{"id":7622,"date":"2015-09-14T14:54:17","date_gmt":"2015-09-14T11:54:17","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=7622"},"modified":"2016-12-21T09:45:12","modified_gmt":"2016-12-21T07:45:12","slug":"opiskelijalle-33","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/09\/14\/opiskelijalle-33\/","title":{"rendered":"Opiskelijalle"},"content":{"rendered":"<p class=\"drop-cap\" style=\"text-align: justify;\"><a href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-5165\" src=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-300x200.jpg\" alt=\"Ruissaloon\/ Eija Siltari\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-300x200.jpg 300w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-252x168.jpg 252w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-522x348.jpg 522w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-792x528.jpg 792w, https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2015\/09\/Ruissaloon-2-1062x708.jpg 1062w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p class=\"drop-cap\" style=\"text-align: justify;\">Aikuiskasvatuksen psykologia -opintojakson tavoitteena on luoda katsaus aikuisen oppimisen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimimisen keskeisiin tekij\u00f6ihin. Opintojaksolla tarkastellaan elinik\u00e4isen oppimisen ajatusta ja sen limittymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kysymyksiin sek\u00e4 syvennyt\u00e4\u00e4n pohtimaan yksil\u00f6llist\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4 oppimista, niiden haasteita ja rajanylitysmahdollisuuksia.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n voimakas murros asettaa perinteisen ty\u00f6yhteis\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kriittisen tarkastelun kohteeksi. Yksil\u00f6n kannalta liikkeess\u00e4 pysyminen tarkoittaa jatkuvaa monitasoisten taitojen ja valmiuksien omaksumista ja niiden p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Keskeisiksi kilpailuvalteiksi tulevat ryhm\u00e4ty\u00f6taidot, joustavuus sek\u00e4 viestint\u00e4taidot. Reflektiivinen oman toiminnan tarkastelu sek\u00e4 sen asemointi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n asettavat yksil\u00f6n sopeutumiskyvyn ja el\u00e4m\u00e4nhallintataidot koetukselle. Lis\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4nkaaren varrelle sijoittuvat erilaiset kehitysteht\u00e4v\u00e4t ja -kriisit laittavat yksil\u00f6t pohtimaan entist\u00e4voimakkaammin kunkin el\u00e4m\u00e4nvaiheen merkityst\u00e4 osana omaa el\u00e4m\u00e4nkulkuaan. El\u00e4m\u00e4nkulun rakentumisesta ehyeksi, yhten\u00e4iseksi tarinaksi tulee yh\u00e4 vaikeampaa. Yksil\u00f6 joutuu tasapainoilemaan useiden rinnakkaisten ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten el\u00e4m\u00e4ntapahtumien ristiaallokossa, joista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4t muutokset eiv\u00e4t ole v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4. Vastauksena muutosvaatimukseen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oppiminen ja koulutus. Tietojen ja taitojen p\u00e4ivityksen, ja mahdollisesti uuden ammatin opiskelun lis\u00e4ksi koulutuksesta haetaan uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Aikuisena opiskeluun tuo oman lis\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 opiskelu limittyy usein osaksi el\u00e4m\u00e4n ruuhkavuosia; ty\u00f6n, perheen, vapaa-ajan rinnalle. (Kilpel\u00e4inen 2004, 6; Purtilo-Nieminen 2008, 201\u2013202.)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Oppiminen on aina ensik\u00e4dess\u00e4 yksil\u00f6ss\u00e4 tapahtuvaa muutosta, johon kuitenkin ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa keskeisesti tarjoamalla mahdollisuudet ja puitteet. Yksil\u00f6n ja ty\u00f6yhteis\u00f6n vuoropuhelu, \u201dyhteen hiileen puhaltaminen\u201d, ovat organisaatioiden menestymisen avain ja elinkelpoisuuden ehdoton edellytys. My\u00f6s ristiriitaisuuksien l\u00f6yt\u00e4minen toimintakulttuureista ja niiden uudenlainen j\u00e4sent\u00e4minen tutuksi tulleissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 nousevat entist\u00e4 keskeisemp\u00e4\u00e4n asemaan organisaatioiden menestystarinoiden rakentamisessa. Ep\u00e4onnistumisen tai onnistumisen syit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voida etsi\u00e4 yksil\u00f6st\u00e4 vaan vastuussa ratkaisuista ovat entist\u00e4 enemm\u00e4n ryhm\u00e4t ja tiimit. My\u00f6s perinteisten yritysjohtajien ja esimiesten asema n\u00e4ytt\u00e4ytyy uudessa valossa, sill\u00e4 heid\u00e4n keskeiseksi teht\u00e4v\u00e4kseen ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in tapahtuvan johtamisen sijaan tulee enemm\u00e4nkin yhteishengen luominen sek\u00e4 riitt\u00e4vien yksil\u00f6llisten kehitysmahdollisuuksien takaaminen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><em>Tiina Tuijula,\u00a0 yliopistonlehtori, KT<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aikuiskasvatuksen psykologia -opintojakson tavoitteena on luoda katsaus aikuisen oppimisen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimimisen keskeisiin tekij\u00f6ihin. Opintojaksolla tarkastellaan elinik\u00e4isen oppimisen ajatusta ja sen limittymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kysymyksiin sek\u00e4 syvennyt\u00e4\u00e4n pohtimaan yksil\u00f6llist\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4 oppimista, niiden haasteita ja rajanylitysmahdollisuuksia. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n voimakas murros asettaa perinteisen ty\u00f6yhteis\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kriittisen tarkastelun kohteeksi. Yksil\u00f6n kannalta liikkeess\u00e4 pysyminen tarkoittaa jatkuvaa monitasoisten taitojen ja valmiuksien &#8230; <a title=\"Opiskelijalle\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2015\/09\/14\/opiskelijalle-33\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Opiskelijalle\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":5165,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7622","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7622","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7622"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7622\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7668,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7622\/revisions\/7668"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7622"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7622"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7622"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}