{"id":5902,"date":"2014-11-21T12:48:15","date_gmt":"2014-11-21T10:48:15","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=5902"},"modified":"2016-06-06T13:12:36","modified_gmt":"2016-06-06T10:12:36","slug":"ea3-alkusanat-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/11\/21\/ea3-alkusanat-2\/","title":{"rendered":"Ea3. Alkusanat"},"content":{"rendered":"<p>Miksi erityispedagogisen opintojakson nimi on Poikkeavuus kulttuurisena ilmi\u00f6n\u00e4? Eik\u00f6 sen pit\u00e4isi olla suoremmin kytk\u00f6ksess\u00e4 koulumaailmaan ja erityisopetukseen? Opintojakson nimi pyrkii kertomaan siit\u00e4, ett\u00e4 erityisopetus on osa laajempaa \u201dpoikkeavuuden maailmaa\u201d, jossa esiintyv\u00e4t poikkeavuuden muodot m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t osin yhteisist\u00e4, osin erilaisista perusteista k\u00e4sin. T\u00e4m\u00e4 teoreettinen poikkeavuuden maailma m\u00e4\u00e4rittyy eri aikoina eri tavoin; sen rajat ovat koko ajan liikkeess\u00e4. Uusia toimenpiteit\u00e4 vaativia poikkeavuuden muotoja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n koko ajan lis\u00e4\u00e4 (esimerkiksi dysfasia) ja toisia poistuu t\u00e4st\u00e4 joukosta (esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parisuhteet). Nykyinen geeniteknologia ja siki\u00f6seulonnat mahdollistavat piilevien potentiaalisten poikkeavuuksien kenties loputtoman etsinn\u00e4n ja l\u00f6yt\u00e4misen.<\/p>\n<p>Poikkeavuuden maailman moraalinen arvo m\u00e4\u00e4rittyy keskeisesti niiden nimitysten kautta, joita me siit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme. T\u00e4ll\u00f6in tulemme kulttuurin alueelle eli joudumme analysoimaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien luokitusten kulttuurista alkuper\u00e4\u00e4 ja merkityssis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Miksi k\u00e4yt\u00e4mme jotain tietty\u00e4 nimityst\u00e4 kuvaamaan jotain tietty\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 tai miksi jonkin toisen nimityksen k\u00e4ytt\u00e4minen leimaa joko kohteensa tai k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 kielteisesti? Ilmi\u00f6n nime\u00e4minen voidaan n\u00e4hd\u00e4 poliittisena tekona, jolla on vaikutusta kohteeseensa. T\u00e4m\u00e4n tiedostaminen ei ole sin\u00e4ns\u00e4 uusi asia, mist\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat esimerkiksi erityisopetusnimitysten ja ei-etnisesti suomalaisista k\u00e4ytettyjen nimitysten muutokset ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t keskustelut.<\/p>\n<p>Yksimielisyytt\u00e4 k\u00e4ytettyjen nimitysten sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja niiden sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 merkityksist\u00e4 on vaikea saavuttaa varsinkin, kun niihin liitetyt merkitykset ovat historiallisesti muuttuvia. Mik\u00e4 viel\u00e4 eilen oli yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 puhetta, ei sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Invalideista on tullut vammaisia, laiskoista ja pahantapaisista oppilaista ADHD -oireyhtym\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsivi\u00e4. Ilmi\u00f6n tarkastelutapa on my\u00f6s muuttunut. Kun viel\u00e4 1980-luvun alussa alan perusteoksen nimen\u00e4 oli \u201dVammaiset \u2013 suuri v\u00e4hemmist\u00f6\u201d (M\u00e4\u00e4tt\u00e4 1981), niin nelj\u00e4nnesvuosisata my\u00f6hemmin vastaavan teoksen nimi on \u201dVammaisuus\u201d (Vehmas 2005). Nimien erot eiv\u00e4t kenties n\u00e4yt\u00e4 suurilta, mutta niihin sis\u00e4ltyy merkitt\u00e4v\u00e4 ajattelutavan muutos. Varhaisempi nimi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen, jonka mukaan vammaiset ovat suhteellisen yksiselitteisesti objektiivisin kriteerein m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 oleva ihmisryhm\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4isen teoksen nimitys puolestaan pit\u00e4\u00e4 vammaisuutta yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4, jonka rajat m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t paitsi objektiivisten, my\u00f6s kulttuuristen tekij\u00f6iden perusteella. T\u00e4t\u00e4 poikkeavuuden, erilaisuuden ja vammaisuuden maailmaa pyrimme opintojakson aikana tekem\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p><em>Joel Kivirauma<\/em><br \/>\nprofessori<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0060_tuplapallo.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-2539 required\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0060_tuplapallo-200x300.jpg\" alt=\"0060_tuplapallo\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0060_tuplapallo-200x300.jpg 200w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0060_tuplapallo-252x378.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2014\/11\/0060_tuplapallo.jpg 350w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miksi erityispedagogisen opintojakson nimi on Poikkeavuus kulttuurisena ilmi\u00f6n\u00e4? Eik\u00f6 sen pit\u00e4isi olla suoremmin kytk\u00f6ksess\u00e4 koulumaailmaan ja erityisopetukseen? Opintojakson nimi pyrkii kertomaan siit\u00e4, ett\u00e4 erityisopetus on osa laajempaa \u201dpoikkeavuuden maailmaa\u201d, jossa esiintyv\u00e4t poikkeavuuden muodot m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t osin yhteisist\u00e4, osin erilaisista perusteista k\u00e4sin. T\u00e4m\u00e4 teoreettinen poikkeavuuden maailma m\u00e4\u00e4rittyy eri aikoina eri tavoin; sen rajat ovat koko ajan liikkeess\u00e4. &#8230; <a title=\"Ea3. Alkusanat\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/11\/21\/ea3-alkusanat-2\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Ea3. Alkusanat\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":2539,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5902","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5902","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5902"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5902\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5908,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5902\/revisions\/5908"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2539"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5902"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5902"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5902"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}