{"id":6425,"date":"2015-08-24T12:55:31","date_gmt":"2015-08-24T09:55:31","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=6425"},"modified":"2016-06-14T15:37:34","modified_gmt":"2016-06-14T12:37:34","slug":"6-kasvatuksen-ja-kasvatustieteen-historia-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/08\/24\/6-kasvatuksen-ja-kasvatustieteen-historia-3\/","title":{"rendered":"6. Kasvatuksen ja kasvatustieteen historia"},"content":{"rendered":"
\"Photo<\/a>
takomabibelot.
flickr.com<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Mik\u00e4 on historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman merkitys kasvatuksessa? Historia tutkii ihmisten ja yhteiskuntien historiaa ja sen mukaan historian tuntemuksesta on hy\u00f6ty\u00e4 nykyisyyden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Nykyisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen on mahdollista vain, jos tied\u00e4mme miten se on kehittynyt menneisyydest\u00e4. Menneisyys on er\u00e4s n\u00e4k\u00f6kulma nykyisyydest\u00e4 ja se antaa viitteit\u00e4 kulloinkin ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun. Historiankirjoitus on kuitenkin muuttuvaa, koska tieto menneisyydest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy koko ajan ja jokainen sukupolvi sek\u00e4 kulttuuri asettavat menneisyydest\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neille l\u00e4hteille uusia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Kasvatuksen historian teht\u00e4v\u00e4 on kuvata kasvatusprosessia sellaisena kuin se on esiintynyt menneisyydess\u00e4 erilaisten yhteiskuntien piiriss\u00e4. Voidaan sanoa, ett\u00e4 termill\u00e4 kasvatuksen historia tarkoitetaan toisaalta kasvatuksen historiallista menneisyytt\u00e4 ja toisaalta t\u00e4t\u00e4 menneisyytt\u00e4 tutkivaa tiedett\u00e4. Kasvatuksen ja koulutuksen historian tutkimus voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin on tutkittu koulutuksen vaiheita. Koska huomattava osa koulutuksesta on tapahtunut koululaitoksessa, koululaitoksen vaiheiden tutkimus on ollut luonnollinen ja perustaa luova tutkimuskohde. Koululaitoksen tutkimus hajaantuu yksitt\u00e4isten koulujen suppeista historiikeista eri koulumuotojen (mm. kansa- ja oppikoulun) perusteellisiin historiik\u00ackeihin. Toisaalta kasvatuksen historian tutkimus on kohdistunut kasvatusaatteisiin ja -ajattelijoihin. Kolmanneksi on tutkittu koulutusta yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Kasvatuksen suhdetta yhteiskunnan muutokseen voidaan kuvata my\u00f6s kolmen erilaisen ulottuvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Konservatiivinen l\u00e4hestymistapa n\u00e4kee kasvatuksen s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vanhempi sukupolvi siirt\u00e4\u00e4 kasvatuksen avulla uuteen sukupolveen pysyvi\u00e4 l\u00e4nsimaisia arvoja. N\u00e4kemyksess\u00e4 on leimallista muutosvastaisuus sek\u00e4 usko yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n vakauteen. Progressiivinen l\u00e4hestymistapa puolestaan asettaa tavoitteeksi yhteiskunnan muuttamisen kasvatuksen kautta. Pyrkimys on kasvattaa muutoskykyisi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, jotka pystyv\u00e4t jatkuvasti asettamaan tavoitteita sek\u00e4 itsens\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnan kehitt\u00e4miseksi. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on itse\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4v\u00e4, mutta ei valmiiksi suunniteltu yhteiskunta. Kolmas rekonstruktiivinen l\u00e4hestymistapa korostaa progressivismin tavoin koulutuksen merkityst\u00e4 yhteiskunnan muuttajana. Pyrkimyksen\u00e4 on mahdollisimman laajan sosiaalisen muutoksen toteuttaminen yhteiskunnassa. Rekonstruktivismin edustajat eiv\u00e4t kuitenkaan luota suunnittelemattomaan muutokseen, vaan muutoksen suunta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mahdollisimman tarkkaan etuk\u00e4teen.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Mik\u00e4 on historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman merkitys kasvatuksessa? Historia tutkii ihmisten ja yhteiskuntien historiaa ja sen mukaan historian tuntemuksesta on hy\u00f6ty\u00e4 nykyisyyden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Nykyisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen on mahdollista vain, jos tied\u00e4mme miten se on kehittynyt menneisyydest\u00e4. Menneisyys on er\u00e4s n\u00e4k\u00f6kulma nykyisyydest\u00e4 ja se antaa viitteit\u00e4 kulloinkin ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun. Historiankirjoitus on kuitenkin muuttuvaa, koska tieto menneisyydest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":4140,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6425","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6425","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6425"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6425\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6433,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6425\/revisions\/6433"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6425"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6425"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6425"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}