Sosiaalinen media osaksi aikuisten monimuotokoulutusta miksi ja miten?

Han­ne Kesänen ja Saa­ra Peussa Wal­lin

Opet­ta­jan teh­tä­väs­sä tär­kein­tä on oh­ja­ta op­pi­joi­ta nii­den tie­to­jen ja tai­to­jen pa­riin, joi­ta hetarvitsevat työ­e­lä­mäs­sä ja kan­sa­lai­si­na. Opet­ta­jan ei tar­vit­se tie­tää kaik­kea oppi­si­säl­lös­tään eikä hal­li­ta kaik­kia so­si­aa­li­sen me­di­an työ­ka­lu­ja tai oh­jel­mis­to­ja, joi­ta ope­tuk­ses­sa voi­tai­siin so­vel­taa. (Kalliala & Toik­ka­nen 2012, 9.) Täs­tä läh­dim­me myös liik­keel­le täs­sä pro­jek­tis­sa; emme yrit­tä­neet­kään teh­dä jäl­leen yhtä mah­dol­li­sim­man laa­jaa so­si­aa­li­sen me­di­an vä­li­nei­den lis­taus­ta, vaan kes­ki­tyim­me tiet­tyi­hin aihe­a­lu­ei­siin ja ver­tai­lim­me nii­hin liit­ty­viä so­vel­luk­sia. Ta­voit­tee­nam­me oli sel­vit­tää, löy­tyi­si­kö so­si­aa­li­sen me­di­an työ­ka­luis­ta tiet­ty­jä oppimis- tai oh­jaus­pro­ses­sin osia tu­ke­via apu­vä­li­nei­tä ni­men­o­maan ai­kuis­ten moni­muo­to­kou­lu­tuk­seen. Tar­koi­tus oli poh­tia uu­sia ta­po­ja hah­mo­tel­la eri­lai­sia si­säl­tö­jä, työs­tää ma­te­ri­aa­le­ja ja hal­li­ta tie­toa uu­sil­la, ja nii­tä tu­li­si olla mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tää niin kou­lut­ta­jan kuin opis­ke­li­jan näkö­kul­mas­ta. Uu­sien vä­li­nei­den käyt­töön­ot­toon ope­tuk­ses­sa voi­daan ha­kea pa­ran­nus­ta op­pi­mis­tu­lok­siin tai su­ju­vuut­ta opet­ta­jan ja op­pi­jan vä­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, yh­tei­söl­li­seen työs­ken­te­lyyn tai tie­don jul­kis­ta­mi­seen. So­si­aa­li­nen me­dia ei saa olla it­seis­arvo, vaan sen pi­tää toi­mia op­pi­mi­ses­sa olen­nais­ten asi­oi­den edis­tä­jä­nä (Kalliala & Toik­ka­nen 2012, 1112).

Osa­na oppimis- ja oh­jaus­pro­ses­sia uu­det vä­li­neet par­haim­mil­laan voi­vat kui­ten­kin pa­ran­taa pro­ses­sin su­ju­vuut­ta sekä tuo­da ide­oi­ta to­teut­taa joi­ta­kin osia pro­ses­sis­ta uu­del­la ta­val­la. Somen moni­muo­toi­suu­des­ta ja väli­neva­lin­nois­ta So­si­aa­li­sen me­dia on Kaplanin ja Haenleinin mu­kaan “ryh­mit­ty­mä in­ter­net­poh­jai­sia, Web 2.0:n ide­o­lo­gi­sel­le pe­rus­tal­le ra­ken­tu­nei­ta so­vel­luk­sia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat si­säl­lön tuot­ta­mi­sen ja käyt­tä­jien luo­man si­säl­lön vaih­ta­mi­sen.” (Kaplan & Haenlein 2010, 61.)Tämä mää­ri­tel­mä löy­tyy myös so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta ker­to­vas­sa Wiki­pe­di­an ar­tik­ke­lis­ta. (So­si­aa­li­nen me­dia, Wiki­pe­dia https://fi.m.wiki­pe­dia.org/wiki/So­si­aa­li­nen_me­dia , vii­tat­tu 3.4.2016.)

So­si­aa­li­sen me­di­an kent­tä muut­tuu jat­ku­vas­ti kun uu­sia so­vel­luk­sia syn­tyy ja van­ho­ja kuo­lee pois. Täs­sä pro­jek­tis­sa yri­tim­me saa­da kiin­ni so­si­aa­li­sen me­di­an työ­ka­luis­ta sel­lai­set, jot­ka so­vel­tui­si­vat ai­kuis­o­pis­ke­li­joil­le, hei­tä opin­nois­saan oh­jaa­vil­le hen­ki­löil­le tai kou­lut­ta­jil­le. Ra­ja­sim­me var­si­nai­set op­pi­mis­ym­pä­ris­töt pois. Syy­nä oli toi­saal­ta ra­jal­li­set aika­re­surs­sim­me, mut­ta myös se, ett­ei ta­voit­tee­nam­me ol­lut miet­tiä esim. verk­ko­kurs­sin to­teut­ta­mis­ta ko­ko­naan so­si­aa­li­sen me­di­an työ­ka­lu­jen avul­la. Ha­lu­sim­me pie­niä näp­pä­riä työ­ka­lu­ja, joi­ta voi­tai­siin hyö­dyn­tää ehkä lähi­o­pe­tuk­ses­sa, teh­tä­vien te­ke­mi­ses­sä tai sul­je­tun verkkooppimisympäristön (esim. Optima, Moodle jne.) li­sä­nä. Työ­ka­lu­ja va­li­koi­des­sam­me käy­tim­me hyö­dyk­si mm. Jane Hartin Top 100 Tools for Learning lis­taus­ta sekä oh­jaa­jam­me vink­kaa­maa John McCarthyn Goog­le docsissa ja­ka­maa ja yllä­pi­tä­mää Differentiation with Social Me­dia Tools erit­te­lyä. Eten­kin jäl­kim­mäi­nen aut­toi jä­sen­tä­mään työ­ka­lu­jen pal­jout­ta ja pää­se­mään al­kuun. An­noim­me oman kiin­nos­tuk­sen myös oh­ja­ta va­lin­nois­sam­me; ha­lu­sim­me ensi­si­jai­ses­ti tu­tus­tua meil­le hie­man vie­raam­piin työ­ka­lui­hin, vaik­ka joi­ta­kin tut­tu­ja­kin va­li­koi­tui mu­kaan. Kes­ki­tyim­me käy­tän­nön syis­tä se­lain­poh­jai­siin so­vel­luk­siin, jois­ta löy­tyi il­mai­sek­si käyttöönotettava pal­ve­lu tai il­mai­nen tes­taus­mah­dol­li­suus. Tä­hän vai­kut­ti ensi­si­jai­ses­ti se, että koh­de­ryh­mäm­me ovat ai­kuis­o­pis­ke­li­joi­ta, joi­den kans­sa useim­mi­ten tvt-käyt­tö ta­pah­tuu oppi­lai­tok­sen tar­jo­a­mil­la lait­teil­la, joi­hin ei ehkä ole mah­dol­lis­ta la­da­ta ja käyttöönottaa uu­sia var­si­nai­sia oh­jel­mia. Li­säk­si se­lain­poh­jai­set so­vel­luk­set va­lit­se­mal­la saim­me mu­ka­vas­ti ra­jat­tua työ­ka­lu­jen mää­rää, nii­den käyt­töön­otto on mel­ko help­poa eikä myös­kään se koi­tu­nut on­gel­mak­si, että vä­li­nei­den tes­taus­ta teh­tiin eri käyt­tö­jär­jes­tel­mien lait­teil­la.Pää­dyim­me tes­taa­maan seu­raa­via pal­ve­lu­ja: eri­lais­ten esi­tys­ten te­ke­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja PowToonia ja Preziä, link­kien ja tie­don hal­lin­taan liit­ty­viä Diigoa sekä Pinterestiä,verk­ko­ma­te­ri­aa­lin pi­ris­tä­mi­seen ja si­säl­tö­ko­ko­nai­suuk­sien jä­sen­tä­mi­seen aja­tel­tu­ja Thinglinkiä ja Piktochartia, blo­gi­pal­ve­lu­ja WordPress ja Portfolium, no­pei­siin ohje­vi­de­oi­hin käy­pää ruu­dun ja ää­nen tal­len­nin­ta AZ Screen Recorderia sekä lähi­o­pe­tuk­sen pi­ris­tä­jiä Kahootia ja Padletiä. Tes­tauk­set löy­ty­vät osoit­tees­ta  http://somestamoneksi.wordpress.com .

So­si­aa­li­sen me­di­an työ­ka­lu­jen käyt­tö­eh­dot – mitä kan­nat­taa ot­taa huo­mi­oon?

Sometyökalujen ja so­vel­lus­ten käyt­töön­oton yh­tey­des­sä on aina hyvä en­sin tu­tus­tua kun­kin pal­ve­lun käyt­tö­eh­toi­hin. Kalliala & Toik­ka­nen (2012, 100101) lis­taa­vat nel­jä tär­ke­ää asi­aa, jois­ta tu­lee ot­taa sel­vää en­nen tie­tyn pal­ve­lun käy­tön aloit­ta­mis­ta:

1) Mikä on pal­ve­lun­tar­jo­a­jan koti­maa? Tämä on tär­ke­ää sik­si, että eten­kin hen­ki­lö­tie­to­lait ja yk­si­tyi­syy­den suo­jaa kos­ke­vat oi­keu­det vaih­te­le­vat mait­tain (EUmaat tur­val­li­sim­pia; USA taas vä­hem­män tur­val­li­nen, kos­ka yh­dys­val­ta­lais­ten yri­tys­ten koh­dal­la hen­ki­lö­tie­to­laki suo­jaa vain USA:n kan­sa­lai­sia).
2) Min­kä maan la­kien mu­kaan mah­dol­li­set pal­ve­luun liit­ty­vät rii­ta­ti­lan­teet hoi­de­taan? Tämä ei ole aina sama maa, kuin em. koh­das­sa 1, vaan jos­kus moni­kan­sal­lis­ten yri­tys­ten koh­dal­la se voi olla lä­hem­pä­nä­kin, esim. EUkansalaisen on ehkä mu­ka­vam­pi ja tur­val­li­sem­pi käyt­tää so­vel­lus­ta, jon­ka osal­ta laki­py­kä­lät ovat­kin EUalueelta.
3) Mit­kä ovat pal­ve­lun ikä­ra­jat? Tämä ei ole ehkä ko­vin­kaan oleel­li­nen ky­sy­mys täs­sä mei­dän pro­jek­tis­sam­me, kos­ka tut­kim­me työ­ka­lu­ja koh­de­ryh­mäm­me ol­les­sa ai­kuis­o­pis­ke­li­jat, mut­ta esim. pe­rus­o­pe­tuk­sen puo­lel­la opet­ta­jan on hyvä etu­kä­teen tu­tus­tua ikä­ra­joi­hin. Mo­nis­sa pal­ve­luis­sa ikä­ra­ja­na on 13 vuot­ta, jol­loin pal­ve­lu ei ole­kaan kaik­keen ala­i­käis­ten opet­ta­mi­seen so­vel­tu­va.
4) Mit­kä oi­keu­det pal­ve­lun­tar­jo­a­ja saa käyt­tä­jien te­ke­miin tuo­tok­siin? Tämä asia on usein moni­mut­kai­sin ja työ­läin sel­vit­tää, mut­ta ken­ties kaik­kein tär­kein. Usein pal­ve­lu va­raa it­sel­leen laa­jat­kin oi­keu­det käyt­tä­jien si­säl­töi­hin, ja jos­kus oi­keu­den kes­to saat­taa myös tul­la yl­lä­tyk­se­nä (esim. ja­e­tun valo­ku­van oi­keus voi säi­lyä “ikui­ses­ti” pal­ve­lun­tar­jo­a­jal­la vaik­ka käyt­tä­jä itse pois­tai­si­kin ku­van­sa pal­ve­lus­ta). (2012, 100-101)

Lo­puk­si

Pro­jek­tin ai­ka­na vas­ta hah­mo­tim­me, mi­ten val­ta­va mää­rä eri­lai­sia so­si­aa­li­sen me­di­an työ­ka­lu­ja on ole­mas­sa. Näl­kä kas­voi syö­des­sä, ja oli­si teh­nyt mie­li ko­keil­la niis­tä vaik­ka mitä. Oli kui­ten­kin otet­ta­va huo­mi­oon mo­lem­pien pro­jek­tin jä­se­nien ra­jal­li­set aika­re­surs­sit sekä ko­e­tet­ta­va säi­lyt­tää jon­kin­lai­nen pu­nai­nen lan­ka pro­jek­tis­sam­me ko­ko­nai­suu­des­saan. Opim­me täs­tä pro­jek­tis­ta val­ta­van pal­jon, ja op­pi­mis­pro­ses­si jat­kuu tä­män jäl­keen­kin. Olem­me mo­lem­mat pa­lai­le­mas­sa työ­e­lä­män pa­riin syk­syl­lä, ja saim­me pal­jon mu­kaam­me sel­lais­ta, joka var­mas­ti on eduk­si tuol­loin. Eri­tyi­ses­ti jäi mie­leen kai­ku­maan poh­din­ta, jota Jami Ko­po­nen esit­tää ar­tik­ke­lis­saan “Oli­si­ko tie­to­ko­nees­ta jo muu­hun­kin kuin kir­joi­tus­ko­neek­si”: “jos Suo­men kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä pe­rus­tet­tai­siin vuon­na 2011 ko­ko­naan tyh­jäs­tä il­man pa­rin vuo­si­sa­dan va­kiin­tu­nei­ta pe­da­go­gi­sia käy­tän­tö­jä, mi­ten ope­tus­ta läh­det­täi­siin suun­nit­te­le­maan käyt­tä­en hyö­dyk­si uu­sin­ta tek­no­lo­gi­aa?” (Ko­po­nen 2011, s. 145-146.) Tämä näkö­kul­ma on hyvä, kun suun­ni­tel­laan tie­to­ja vies­tin­tä­tek­nii­kan kou­lu­tus­käyt­töä; il­man hy­vin suun­ni­tel­tua pe­da­go­gis­ta poh­ja­työ­tä hy­vil­lä­kin vä­li­neil­lä te­kee hy­vin vä­hän. Tä­män pro­jek­tin eväin on kui­ten­kin hyvä läh­teä suun­nit­te­le­maan hy­viä pe­da­go­gi­sia rat­kai­su­ja, kun tek­nis­ten vä­li­nei­den työ­kalu­pak­ki­kin on pa­rem­min ajan ta­sal­la.

LÄH­TEET

Kal­li­o­la, E. & Toik­ka­nen, T. 2012. So­si­aa­li­nen me­dia ope­tuk­ses­sa. Finn Lectura.

Kaplan, A. M. & Haenlein, M. 2010. Users of the world, unite! The challenges and the opportunities of Social Me­dia

Ko­po­nen, J. 2011. Oli­si­ko tie­to­ko­nees­ta jo muu­hun­kin kuin kir­joi­tus­ko­neek­si? Te­ok­ses­sa Ym­mär­rys hoi! Kir­ja, läp­pä­ri ja muut­tu­va op­pi­mi­nen (toim. Kim­mo Soi­ni & Kat­rii­na Kajannes). Bookwell Oy, Jy­väs­kylä.

McCarthy, J. Differentiation with Social Me­dia Tools, https://docs.goog­le.com/spreadsheets/d/1ihsTwYr1kFx9Jb08Z2w5i1MWoxYkRXZbTP4Gcbodp6I/htmlview#gid=0 . Vii­tat­tu 25.4.2016.

Top 100 tools for Learning Annual Survey of Learning Tools, http://c4lpt.co.uk/top100tools/ . Vii­tat­tu 25.4.2016.

Wiki­pe­dia. So­si­aa­li­nen me­dia, https://fi.m.wiki­pe­dia.org/wiki/So­si­aa­li­nen_me­dia . Vii­tat­tu 3.4.2016.