{"id":6131,"date":"2015-09-03T15:12:45","date_gmt":"2015-09-03T12:12:45","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=6131"},"modified":"2017-01-11T13:46:25","modified_gmt":"2017-01-11T11:46:25","slug":"3-1-vaihtoehto-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/09\/03\/3-1-vaihtoehto-1\/","title":{"rendered":"3.1. Vaihtoehto 1"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4si on suunnitella vaiheittain noin nelj\u00e4n opintopisteen laajuinen kurssi, 2-3 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 tai itsen\u00e4isesti. <strong>Suunnitelmassa keskityt\u00e4\u00e4n pedagogisiin ratkaisuihin,<\/strong> kurssin sis\u00e4lt\u00f6 esitet\u00e4\u00e4n vain p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in. Oppimisen, opetuksen ja arvioinnin -perusteet opintojakson kirjallisuutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suunnitelmien pohjana sek\u00e4 omien ratkaisujen perusteluun ja arviointiin l\u00e4pi koko kurssisuunnitelman. Muutakin kirjallisuutta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mutta se ei korvaa opintojakson kirjallisuutta. Viittaukset kirjallisuuteen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviittein (ohjeita Opiskelijan yleisoppaassa). Laajuudeltaan ty\u00f6 on 15 sivua (15 ohjepituuteen lasketaan tekstisivut johdannosta viimeiseen luvun loppuun). Oma arvio liitet\u00e4\u00e4n kurssisuunnitelmaan l\u00e4hdeluettelon j\u00e4lkeiselle sivulle liitteeksi. Kurssisuunnitelma otsikoidaan sis\u00e4ll\u00f6n mukaan, esimerkiksi Talonrakennuksen perusjakson &#8211; pedagoginen kurssisuunnitelma.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pedagogiseen kurssisuunnitelman tekemiseen sis\u00e4ltyy verkkoty\u00f6skentely\u00e4, jonka tavoitteena on tukea oman suunnitelman tekemist\u00e4. Jokainen opiskelija tai pienryhm\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 oman suunnitelmansa kolmessa vaiheessa (idea, v\u00e4liraportti ja valmis suunnitelma). Lis\u00e4ksi kaikista t\u00f6ist\u00e4 annetaan vertaispalautetta. Verkkoty\u00f6skentely arvioidaan asteikolla hyv\u00e4ksytty\/t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">Suunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4:<\/h6>\n<ul>\n<li>Opintojakson perustiedot (nimi, tavoitteet, oppilaitos, oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jne.)<\/li>\n<li style=\"text-align: justify;\">Kurssin suunnittelun, opetuksen, ty\u00f6tapojen ja arvioinnin takana vaikuttavat n\u00e4kemykset (oppimis-, ihmis- ja tietok\u00e4sitys)<\/li>\n<li>Ty\u00f6tavat (suhteessa kurssin taustan\u00e4kemyksiin)<\/li>\n<li>Arviointisuunnitelman (oppimisen arviointi kurssilla, suhteessa kurssin taustan\u00e4kemyksiin)<\/li>\n<li style=\"text-align: justify;\">Lis\u00e4ksi kurssisuunnitelmaan liitet\u00e4\u00e4n noin puolen sivun laajuinen oma arvio. Voit esimerkiksi arvioida ty\u00f6n onnistumista suhteessa arviointikriteereihin ja pohtia, mik\u00e4 ty\u00f6n tekemisess\u00e4 oli haastavinta, antoisinta jne.<\/li>\n<\/ul>\n<p style=\"text-align: justify;\">Valmiit kurssisuunnitelmat &#8221;julkaistaan&#8221; muille opiskelijoille Pedagogisen kurssisuunnitelman projektity\u00f6skentely -keskustelualueella ja palautetaan arvioitavaksi opettajalle Valmiin pedagogisen kurssisuunnitelman palautus -kohtaan. Kurssisuunnitelman arvioinnin perustana ovat opiskeluoppaassa esitetyt esseen arviointikriteerit.<\/p>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">Kurssisuunnitelman arviointikriteerit<\/h6>\n<ul>\n<li>Pedagogisten ratkaisujen perustelu ja tarkastelu suhteessa jakson kirjallisuuteen.<\/li>\n<li>Nelj\u00e4n oppikirjan monipuolinen hy\u00f6dynt\u00e4minen (ks. kohdasta suoritustapa).<\/li>\n<li>Kokonaisrakenteen toimivuus, ymm\u00e4rrett\u00e4vyys ja johdonmukaisuus.<\/li>\n<\/ul>\n<p style=\"text-align: justify;\">Tohtorikoulutettava Sini Kuusela\u00a0arvioi numeerisesti asteikolla 1-5 kirjallisen palautteen kera kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 sen palautusp\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Verkkoty\u00f6skentely arvioidaan asteikolla hyv\u00e4ksytty\/t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">Verkkoty\u00f6skentely 30.1.\u201324.3.2017<\/h6>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">1. Vaihe, viikko 5: Orientoituminen<\/h6>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ty\u00f6skentely alkaa orientoitumalla pedagogiseen kurssisuunnitelman tekemiseen. Pedagogisessa kurssisuunnitelmassa\u00a0p\u00e4\u00e4tett\u00e4vi\u00e4 asioita:<\/p>\n<ul>\n<li>Koulumuoto (esim. peruskoulu, ammattikorkeakoulu)<\/li>\n<li>Oppimisymp\u00e4rist\u00f6 (esim. luokkaopetus, verkko-opinnot)<\/li>\n<li>Koulutuksen kohderyhm\u00e4 (lapset, nuoret, aikuiset, erityisryhm\u00e4)<\/li>\n<li>Sis\u00e4lt\u00f6 p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in<\/li>\n<li>Aikataulu ja eteneminen<\/li>\n<li>Ty\u00f6tavat (Opetus- ja opiskelumenetelm\u00e4t)<\/li>\n<li>Opettajan ja opiskelijan roolit<\/li>\n<li>Oppimisn\u00e4kemys<\/li>\n<li>Arviointimenetelm\u00e4t<\/li>\n<li>Resurssit (talous ja henkil\u00f6st\u00f6)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Orientoidu tekemiseen my\u00f6s opintojakson\u00a0kirjallisuutta lukemalla.<\/p>\n<p><strong>Didaktiikka<\/strong><\/p>\n<p id=\"yui_3_17_2_2_1441283088044_11\" style=\"text-align: justify;\">Didaktiikka eli opetusoppi on kasvatuksen historian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuspsykologian tavoin yksi kasvatustieteen osa-alue, joka toimii vuorovaikutuksessa muiden osa-alueiden ja l\u00e4hitieteiden kanssa.<\/p>\n<p>Didaktiikka tutkimuskohteita ovat opetustapahtuma, oppiminen opetussuunnitelma. Tutkimus voidaan jakaa kahteen perinteeseen: opetustapahtuman kuvailevaan eli deskriptiiviseen didaktiikkaan ja opetustoiminnalle ohjeita antavaan normatiiviseen didaktiikkaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Erityisdidaktiikat kytkeytyv\u00e4t tiettyyn aineeseen, sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n tai koulumuotoon, voidaan puhua esimerkiksi ammattikasvatuksen didaktiikasta tai alkuopetuksen didaktiikasta. Didaktiikan l\u00e4hitermi on my\u00f6s pedagogiikka, joka viittaa etenkin saksalaiseen perinteeseen.<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<br \/>\nUusikyl\u00e4, K. &amp; Atjonen, P. 2005. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Oppiminen ja opetus<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&#8221;Kaiken systemaattisen opettamisen ja opiskelun perustana on jokin k\u00e4sitys oppimisesta, siit\u00e4, millainen on oppimistapahtuman luonne\u201d (Rauste-von Wright, von Wright &amp; Soini 2003, 139.) Oppimisk\u00e4sitys rakentuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tottumuksista, arvoista, asenteista, k\u00e4sityksest\u00e4 tiedon ja psyykkisten prosessien luonteesta, yhteiskunnallisista perinteist\u00e4 sek\u00e4 kulloisenkin yhteiskunnan opetukselle ja koulutukselle asettamista normeista. My\u00f6s oppimisen tutkimus tuloksineen vaikuttaa kulloinkin vallitsevaan n\u00e4kemykseen oppimisen luonteesta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oppimistutkimuksessa ollaan kiinnostuneita yksil\u00f6n oppimisprosessin ohella sosiaalisen ja kulttuurisen yhteis\u00f6n merkityksest\u00e4 oppimisessa. Tutkimuskohteita ovat muun muassa oppimista tukevat ymp\u00e4rist\u00f6t, yhteis\u00f6t ja organisaatiot. Monisyinen ja nopeasti muuttuva tietoyhteiskunta asettaa haasteita oppimiselle ja sen tutkimiselle. Haasteeseen vastataan yh\u00e4 useammin monitieteisill\u00e4 ja kansainv\u00e4lisill\u00e4 tutkimushankkeilla. (Helsingin yliopiston k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellisen tiedekunnan uutisarkisto)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">L\u00e4hde:<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Rauste-von Wright, M., von Wright, J. &amp; Soini, T. (2003 uudistettu painos) Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta\u00a0ja\u00a0\u00a0pohdi omaa k\u00e4sityst\u00e4si oppimisesta ja opettamisesta suhteessa kirjallisuudessa esitettyihin n\u00e4kemyksiin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Oppimiseen vaikuttavista kehystekij\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6. K\u00e4sitteen\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri tavoin. Laajasti ajatellen voidaan sanoa, ett\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 oppimismateriaalin sek\u00e4 fyysisen ja mentaalisen viitekehyksen, joka mahdollistaa tavoitteellisen oppimisen. Teknologiapainotteinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 taas korostaa ymp\u00e4rist\u00f6n teknisi\u00e4 elementtej\u00e4. (Multisilta 1997, 101-102.) Jyri Manninen kumppaneineen m\u00e4\u00e4rittee oppimisymp\u00e4rist\u00f6n paikaksi, tilaksi, yhteis\u00f6ksi tai toimintak\u00e4yt\u00f6nn\u00f6ksi, joka edist\u00e4\u00e4 oppimista (Manninen et al. 2007, 17).<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Multisilta, J. 1997. Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 WWW-maailma oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Teoksessa Lehtinen, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. Helsinki: Oy Edita Ab.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Manninen, J. ym. 2007. Oppimista tukevat ymp\u00e4rist\u00f6t. JOHDATUS OPPIMISYMP\u00c4RIST\u00d6AJATTELUUN. Opetushallistus. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lue lis\u00e4\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja kiinnit\u00e4 huomio erilaisiin oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin ja niiden erityispiirteisiin. Pohdi, millaisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on olemassa ja millaista oppimista mik\u00e4kin ymp\u00e4rist\u00f6 tukee parhaiten?<\/p>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">2. Vaihe, viikko 6 : Oman kurssissuunnitelman ideointi<\/h6>\n<p style=\"text-align: justify;\">T\u00e4ll\u00e4 viikolla perehdyt opetuksen ja koulutussuunnittelun taustalla vaikuttaviin oppimis-, ihmis-, ja tietok\u00e4sityksiin, opetuksen ja oppimisen suunnitteluun sek\u00e4 opetussuunnitelmateorioihin. Lis\u00e4ksi\u00a0\u00a0ideoit omaa kurssisuunnitelmaasi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pohdi alustava idea omasta kurssisuunnitelmasta ja <strong>esittele<\/strong> se\u00a0Pedagogisen kurssisuunnitelman projektity\u00f6skentely -keskustelualueella. Tutustu lis\u00e4ksi oppimis-, ihmis- ja tietok\u00e4sityksiin. Pohdi ko. asioita oman kurssisi kannalta ja tee muistiinpanoja.<\/p>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">3. Vaihe, viikko 7: Ty\u00f6skentely<\/h6>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kolmannessa vaiheessa perehdyt\u00e4\u00e4n erilaisiin opetusmenetelmiin sek\u00e4 opettajan ja oppilaan\/opiskelijan rooleihin. Viikon opiskeluun ei liity verkkoteht\u00e4vi\u00e4, mutta keskustelualue on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Suunnittele kurssisi oppimisymp\u00e4rist\u00f6, ty\u00f6tavat ja mieti opettajan ja oppilaan\/opiskelijan rooleja (opiskelija versus ainel\u00e4ht\u00f6isyys). Pohdi my\u00f6s, miten opetuksen taustalla vaikuttavat oppimis-, tieto- ja ihmisk\u00e4sitykset ilmenev\u00e4t valinnoissasi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Ty\u00f6tavat ja roolit<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lue seuraavista teksti peilaten asioita omaan kurssiisi:<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Ty\u00f6tavat<\/strong><\/p>\n<p><strong>Opettajan ja opiskelijan roolit<\/strong><\/p>\n<h6>4. Vaihe, viikot 8\u20139: V\u00e4liraportointi ja vertaispalaute<\/h6>\n<p style=\"text-align: justify;\">Seuraavina viikkoina kirjoitetaan v\u00e4liraportti kurssisuunnitelmasta ja annetaan vertaispalautetta muiden suunnitelmista. V\u00e4liraportoinnin tavoitteena on antaa kehitysideoita ja korjausehdotuksia kurssisuunnitelmaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Raportin v\u00e4himm\u00e4ispituus on kolme sivua, mutta voit esitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4si my\u00f6s laajemman version. Vertaispalautteesta hy\u00f6dyt sit\u00e4 enemm\u00e4n mit\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6si on. Voit l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle oppimisen ideaalitilanteesta. Miten tuettuna oppiminen sujuisi oppijalle mahdollisimman mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>V\u00e4liraportin tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li style=\"text-align: justify;\">Kurssin perusraamit (mit\u00e4?, miss\u00e4?, miten? ja kenelle?)<\/li>\n<li style=\"text-align: justify;\">Oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/li>\n<li style=\"text-align: justify;\">Opetusmenetelm\u00e4t\/Ty\u00f6tavat ja kurssin eteneminen<\/li>\n<li style=\"text-align: justify;\">Opetuksen takana vaikuttavat k\u00e4sitykset (oppimis-, ihmis- ja tietok\u00e4sitys)<\/li>\n<li style=\"text-align: justify;\">Opettajan ja oppilaiden\/opiskelijoiden roolit<\/li>\n<\/ul>\n<p style=\"text-align: justify;\">Tuo v\u00e4liraportti liitetiedostona\u00a0Pedagogisen kurssisuunnitelman projektity\u00f6skentely -keskustelualueelle. Anna vertaispalautetta ainakin yhdest\u00e4 muusta v\u00e4liraportista. K\u00e4yt\u00e4 palautteen pohjana pedagogisen kurssisuunnitelman arviointikriteereit\u00e4.<\/p>\n<h6 style=\"text-align: justify;\">5. Vaihe, viikko 10: Oppimisen arviointi omalla kurssilla<\/h6>\n<p style=\"text-align: justify;\">Viimeisess\u00e4 vaiheessa perehdyt\u00e4\u00e4n kirjallisuuden pohjalta oppimisen arviointiin ja erilaisiin arviointitapoihin. Lis\u00e4ksi teet omaan kurssiisi suunnitelman oppimisen arvioinnista. Viikon opiskeluun ei liity verkkoteht\u00e4vi\u00e4, mutta keskustelualue on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Saatuasi arviointiosuuden kuntoon sinulla on kaksi viikkoa aikaa viimeistell\u00e4 kurssisuunnitelmaasi. Tuo valmis ty\u00f6si viestin liitetiedostona\u00a0Pedagogisen kurssisuunnitelman projektity\u00f6skentely -keskustelualueelle viestin liitetiedostona \u00a024.3.2017 menness\u00e4<strong> ja<\/strong> arviointia varten opettajalle <strong>Valmiin pedagogisen kurssisuunnitelman palautus -kohtaan<\/strong>. \u00a0Tuntiopettaja Sini Kuusela arvioi ty\u00f6n nelj\u00e4n viikon sis\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4, kun se on palautettu.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Oppimisen arviointi<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Arviointi liittyy olennaisesti opetukseen ja oppimiseen. Uusikyl\u00e4n ja Atjosen (2007, 191) m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t arvioinnin seuraavasti: \u201dArvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, kuinka hyv\u00e4 (laadukas, arvokas, ansiokas, sopiva, jne.) jokin suoritus tai toiminta on.\u201d<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Arvioinnin kent\u00e4ll\u00e4 vallitsee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaksi ilmeisen voimakasta suuntausta. Toisaalta kognitiivis-konstruktivistinen oppimisn\u00e4kemys korostaa arvioinnin oppilaskeskeisyytt\u00e4 ja oppilasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja tarvetta tukea oppilaan kehityst\u00e4 arvioinnin avulla. Toisaalta huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n koulujen tuloksellisuuteen ja tulosvastuuseen. Pohdittaessa n\u00e4iden suuntausten yhteensopivuutta, voidaan kysy\u00e4, mit\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 koulun tuloksena. Onko se entist\u00e4 paremmin oppiva ja entist\u00e4 itsen\u00e4isemmin ajatteleva, hyv\u00e4n itsetunnon omaava oppilas \u2013 vai tutkintolukuja, koearvosanoja, siis kouluun sovellettuna tutkintolukuja. (Virta 1999, 3.) Konstruktivismin my\u00f6t\u00e4 arviointi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olennaisena osana opetusta ja oppimisprosessia. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uudenlaisia, autenttisia eli aitoon oppimisprosessiin kohdistuvia arviointimuotoja perinteisten kurssin lopuksi j\u00e4rjestett\u00e4vien erillisten koetilanteiden lis\u00e4ksi tai sijasta. (Tynj\u00e4l\u00e4 2002, 169\u2013174.)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Oppimisen arviointi on solmukohta, jossa yhdistyv\u00e4t monet langat. Pohjimmiltaan on kysymys arvoista, tiedonk\u00e4sityksest\u00e4, ihmisk\u00e4sityksest\u00e4 ja siit\u00e4, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleissivistyksen\u00e4. Koulussa suoritettuun oppilaiden ja oppimisen arviointiin, esim. kokeiden pit\u00e4miseen, liittyy my\u00f6s piilo-opetussuunnitelmallisia yhteyksi\u00e4. Oppilasarviointi luo oppilaalle k\u00e4sityst\u00e4 omasta itsest\u00e4\u00e4n, taidoistaan ja mahdollisuuksistaan sek\u00e4 siit\u00e4, millaista osaamista ja tietoa koulu arvostaa. (Virta 1999, 4.) Hyv\u00e4n arvioinnin kriteeriksi ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, ett\u00e4 se toteaa mahdollisimman luotettavasti oppilaan tietojen ja osaamisen tason tai laadun, vaan opettajan tulee arviointia hy\u00f6dynt\u00e4en pyrki\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan oppimista ja h\u00e4nen persoonallista kehityst\u00e4\u00e4n. Arvioinnissa tulee antaa palautetta my\u00f6s vahvuuksista, ei vain heikkouksista, ja keskeist\u00e4 on my\u00f6s oppilaan motivoiminen sek\u00e4 itsearviointitaitojen tukeminen. Uusissa arviointisuuntauksissa korostuu oppijan ja opettajan vuorovaikutus ja menetelmien joustavuus. N\u00e4in arviointi on opettajalle entist\u00e4 enemm\u00e4n oppilaan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja h\u00e4nen ajatusmaailmaansa tutustumista. Keskeist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on opettajan arviointia koskeva ajattelu sek\u00e4 arvioinnin taustalla olevien ajattelutapojen ja uskomusten muuttuminen. (Virta 1999, 132\u2013133.)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Arvioinnin ja pedagogisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 on l\u00e4heinen yhteys. Arvioitavat asiat ja arviointitavat vaikuttavat siihen, mit\u00e4 ja miten opiskellaan ja opetetaan. Tentti- ja koek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ohjaavat opiskelua. Jos kokeissa mitataan irrallisten asiatietojen osaamista, oppilaat t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t testeihin valmistautumiseen eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n asian kokonaisvaltaiseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja yleistiedon kartuttamiseen. Arvioinnin olisikin oltava oppimista edist\u00e4v\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arviointia, joka ei vain arvota oppilaan suorituksia vaan ohjaa h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n. Nykyp\u00e4iv\u00e4n arviointi haastaa my\u00f6s oppijoita itse\u00e4\u00e4n arvioimaan toimintaansa, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakentavaa vertaisarviointia ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 palautetta. Onnistunut arviointi ja itsearviointi kehitt\u00e4v\u00e4t oppijoiden metakognitiivisia taitoja sek\u00e4 itseohjautuvuutta ja sytytt\u00e4v\u00e4t heiss\u00e4 rohkeuden oppia uusia asioita. El\u00e4m\u00e4nkoulussa kun ei j\u00e4rjestet\u00e4 kokeita, mutta vaaditaan kuitenkin jatkuvaa uuden oppimista. (Hakkarainen, Bollstr\u00f6m-Huttunen, Pyysalo &amp; Lonka 2005, 16, 250\u2013255.)<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Hakkarainen, K., Bollstr\u00f6m-Huttunen, M., Pyysalo, S. &amp; Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Matkaopas opettajille. Porvoo: WSOY.<\/p>\n<p>Tynj\u00e4l\u00e4, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimisk\u00e4sityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtym\u00e4.<\/p>\n<p>Uusikyl\u00e4, K. &amp; Atjonen, P. 2007. Didaktiikan perusteet. Juva:WSOY.<\/p>\n<p>Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Mahdollisuuksia ja varauksia. Turun<\/p>\n<p>Lue opintojakson kirjallisuutta\u00a0oppimisen arvioinnista \u00a0ja pohdi, mitk\u00e4 ovat oman kurssisi oppimisen arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat, tavoitteet ja konkreettiset muodot?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4si on suunnitella vaiheittain noin nelj\u00e4n opintopisteen laajuinen kurssi, 2-3 opiskelijan pienryhm\u00e4ss\u00e4 tai itsen\u00e4isesti. Suunnitelmassa keskityt\u00e4\u00e4n pedagogisiin ratkaisuihin, kurssin sis\u00e4lt\u00f6 esitet\u00e4\u00e4n vain p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in. Oppimisen, opetuksen ja arvioinnin -perusteet opintojakson kirjallisuutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suunnitelmien pohjana sek\u00e4 omien ratkaisujen perusteluun ja arviointiin l\u00e4pi koko kurssisuunnitelman. Muutakin kirjallisuutta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mutta se ei korvaa opintojakson kirjallisuutta. Viittaukset kirjallisuuteen &#8230; <a title=\"3.1. Vaihtoehto 1\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/09\/03\/3-1-vaihtoehto-1\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta 3.1. Vaihtoehto 1\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6131"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7704,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6131\/revisions\/7704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}