Kaisu Saarela, Katri Ranta ja Sari Pirinen
Pelaaminen ja pelillisyys tuovat kielten opiskeluun toiminnallisuutta ja autenttisuutta. Lisäksi erimaalaiset pelaajat voivat kommunikoida keskenään eri kielillä sekä suullisesti että kirjallisesti. (Vaarala & Lehtonen 2015a, www-dokumentti; Vaarala & Lehtonen 2015b, www-dokumentti.) Ruotsin kielen opetuksen rikastuttaminen TVT:llä -projektin tavoitteena oli tuoda kielten opiskelua lähemmäksi oppilaiden maailmaa ja harjoitella kieltä uusien innostavien tapojen avulla. Ruotsin kielen opetuksen rikastuttaminen TVT:llä -projekti toteutettiin kolmen oppitunnin mittaisena kokonaisuutena viittomakielisille oppilaille, jotka opiskelevat B1-ruotsia. Projektissa tehtiin oppilaille Kahoot!-sovelluksen avulla erilaisia sanastovisoja ja lausetasoisia visoja, joissa oli mukana PuppetPals-sovelluksella tehtyjä animaatioita. Visojen jälkeen oppilaat suunnittelivat todellisia tilanteita kotiläksynä Whatsappissa. Seuraavassa vaiheessa oppilaat videoivat tilanteet iMovie-sovelluksen avulla. Viimeisessä vaiheessa videot katsottiin yhdessä läpi, ja niistä käytiin keskustelua.
Ruotsin kielen opetuksen rikastuttaminen TVT:llä -projekti toteutettiin Onerva Mäen koulussa viittomakielisille oppilaille. Opetusryhmässä oli neljä oppilasta, jotka opiskelevat B1-ruotsia. Projektiin käytettiin kolme oppituntia, ja projekti sisälsi myös kotitehtäviä. Luokassa oli käytössä älytaulu, ja jokaisella oppilaalla on oma tabletti.
Projektin toteutus aloitettiin Kahoot!-sovelluksella tehdyillä sanastovisoilla, joita oli sekä suomeksi että ruotsiksi. Oppilaat olivat jo aiemmilla tunneilla käsitelleet kappaleen sanastoa ja kielioppiasioita. Sanastotehtävien jälkeen Kahoot!-sovelluksella tehtiin myös lausetasoisia visoja, jotka sisälsivät sanaston lisäksi myös kappaleessa esiintyneitä kielioppiasioita. Lausetasoinen visa oli tehty Kahoot!-sovellukseen, jonne oli siirretty YouTuben kautta PuppetPals-sovelluksella tehtyjä animaatioita. Videoilla ja kuvilla on merkittävä osuus viittomakielisten oppilaiden oppimisessa, ja niiden tavoite oli tuoda tilanteet lähemmäksi oppilaiden kokemusmaailmaa. Oppilaat suunnittelivat pareittain kotiläksynä omia tilanteita, joissa he voisivat hyödyntää aiemmin oppimaansa. Tilanteisiin mietittiin myös sopivat ruotsinkieliset tekstit. Kotitehtävään liittyvä suunnittelu tehtiin Whatsapp-sovelluksen avulla. Oppilaiden tekemät tilanteet kuvattiin iMovie-sovelluksella, jonka jälkeen videot katsottiin yhdessä läpi, ja niistä käytiin keskustelua seuraavalla oppitunnilla.
Oppilaat pitivät Kahoot!-sovelluksessa tehdyistä visailuista, mutta he kokivat, ettei se yksin riitä sanastoharjoitteluksi. Oppilaiden kokemuksen mukaan kynällä kirjoittamalla sanat jäävät paremmin mieleen. Videokuvauksesta ja tilanteiden miettimisestä oppilaat pitivät paljon, ja he tekivät tehtävää motivoituneesti. Videoista voi myös päätellä, että oppilaat ovat sisäistäneet tehtävän tarkoituksen eli sen, miten oppilaat voivat itse käyttää ruotsin kieltä esimerkiksi käydessään Ruotsissa.Tehtävän yhtenä tarkoituksena oli nimenomaan kannustaa oppilaita käyttämään oppimaansa kieltä myös oikeissa tilanteissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että opettajalla saattaa mennä pitkä aika erilaisten visojen tekemiseen erityisesti silloin, kun visat sisältävät paljon kuvia tai videoita. On tärkeä miettiä, kuinka paljon aikaa visailujen tekoon on mielekästä käyttää. Voidaan todeta, että kielten opetusta voidaan rikastuttaa tieto- ja viestintätekniikan avulla, mutta se edellyttää huolellista ja aikaa vievää suunnittelua.
LÄHTEET
Vaarala, H. & Lehtonen, T. 2015a. Kännykkä kädessä ja digilasit päässä. (Viitattu 10.03.2016). http://www.kieliverkosto.fi/article/kannykka-kadessa-ja-digilasit-paassa/.
Vaarala, H. & Lehtonen, T. 2015b. Pelisilmää – pelaaminen osana kielenopetusta. (Viitattu 10.03.2016). http://www.kieliverkosto.fi/article/pelisilmaa-pelaaminen-osana-kielenopetusta/.