{"id":5575,"date":"2016-05-16T15:38:44","date_gmt":"2016-05-16T12:38:44","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=5575"},"modified":"2016-05-26T18:25:11","modified_gmt":"2016-05-26T15:25:11","slug":"5575","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2016\/05\/16\/5575\/","title":{"rendered":"IV KASVATUS- JA KOULUTUSSOSIOLOGIA 4 OP"},"content":{"rendered":"<p class=\"drop-cap\">Kasvatussosiologian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksil\u00f6ihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. N\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 voidaan tarkastella makro- ja\/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelm\u00e4t vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, n\u00e4k\u00f6kulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia.<\/p>\n<p>Sosiologinen n\u00e4k\u00f6kulma tuo kasvatustieteellisen tutkimuksen l\u00e4helle yhteiskuntatieteit\u00e4. Antikaisen, Rinteen ja Kosken (2013, 41) mukaan kasvatus on sosiologisesti tarkasteltuna ihmisen sosiaalistumista siihen fyysiseen ja henkiseen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa h\u00e4n el\u00e4\u00e4. Nykyp\u00e4iv\u00e4n keskeiset kasvatussosiologiset keskustelunaiheet saavat syvyytt\u00e4 kun arkipuheen sijaan tutustutaan kasvatussosiologian keskeisiin k\u00e4sitteisiin ja tutkimuskohteisiin. Jakson aikana perehdyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s tieteellisen kirjoittamisen lainalaisuuksiin ja kirjoitetaan essee.<\/p>\n<p>Johdantoluennoilla tutustutaan kasvatussosiologian keskeisiin k\u00e4sitteisiin ja teoriasuuntauksiin. Koska sosiologian klassikot kuuluvat tutkimusintressieni keski\u00f6\u00f6n, puhun luennoilla Marxin, Durkheimin ja Weberin merkityksest\u00e4 kasvatussosiologialle.<\/p>\n<p class=\"break-after\"><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/08\/Huttunen-e1440585023363.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2139 incolumn required\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/08\/Huttunen-e1440585023363.jpg\" alt=\"Huttunen\" width=\"159\" height=\"222\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Rauno Huttunen<br \/>\nyliopistonlehtori<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvatussosiologian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi yhteiskunnassa olemassa olevat ja niin yksil\u00f6ihin kuin suurempiinkin ihmisryhmiin vaikuttavat kasvatuksen ja koulutuksen rakenteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. N\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 voidaan tarkastella makro- ja\/tai mikrotasoisesti. Tutkimusmenetelm\u00e4t vaihtelevat suurten tilastollisten aineistojen kvantitatiivisesta tutkimuksesta pienten ja syvien aineistojen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tarkastelutasot, n\u00e4k\u00f6kulmat, metodit ja aineistot voivat siis olla hyvin vaihtelevia. Sosiologinen n\u00e4k\u00f6kulma tuo &#8230; <a title=\"IV KASVATUS- JA KOULUTUSSOSIOLOGIA 4 OP\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2016\/05\/16\/5575\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta IV KASVATUS- JA KOULUTUSSOSIOLOGIA 4 OP\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":4201,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5575","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5575","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5575"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5575\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5792,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5575\/revisions\/5792"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5575"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5575"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}