{"id":6844,"date":"2014-04-02T14:14:29","date_gmt":"2014-04-02T11:14:29","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=6844"},"modified":"2016-06-29T09:28:01","modified_gmt":"2016-06-29T06:28:01","slug":"4-1-essee-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/04\/02\/4-1-essee-2\/","title":{"rendered":"4.1 Essee"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Essee on asiatyylinen,\u00a0l\u00e4hdekirjallisuuteen pohjautuva, pohdiskeleva ja\u00a0tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaan tehty kirjallinen teht\u00e4v\u00e4.\u00a0 Esseen tavoitteena on harjaannuttaa tieteelliseen ajatteluun. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n etsit\u00e4\u00e4n tietoa tarkastelemalla sit\u00e4 kriittisesti\u00a0 ja esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omat tuotokset aiheessa pit\u00e4ytyen, johdonmukaisesti ja kielellisesti selke\u00e4sti. Esseen kirjoittamisella pyrit\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja erottamaan olennaiset\u00a0asiat sek\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne ytimekk\u00e4\u00e4sti.\u00a0Tieteellisen esseen kirjoittaminen on prosessi, jonka tekemiseen kannattaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa.<\/p>\n<h2 style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #800080;\">Esseen tavoitteita<\/span><\/h2>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u2022\u00a0Essee on teht\u00e4v\u00e4nannon mukainen, jossa kirjoittaja osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata siit\u00e4 olennaisen annetussa laajuudessa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u2022\u00a0Sis\u00e4lt\u00f6 keskittyy aiheen kannalta merkityksellisiin asioihin. Kirjoittaja osoittaa kykyns\u00e4 ajatella kriittisesti ja itsen\u00e4isesti ja osaa erottaa t\u00e4rke\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u2022 Esseest\u00e4 v\u00e4littyy asian ymm\u00e4rt\u00e4minen: teksti\u00e4 ja ajatuksia ei ole kopioitu suoraan l\u00e4hdekirjallisuudesta vaan tietoa on muokattu, arvioitu, vertailtu. Aihetta on k\u00e4sitelty omin sanoin, konkreettisesti ja soveltavin esimerkein.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u2022 Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen ja kiinte\u00e4. Kirjoittaja pystyy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asioiden v\u00e4lisi\u00e4 johdonmukaisia\u00a0suhteita kuten esimerkiksi aika- ja paikka-, syy- ja seuraussuhteet, t\u00e4rkeysj\u00e4rjestys sek\u00e4\u00a0esitt\u00e4\u00e4 asioista j\u00e4sentyneen n\u00e4kemyksen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u2022\u00a0Kirjoitustyyli on asiallinen, objektiivinen ja persoonallinen. V\u00e4itteiden perustelut ovat pit\u00e4vi\u00e4 ja riitt\u00e4vi\u00e4. Teksti on helppolukuista, ytimek\u00e4st\u00e4 ja yleistajuista. (Hirsj\u00e4rvi ym. 2009, 275\u2013276.)<\/p>\n<h2 style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #800080;\">Aiheeseen perehtyminen ja suunnittelu<\/span><\/h2>\n<p style=\"text-align: justify;\">Esseen kirjoitusprosessi aloitetaan perehtym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hdekirjallisuuteen ja\u00a0selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00a0aiheeseen liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet, n\u00e4k\u00f6kulmat ja keskeiset ongelmat.\u00a0Tee l\u00e4hdemateriaalista muistiinpanoja ja merkitse niihin l\u00e4hdeviitteet, jotta\u00a0voit tarkistaa tietoja my\u00f6hemminkin.\u00a0 Merkitse muistiin\u00a0tekij\u00e4 ja teoksen nimi, julkaisuvuosi, painopaikka,\u00a0kustantaja ja\u00a0sivunumerot. Kirjoita yl\u00f6s my\u00f6s omia ideoitasi ja ajatuksiasi asioista.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Monipuolinen aiheeseen tutustuminen auttaa\u00a0oman n\u00e4k\u00f6kulman l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja ty\u00f6n rajaamisessa. Teksti p\u00e4\u00e4see liikkeelle tehokkaammin, kun rajaat ja tarkennat aiheen jo suunnitteluvaiheessa:<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">\u2022\u00a0Mit\u00e4 asiaa k\u00e4sittelet?<br \/>\n\u2022 Mihin teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pyrit ja mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelet aihetta? Hahmottele ty\u00f6n alustava otsikko mahdollisimman tarkasti.<br \/>\n\u2022 Mihin osiin asia jakaantuu?<br \/>\n\u2022 Mik\u00e4 on aiheen suhde muihin asioihin?<br \/>\n\u2022 Mik\u00e4 on asioiden alustava k\u00e4sittelyj\u00e4rjestys?<br \/>\n\u2022 Mihin kysymyksiin haluat esseess\u00e4 vastata?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirjoita\u00a0yhten\u00e4isi\u00e4 tekstikappaleita mahdollisimman pian, sill\u00e4 kirjoittaminen aktivoi ajatteluasi ja sitoo sen asiaan. Voit rajata aiheen asiallisesti, ajallisesti tai jollakin muulla tavalla. Aiheen rajaus on yksi esseen kirjoittamisen t\u00e4rkeimpi\u00e4 ja samalla vaikeimpia asioita. Esseess\u00e4 ei saa olla liikaa asiaa, vaan\u00a0parempi on syventy\u00e4 suppeampaan asiaan monipuolisesti ja syv\u00e4llisesti. Kun olet p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4k\u00f6kulman ja\u00a0rajauksen,\u00a0mieti ja kirjaa esseesi j\u00e4sentely sek\u00e4 keskeiset otsikot. Alaotsikot auttavat esseen sis\u00e4ll\u00f6n j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4, joten otsikointiin kannattaa paneutua huolella.<\/p>\n<h2 style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #800080;\">Vaiheittain kohti valmista teksti\u00e4<\/span><\/h2>\n<p style=\"text-align: justify;\">Tekstin kirjoittaminen on prosessi, jossa lopullinen teksti muotoutuu v\u00e4hitellen poistojen ja lis\u00e4ysten kautta. Kirjoitusprosessin alussa kannattaa antaa asioiden ja ajatusten virrata ja kiinnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n huomiota muotoseikkoihin. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 kirjoittamisessa on pyrki\u00e4 tiedon toistamisesta kohti tiedon uudelleen j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4. Toistamalla kirjoitettu essee\u00a0ei edist\u00e4 oppimista eik\u00e4 mahdollista mielek\u00e4st\u00e4 kysymyksenasettelua.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirjoita johdonmukaisesti, noudattaen omaa punaista lankaasi. Oleellista on, ett\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n aiheen ydinkohdat tulevat esille. Etene asioittain aiheen vaatimusten mukaan eik\u00e4 esimerkiksi kirjasta toiseen. Pohdi ja vertaa erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4, \u00e4l\u00e4 ainoastaan kuvaile sit\u00e4, mit\u00e4 kirjoissa on sanottu. Mieti tekstisi kohderyhm\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tavoitteena tietysti on, ett\u00e4 viesti v\u00e4littyy lukijalle. Miten saat keskeiset asiat ja kokonaisuudet selke\u00e4sti esille? Onko j\u00e4sentelysi tehokas kokonaisuuden hahmottumisen kannalta?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhdist\u00e4minen sek\u00e4 asioiden pohtiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Esimerkkien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on selvent\u00e4\u00e4 ja havainnollistaa aiheen teoreettista k\u00e4sittely\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 asioiden ymm\u00e4rt\u00e4minen lukijalle. Omaan kokemus-maailmaan viittaamista tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten, sill\u00e4 tieteen tavoitteena on irrottautua satunnaisista, yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n kokemuksista ja tuottaa jotakin yleisemp\u00e4\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kuvaavaa tarkastelua. Omaan kokemusmaailmaan viittaaminen sopii parhaiten esseen johdantoon ja pohdintaosuuteen. L\u00e4hdekirjallisuuteen sidottua ja teoreettisen aiheen k\u00e4sittelyyn liittyv\u00e4\u00e4 pohdintaa on hyv\u00e4 olla pitkin esseet\u00e4. Pohdinta voi olla l\u00e4hteiden ajatusten vertailua ja erittely\u00e4, kriittisi\u00e4 kannanottoja l\u00e4hteen esittelemiin ilmi\u00f6ihin ja niist\u00e4 omien johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten kehittely\u00e4 tai ajankohtaisten yleisess\u00e4 keskustelussa mukana olevien ilmi\u00f6iden nivomista mukaan tekstiin.<\/p>\n<h2 style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #800080;\">Useita vaihtoehtoja asioiden j\u00e4sentelyyn<\/span><\/h2>\n<p style=\"text-align: justify;\">Hirsj\u00e4rvi ym. (2009, 40\u201341) esittelev\u00e4t asiatekstin rakenteeseen seuraavia ratkaisuja:<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u2022 Aika- eli kronologinen j\u00e4rjestys (esimerkiksi ennen\u2013nyt\u2013tulevaisuudessa)<br \/>\n\u2022 Paikallisuuden mukainen j\u00e4sennys (esimerkiksi meill\u00e4\u2013muualla, l\u00e4hell\u00e4\u2013kaukana)<br \/>\n\u2022 Luetteloj\u00e4sennys sopii edellisten tavoin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi yhdess\u00e4 muiden mahdollisuuksien kanssa (esimerkiksi yleisest\u00e4 erityiseen, t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n)<br \/>\n\u2022 Temaattinen eli eri teemaa eri luvuissa tai kappaleissa eri n\u00e4k\u00f6kulmista kehittelev\u00e4 j\u00e4sennys.<br \/>\n\u2022 Tutusta tuntemattomampaan tai yksinkertaisesta vaikeampaan \u2013 j\u00e4sennyksess\u00e4 tuttu tai yksinkertainen asia antaa lukijalle kiinnekohdan, josta h\u00e4n voi edet\u00e4 kohti vieraampaa tai vaikeampaa asiaa.<br \/>\n\u2022 Vertailuun, vastakohtiin ja vastakkainasetteluun perustuva j\u00e4sennys (esimerkiksi kahden vertailtavan tutkijan tai kahden ilmi\u00f6n vastakkainasettelu)<br \/>\n\u2022 Syy\u2013seuraus -j\u00e4sennys tai ilmi\u00f6\u2013syy -j\u00e4sennys on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen, kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jotakin tapahtumaa ja sen seurauksia tai jotakin tilannetta ja siihen johtaneita syit\u00e4.<br \/>\n\u2022 Ongelma\u2013ratkaisu -j\u00e4sennys tai kysymys\u2013vastaus -j\u00e4sennys perustuu ongelman tunnistamiseen ja rajaamiseen sek\u00e4 monipuoliseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen (esimerkiksi mik\u00e4 on tarkasteltava ongelma ja miten se ilmenee? Mitk\u00e4 ovat sen syit\u00e4? Mit\u00e4 ja mink\u00e4laisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan l\u00f6ytyy?)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirjoita asiat asiatyylill\u00e4 omin sanoin ja kokonaisin lausein. Suoria lainauksia, l\u00e4hteen sanatarkkaa kopiointia, tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten ja s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti: mieluiten ei ollenkaan, ellei kyseess\u00e4 ole todella hyvin muotoiltu ajatus. \u00c4l\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 ranskalaisia viivoja, luetteloita tai kopioi l\u00e4hteess\u00e4 olevaa taulukkoa tekstiin sellaisenaan, vaan kirjoita niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 asia tekstimuodossa esseeseen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kiinnit\u00e4 erityist\u00e4 huomiota t\u00e4sm\u00e4lliseen esitystapaan ja oikeaan kieliasuun, jolloin apuna voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekstink\u00e4sittelyohjelman oikolukua. Teksti\u00e4 tarkastaessasi muista, ett\u00e4 hyv\u00e4lle esseelle on ominaista rakenteen johdonmukaisuus, asiasis\u00e4ll\u00f6n selkeys, ilmaisun yksinkertaisuus ja tarkkuus sek\u00e4 otsikon ja sis\u00e4ll\u00f6n vastaavuus. Omalle tekstille sokeutuu helposti, joten voit pyyt\u00e4\u00e4 jonkun toisen lukemaan esseesi ja antamaan siit\u00e4 palautetta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Essee on asiatyylinen,\u00a0l\u00e4hdekirjallisuuteen pohjautuva, pohdiskeleva ja\u00a0tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaan tehty kirjallinen teht\u00e4v\u00e4.\u00a0 Esseen tavoitteena on harjaannuttaa tieteelliseen ajatteluun. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n etsit\u00e4\u00e4n tietoa tarkastelemalla sit\u00e4 kriittisesti\u00a0 ja esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omat tuotokset aiheessa pit\u00e4ytyen, johdonmukaisesti ja kielellisesti selke\u00e4sti. Esseen kirjoittamisella pyrit\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja erottamaan olennaiset\u00a0asiat sek\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne ytimekk\u00e4\u00e4sti.\u00a0Tieteellisen esseen kirjoittaminen on prosessi, jonka tekemiseen kannattaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. &#8230; <a title=\"4.1 Essee\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/04\/02\/4-1-essee-2\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta 4.1 Essee\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6844","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6844"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6868,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6844\/revisions\/6868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}