{"id":8840,"date":"2014-04-08T12:56:36","date_gmt":"2014-04-08T09:56:36","guid":{"rendered":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/?p=8840"},"modified":"2017-06-07T09:30:01","modified_gmt":"2017-06-07T06:30:01","slug":"4-1-2-lahdeviitteet-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/2014\/04\/08\/4-1-2-lahdeviitteet-2\/","title":{"rendered":"4.1.2 L\u00e4hdeviitteet"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Kirjallisuuden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 laitetaan\u00a0omaan tekstiin joko ep\u00e4suorina tai suorina lainauksina. Kirjallisuusl\u00e4hteiden lainaaminen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviittein. Yleisin lainaamisen muoto on tiivist\u00e4v\u00e4 referointi, jossa kirjoittaja tiivist\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4 ydinasian ja ilmaisee sen tekstiss\u00e4\u00e4n omin sanoin. Suoria lainauksia eli sitaatteja tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten ja harvoin, lis\u00e4ksi mahdollisimman lyhyesti sek\u00e4 sanatarkasti. Lainaus on perusteltua,\u00a0jos kirjoittajana haluat kommentoida, kiist\u00e4\u00e4 tai eritell\u00e4 muiden ajatuksia. Sitaatit on sijoitettava lainausmerkkeihin.<\/p>\n

L\u00e4hdeviitteiden ja l\u00e4hteiden julkituominen on yksi tieteellisen kirjoittamisen perusominaisuus, joka pohjautuu tieteellisen tiedon perusteltavuuden vaatimukseen. Kirjoittajan on tuotava julki k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hteet, jotta lukijalla on mahdollisuus tarkistaa, mist\u00e4 tiedot ovat per\u00e4isin ja onko l\u00e4hteit\u00e4 tulkittu oikein.\u00a0L\u00e4hdeviittauksien avulla lukija n\u00e4kee, mik\u00e4 tekstist\u00e4 on kirjoittajan omaa panosta ja mik\u00e4 muualta saatua. Eri tiedekunnissa ja oppiaineissa l\u00e4hteet merkit\u00e4\u00e4n eri tavoilla. Kasvatustieteellisiss\u00e4 oppiaineissa noudatetaan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen merkint\u00e4tapaa.<\/p>\n

Tekstiss\u00e4 olevan viitteen tarkoituksena on viitata l\u00e4hdeluetteloon, josta lukija saa tarkat bibliografiset tiedot k\u00e4ytetyst\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4. Esimerkiksi tekstin sis\u00e4inen viite (Siljander 2014, 164\u2013166) viittaa l\u00e4hdeluettelossa kohtaan Siljander, P. 2014. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Perusk\u00e4sitteet ja suuntaukset. Tampere: Vastapaino. L\u00e4hdeviitteiden ja l\u00e4hdeluettelon tulee vastata toisiaan. L\u00e4hdeluetteloon ei sijoiteta sellaisia teoksia, joihin tutustut teht\u00e4v\u00e4n tekemisen pohjaksi mutta joita et suoranaisesti k\u00e4ytt\u00e4nyt teksti\u00e4 laatiessasi. L\u00e4hdeluettelo otsikoidaan lyhyesti otsikolla l\u00e4hteet.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/span><\/strong> l\u00e4hdeviite- ja l\u00e4hdeluettelomerkinn\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi:
\nHirsj\u00e4rvi S., Remes P. & Sajavaara P. 2013. Tutki ja kirjoita. 15.-17. painos.\u00a0Helsinki: Tammi.<\/span><\/p>\n

Viitteen perusmuoto<\/span><\/h2>\n

L\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n sulkuihin virkkeen tai kappaleen j\u00e4lkeen. Viitteeseen merkit\u00e4\u00e4n tekij\u00e4n sukunimi, teoksen painovuosi, pilkku ja sivunumerot, esimerkiksi (Nussbaum 2011, 11\u201313.) Korostettaessa\u00a0lainatun ajatuksen alkuper\u00e4ist\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4\u00e4, merkit\u00e4\u00e4n viite tekij\u00e4n j\u00e4lkeen, esimerkiksi Atjonen (2007, 34\u201336) esittelee arvioinnin keskeisiksi arvoiksi…<\/p>\n

\u25e6 Jos tekij\u00f6it\u00e4 on kaksi, mainitaan aina molemmat tekij\u00e4t esimerkiksi (Hattie &\u00a0Yates 2013, 10). Tai\u00a0Hattien ja\u00a0Yatesin (2013, 10) mukaan\u2026
\n\u25e6 Jos tekij\u00f6it\u00e4 on 3\u20135, ensimm\u00e4isess\u00e4 tekstiviitteess\u00e4 mainitaan kaikki tekij\u00e4t. Seuraavilla kerroilla mainitaan vain ensimm\u00e4inen tekij\u00e4 ja loput kirjoittajat merkinn\u00e4ll\u00e4 ym., esimerkiksi (Rinne ym. 2013, 21.)
\n\u25e6 Jos tekij\u00f6it\u00e4 on 6 tai useampia, ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mainittaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lyhytt\u00e4 merkint\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4inen kirjoittaja ja lyhenne ym.<\/p>\n

Viittaus yhteen virkkeeseen<\/span><\/h2>\n

Kun l\u00e4hdeviite koskee vain yht\u00e4 virkett\u00e4, piste merkit\u00e4\u00e4n viitteen sulkeiden j\u00e4lkeen. L\u00e4hdeviitteiden sujuvaa merkint\u00e4\u00e4 osoittaa alla olevien merkitsemistapojen\u00a0 joustava k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

\u25e6 \u00c4iti tuntee vauvan omakseen pitkittyneess\u00e4 katsekontaktissa, jonka v\u00e4lityksell\u00e4 syntyy my\u00f6s kiintymys lapseen (Kalland 2003, 193).
\n\u25e6 Ekholm (2002, 58) selostaa viittaamisen eri muotoja tarkastellessaan, miten kirjoittajan on muistettava l\u00e4hteiden lainausten eettiset peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja -ohjeet sek\u00e4 noudatettava muutoinkin tieteellisen tekstin lainalaisuuksia sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 muokatessaan.<\/p>\n

Viittaus useaan virkkeeseen<\/span><\/h3>\n

Kun l\u00e4hdeviite koskee kahta tai useampaa virkett\u00e4, piste tulee viitteen sulkeiden sis\u00e4lle. Huomaa, ett\u00e4 viimeinen virke ennen tekstiviitett\u00e4 lopetetaan normaaliin tapaan pisteeseen.<\/p>\n

\u25e6 Oppilasta arvioitaessa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio arviointituloksen luotettavuuteen sek\u00e4 validiteetin ja reliabiliteetin vaateet t\u00e4ytt\u00e4viin arviointikriteereihin. Arvioinnin eri muotoja ovat diagnostinen, summatiivinen ja formatiivinen arviointi. Diagnostisen arvioinnin tavoitteena on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppilaan l\u00e4ht\u00f6tasoa. Formatiivinen palaute antaa opiskelijalle palautetta osaamisesta opetusjakson aikana ja summatiivinen arviointi tarkoittaa usein oppimisen arviointia opintojakson p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. (Uusikyl\u00e4 & Atjonen 2007, 201\u2013204.)
\n\u25e6 Uusikyl\u00e4n ja Atjosen (2007) mukaan oppilasta arvioitaessa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio arviointituloksen luotettavuuteen sek\u00e4 validiteetin ja reliabiliteetin vaateet t\u00e4ytt\u00e4viin arviointikriteereihin. Arvioinnin eri muotoja ovat diagnostinen, summatiivinen ja formatiivinen arviointi. Diagnostinen arvioinnin tavoitteena on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppilaan l\u00e4ht\u00f6tasoa. Formatiivinen palaute antaa opiskelijalle palautetta osaamisesta opetusjakson aikana ja summatiivinen arviointi tarkoittaa usein oppimisen arviointia opintojakson p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. (Uusikyl\u00e4 & Atjonen 2007, 201\u2013204.)<\/p>\n

Kun viitataan samalla kertaa useampaan l\u00e4hteeseen ja viittaukset k\u00e4sittelev\u00e4t samaa asiaa\/ilmi\u00f6t\u00e4, viitteeseen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hteiden v\u00e4liin puolipiste.<\/p>\n

\u25e6 Tekij\u00e4t asetetaan samojen sulkeiden sis\u00e4\u00e4n aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. (Ahonen 2003, 20; Kuusinen & Lehtinen 2007, 30; Virta 1999, 51\u201353.)
\n\u25e6 Linnakyl\u00e4 ja Malin (2004, 116\u2013129) sek\u00e4 Kupari ja V\u00e4lij\u00e4rvi (2005, 229) selostavat muiden tutkijoiden tuloksia ja esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 perhekuntien sosiaaliset sek\u00e4 kulttuuriset p\u00e4\u00e4omat joko edist\u00e4v\u00e4t tai est\u00e4v\u00e4t kouluik\u00e4isten oppimista.<\/p>\n

Suora lainaus eli sitaatti<\/span><\/h2>\n

Suora lainaus erotetaan muusta tekstist\u00e4 lainausmerkein. Sitaatti vastaa t\u00e4ysin alkuper\u00e4ist\u00e4 teksti\u00e4 v\u00e4limerkkeineen ja alkukirjaimineen. Mik\u00e4li tekstist\u00e4 poistetaan jotakin, se merkit\u00e4\u00e4n ajatusviivalla.<\/p>\n

\u25e6 \u201dOppilaiden erilaisuutta tulee pit\u00e4\u00e4 mahdollisuutena: jokaisessa oppilaassa on voimavaroja, joita pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja joita pit\u00e4\u00e4 tukea. Oppilaan sosiaalinen tausta, sukupuoli, — tai aikaisempien opettajien kertomukset ei saisi ratkaista sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 odotetaan.\u201d (Uusikyl\u00e4 & Atjonen 2005, 95\u201396.)<\/p>\n

Toimitettu (=\u00a0kokooma) teos\u00a0<\/span><\/h2>\n

Toimitetun teoksen artikkeliin viitattaessa merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Huom! Katso, miten toimitettu teos merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeluetteloon kohdasta Kokoomateokset \/ toimitetut teokset.<\/p>\n

Sekundaari- eli toisen k\u00e4den l\u00e4hde\u00a0<\/span><\/h2>\n

Ensisijaisesti pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4ist\u00e4 tiedonl\u00e4hdett\u00e4, jossa on uutta tietoa tai ennest\u00e4\u00e4n tutkitun tiedon uutta tulkintaa. Jos alkuper\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 ei ole saatavissa, viitataan toissijaiseen l\u00e4hteeseen, jossa lainataan tai referoidaan alkuper\u00e4isl\u00e4hdett\u00e4. L\u00e4hdeluetteloon merkit\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in vain viitattavan teoksen tiedot, jonka l\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n normaalisti. Esimerkiksi:<\/p>\n

\u25e6 Vygotsy (1978) tutkimuksen mukaan\u2026 (Hakkarainen & Lonka 2007, 124\u2013129.)
\n\u25e6 Opiskelijat, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t kirjaston palveluja, toimivat Kuhlthaun (1993) mallin mukaisesti: He orientoituvat tiedonhankintaprosessiin innostuneesti ja varmoin ottein sek\u00e4 halusivat tutkittavasta aiheesta kehittyv\u00e4n uusia polkuja. (Kuhlthau 2004, 77\u201387.)<\/p>\n

Sekundaaril\u00e4hteen viittauksia alkuper\u00e4isl\u00e4hteeseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n omassa tekstiss\u00e4 harkiten ja siten, ett\u00e4 luettavuus s\u00e4ilyy. L\u00e4hdeteoksessa on usein runsaasti viitteit\u00e4, mutta niit\u00e4 ei tarvitse aina toistaa vaan omassa tekstiss\u00e4 viitataan suoraan k\u00e4ytettyyn teokseen. Kirjoitustavasta on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kuitenkin ilmi selv\u00e4sti, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 ei ole lainattavasta l\u00e4hteest\u00e4 saatu tieto, vaan tekij\u00e4n siteeraama muiden kirjoittajien tuottama tieto, esimerkiksi:<\/p>\n

\u25e6Muita tutkijoita siteeraten Tuike Iiskala ja Tarja-Riitta Hurme (2006, 40\u201348); Marja-Liisa Julkunen ja Minna Haring (2002, 83\u201386) selostavat kuinka tietoisuus omista tiedonk\u00e4sittelytoiminnoista luokitetaan metakognitiivisiin taitoihin ja tietoihin.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen tiedonanto (esim. luennot)<\/span><\/h2>\n

Henkil\u00f6kohtaisen tiedonannon l\u00e4hdeviitteeseen tulee\u00a0etunimen alkukirjan tai -kirjaimet, sukunimi ja mahdollisimman tarkka p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4llaisia viitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luentojen lis\u00e4ksi esimerkiksi viitattaessa puhelimitse, kirjeitse tai s\u00e4hk\u00f6postitse saatuihin tietoihin tai keskusteluihin. Merkint\u00e4 tulee vain tekstiin, ei l\u00e4hdeluetteloon.<\/p>\n

\u25e6 J. Kivirauman (Johdatus kasvatustieteisiin luento 5.10.2016) mukaan – -.
\n\u25e6 Virkkeen tai tekstikappaleen lopussa:
\n(J. Kivirauma, Johdatus kasvatustieteisiin luento 5.10.2016.)<\/p>\n

Internet-l\u00e4hde\u00a0<\/span><\/h2>\n

L\u00e4hdemerkint\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6 perustuu siihen, ett\u00e4 lukija pystyy tarkistamaan, mist\u00e4 tiedot ovat per\u00e4isin ja onko niit\u00e4 tulkittu oikein ja\u00a0sama koskee Internet-l\u00e4hteit\u00e4. L\u00e4hdeviite merkit\u00e4\u00e4n perusmuodossa,\u00a0esimerkiksi (L\u00f6tt\u00f6nen 2013). Jos tekij\u00e4n nime\u00e4 ei mainita, tekij\u00e4ksi merkit\u00e4\u00e4n dokumentista vastuussa olevan organisaatio, esimerkiksi\u00a0(Opetushallitus 2013).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjallisuuden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 laitetaan\u00a0omaan tekstiin joko ep\u00e4suorina tai suorina lainauksina. Kirjallisuusl\u00e4hteiden lainaaminen merkit\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviittein. Yleisin lainaamisen muoto on tiivist\u00e4v\u00e4 referointi, jossa kirjoittaja tiivist\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4 ydinasian ja ilmaisee sen tekstiss\u00e4\u00e4n omin sanoin. Suoria lainauksia eli sitaatteja tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten ja harvoin, lis\u00e4ksi mahdollisimman lyhyesti sek\u00e4 sanatarkasti. Lainaus on perusteltua,\u00a0jos kirjoittajana haluat kommentoida, kiist\u00e4\u00e4 tai eritell\u00e4 muiden … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":8880,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8840","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8840"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8991,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8840\/revisions\/8991"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8880"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/utu.onedu.fi\/verkkojulkaisut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}