ja arvioi tieto?)<\/p>\n

3.<\/strong>\u00a0Suomalaiset viett\u00e4v\u00e4t suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n koulussa. Tarkastele koulun jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja koulua toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas\/opiskelijaryhmien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

4.<\/strong> Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi\u00a0akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

5.<\/strong> Mitk\u00e4 asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit k\u00e4sitell\u00e4 aihetta esimerkiksi koulutuksen ja ty\u00f6n, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4mien kvalifikaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

6. <\/strong>\u00a0Tarkastele identiteetti\u00e4, kasvatusta ja\/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mik\u00e4 merkitys koulutuksella on yksil\u00f6n identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallank\u00e4yt\u00f6n ja yksil\u00f6llisen identiteetin kehittymisen suhde.\u00a0 Muita mahdollisia n\u00e4k\u00f6kulmia ovat my\u00f6s yhteis\u00f6llinen ja yksil\u00f6llinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lis\u00e4ksi asiaa opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.<\/p>\n

Esseen pohjana k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kirjallisuus<\/h6>\n

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, luvut 1\u20139. Saatavana e-kirjana Ellibsist\u00e4, ks. ohje<\/a>.<\/p>\n

ja seuraavat artikkelit\/katsaukset\/luvut:<\/p>\n

Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 3\/2013. http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/97950<\/a><\/p>\n

Koulun arkea tutkimassa. Yl\u00e4asteen erot ja erilaisuudet. Lahelma, E. & Gordon, T. (toim.) 2012. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisuja. http:\/\/www.helsinki.fi\/ktl\/kufe\/Elina+Lahelma+ja+Tuula+Gordon+(toim.),+Koulun+arkea+tutkimassa+ylasteen+erot+ja+erilaisuudet.pdf<\/a> (voit valita julkaisun artikkeleista)<\/p>\n

Kalliomeri, H. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Luvut 3.1. ja 4.3.\u00a0 Saatavana https:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/93216\/gradu00924.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559\u2013566. http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/103027<\/a><\/p>\n

Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232\u2013242.\u00a0Saatana\u00a0Nelliportaalissa.<\/p>\n

K\u00e4yhk\u00f6, M. 2014. Kelpaanko? Riit\u00e4nk\u00f6? Kuulunko? Ty\u00f6l\u00e4istaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1\/2014. Saatavana Nelliportaalissa.<\/p>\n

Lappalainen, S., Mietola, R. ja Lahelma, E. 2010. Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymm\u00e4rryst\u00e4: nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus. Nuorisotutkimus. Nuorisotutkimus 28 (2010) : 1, s. 39-55.\u00a0 Saatavana Nelliportaalisssa.<\/p>\n

Lehtinen, E. 2004. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys. Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra.\u00a0 http:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/Heiskala.pdf<\/a><\/p>\n

Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ohjaus \u2013 mit\u00e4, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333\u2013348. Saatavana Nelliportaalissa.<\/p>\n

Opiskeluoppaan l\u00e4hteist\u00e4 (ks. 19)\u00a0saat vinkki\u00e4 oheislukemistosta. My\u00f6s internetist\u00e4 l\u00f6ytyy k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tietoa mm. seuraavista osoitteista: http:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/Koulutus\/?lang=fi<\/a>\u00a0, http:\/\/www.stat.fi\/<\/a>\u00a0 ja http:\/\/oph.fi\/<\/a><\/p>\n

Esseen arviointi<\/h6>\n

Esseety\u00f6skentely\u00e4 ohjaavat ja palautetta ns. v\u00e4liesseest\u00e4 antavat yliopisto-opettaja Tiina Tuijula ja tuutori Kristiina Ojala. \u00a0Tiina Tuijula arvioi viimeistellyn esseen numeerisesti asteikolla t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4\/ 1\u20135 , sek\u00e4 antaa lis\u00e4ksi palautetta esseest\u00e4 arviointilomakkeen ruudukolla. Esseiden yleiset arviointiperusteet l\u00f6ytyv\u00e4t Opiskelijan yleisoppaasta<\/a>. Opintojen ensimm\u00e4ist\u00e4 esseet\u00e4 kirjoittaessa kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota aiheen rajaukseen, l\u00e4hdekirjallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen.<\/p>\n

\"kirjapino_koko509\"<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esseety\u00f6skentely ja essee Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2\u20134 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 ja osallistumalla esseety\u00f6skentelyyn. Esseen laajuus on 7\u20139 sivua (tekstisivut johdannosta pohdintaluvun loppuun). Aihetta tulee k\u00e4sitell\u00e4 Antikaisen ym. teoksen \u201dKasvatussosiologia\u201d pohjalta monipuolisesti viitaten. Lis\u00e4ksi tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kirjallisuuslistassa mainittua artikkelia. Pienryh\u00adm\u00e4 laa\u00adtii val\u00admii\u00adn es\u00adseen liit\u00adteek\u00adsi 1\/2-1 si\u00advun laa\u00adjui\u00adsen yh\u00adtei\u00adsen ar\u00advi\u00adon es\u00adsees\u00adt\u00e4 ja sen teko\u00adpro\u00adses\u00adsis\u00adta sek\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":2100,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5563","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5563","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5563"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5583,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5563\/revisions\/5583"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}