Kc/Ec 8 Tutkimusmenetelmäkohtaisia ohjeita

Tilastot ja dokumentit (eli valmiit aineistot)

Kas­va­tus­tie­teel­li­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa yh­den kes­kei­sen tut­ki­mus­ai­neis­to­ryh­män muo­dos­ta­vat do­ku­men­tit ja ti­las­tot. Aina ei tar­vit­se ke­rä­tä ai­neis­toa alus­ta läh­tien itse haas­tat­te­lun, ky­se­lyn tai ha­vain­noin­nin avul­la (näi­tä kut­su­taan tut­ki­muk­sen syn­nyt­tä­mik­si ai­neis­toik­si), vaan tut­ki­muk­sen koh­tee­na ole­va tie­to on jo ole­mas­sa jos­sa­kin. Tä­män­kal­tai­sia ai­neis­to­ja kut­su­taan luon­nol­li­sik­si ai­neis­toik­si, ne ovat siis ole­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa riip­pu­mat­ta. Luon­nol­li­sia ai­neis­to­ja ovat kaik­ki eri­lai­set, ole­mas­sa ole­vat do­ku­men­tit ja ti­las­tot, ku­ten muis­ti­ot, re­kis­te­rit, ar­kis­tot, vuo­si­ker­to­muk­set, pöy­tä­kir­jat, säh­kö­pos­ti­kes­kus­te­lut, in­ter­net-si­vus­tot ynnä kaik­ki muut sel­lai­set, joi­ta ins­ti­tuu­ti­ot, yri­tyk­set ja yh­tei­söt yllä­pi­tä­vät osa­na nor­maa­lia toi­min­taan­sa. Myös kir­jeet, päi­vä­kir­jat, eri­lai­set vies­tit ja pu­heet, blo­git, jul­ki­set kes­kus­te­lu­foo­ru­mit ja mie­li­pide­o­sas­tot ovat luon­nol­lis­ta ai­neis­toa. Sa­moin eri­lai­set kult­tuu­rin­tuo­tok­set ja me­di­a­hyö­dyk­keet, ku­ten maa­lauk­set ja valo­ku­vat, elä­mä­ker­rat, mai­nok­set, sa­no­ma­leh­det ja vaik­ka­pa suo­ma­lai­sen pop­mu­sii­kin sa­noi­tuk­set kuu­lu­vat nii­ni­kään tä­hän ryh­mään. (Ron­kai­nen, Peh­ko­nen, Lind­blom-Ylän­ne & Paa­vi­lai­nen 2013.)

Ti­las­tot

Myös ti­las­tot muo­dos­ta­vat yh­den tut­ki­mus­ai­neis­ton. Kas­va­tus­tie­teel­li­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa hyö­dyn­ne­tään usein ti­las­to­ja, kun teh­dään ns. aika­sar­ja­tut­ki­muk­sia. Täl­löin ke­rä­tään tie­toa men­nei­syy­den tie­tyis­tä ti­las­toi­duis­ta ta­pah­tu­mis­ta. Tut­ki­muk­ses­sa voi­daan esi­mer­kik­si ver­tail­la eri vuo­si­na tai vuo­si­kym­me­ni­nä ti­las­toi­tu­ja asi­oi­ta tai il­mi­öi­tä jon­kin asi­an, ku­ten asuin­a­lu­een, suku­puo­len tai so­si­o­e­ko­no­mi­sen ase­man suh­teen. Ti­las­to­tie­toa on saa­ta­vil­la var­sin pal­jon. (Hirs­jär­vi & Re­mes 2009.) Run­saas­ti ti­las­to­tie­toa eri aloil­ta löy­tyy esi­mer­kik­si Ti­las­to­kes­kuk­sen si­vuil­ta osoit­tees­ta www.stat.fi.

Läh­de­kri­tiik­ki

Kun do­ku­ment­te­ja ja ti­las­to­ja käy­te­tään tut­ki­muk­ses­sa, on aina pi­det­tä­vä mie­les­sä läh­de­kri­tiik­ki. Kaik­ki ai­neis­tot ovat jol­lain lail­la kiin­ni syn­ty­eh­dois­saan, mikä vai­kut­taa sii­hen, mis­tä ai­neis­to voi ker­toa. Do­ku­men­tit ja ti­las­tot ovat osa nii­tä ko­ko­a­vien ins­ti­tuu­ti­oi­den toi­min­taa. Niil­lä on tyy­pil­li­ses­ti jo­kin käyt­tö­tar­koi­tus, nii­den laa­ti­mi­sel­la on jo­kin funk­tio. Ne kuu­lu­vat jo­hon­kin käyt­tö­yh­tei­söön tai toi­min­taan, jon­ka osia ne ovat. Tut­ki­jan on syy­tä miet­tiä ja tun­nis­taa näi­tä ”tuo­tan­to­eh­to­ja”, jot­ta hän voi ar­vi­oi­da ai­neis­ton­sa luo­tet­ta­vuut­ta tai pai­not­tu­nei­suut­ta ja sitä, mitä ja mi­hin hän pys­tyy käyt­tä­mäs­tään ai­neis­tos­ta yleis­tä­mään. (Ron­kai­nen ym. 2013.)

Oh­jei­ta ai­neis­ton ra­jauk­seen ja ana­lyy­siin

Val­miit ai­neis­tot -me­ne­tel­mäs­sä tut­ki­mus­ky­sy­mys (-ky­sy­myk­set) mää­rää aika­vä­liä ja ai­neis­ton mää­rää. Alus­sa kan­nat­taa miet­tiä alus­ta­vat tut­ki­mus­ky­sy­myk­set, jot­ka sit­ten täs­men­ty­vät ai­neis­toon tu­tus­tut­ta­es­sa. Tut­ki­mus­ky­sy­myk­siä voi jou­tua ja saa muut­taa pit­kin mat­kan ja ai­neis­to it­se­kin täs­sä me­ne­tel­mäs­sä oh­jaa jo teh­ty­jä va­lin­to­ja. Tämänkokoisessa har­joi­tus­työs­sä tut­ki­mus­ky­sy­myk­siä ei kan­na­ta olla lii­an mon­ta, so­pi­va mää­rä on 1–3. Muo­toi­le sel­lai­set tut­ki­mus­ky­sy­myk­set, joi­hin ei voi vas­ta­ta kyl­lä/ei (tyy­pil­li­ses­ti käy­tet­ty­jä hy­viä ovat esi­mer­kik­si: Mi­ten, mil­lai­sia, mit­kä te­ki­jät…). Tut­ki­mus­ky­sy­myk­set muo­toil­laan si­ten, että ai­neis­to to­del­la voi an­taa nii­hin vas­tauk­sen ja va­ro­taan yrit­tä­mäs­tä teh­dä lii­an suo­ria kau­saa­li­suus­pää­tel­miä eli tut­kia esi­mer­kik­si sel­lais­ten asi­oi­den toi­siin­sa liit­ty­vyyt­tä, jota ai­neis­tos­ta ei voi­da lu­kea.

Ole kriit­ti­nen ai­neis­ton suh­teen ja mie­ti sen so­pi­vuus tut­ki­mus­ai­neis­tok­si. Jos aluk­si va­lit­tu ai­neis­ton mää­rä osoit­tau­tuu lii­an pie­nek­si tai suu­rek­si, teh­ty­jä va­lin­to­ja voi tar­kis­taa ja tar­peen mu­kaan ai­neis­ton mää­rää ja aika­vä­liä voi ra­ja­ta tai laa­jen­taa. Mi­ni­mi­mää­rää on vai­kea sa­noa eli kuin­ka mon­ta ai­kai­sem­paa tut­ki­mus­ta, ar­tik­ke­lia, leh­teä, ti­las­toa, vi­de­o­ta tms. tu­li­si käyt­tää. Yleen­sä kui­ten­kin yksi ai­neis­to­laji (esi­mer­kik­si ti­las­tot (muu­ta­mia ti­las­to­ja) tai jo­kin leh­ti­ai­neis­to) riit­tää koh­teek­si täs­sä har­joi­tus­työs­sä. Tär­kein­tä on, että omat tut­ki­mus­ky­sy­myk­set koh­taa­vat ai­neis­ton tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la ta­val­la. Ai­neis­ton aika­väli voi vaih­del­la pal­jon­kin. Esi­mer­kik­si leh­tien koh­dal­la tar­kas­te­lu­ajan­jak­so voi olla 10 vuot­ta, mut­ta toi­saal­ta voi­daan ai­neis­tos­ta ja ai­hees­ta riip­pu­en ot­taa vaik­ka yksi vuo­si yh­del­tä vuo­si­kym­me­nel­tä ja toi­nen vuo­si toi­sel­ta vuo­si­kym­me­nel­tä, kol­mas kol­man­nel­ta ja ver­tail­la nii­tä kes­ke­nään. Otan­ta kan­nat­taa miet­tiä huo­lel­la, sen on ol­ta­va pe­rus­tel­ta­vis­sa ole­va, har­kit­tu ja sys­te­maat­ti­nen.

Oman tut­ki­mus­ai­neis­ton eli sen, mis­tä tu­lok­set et­si­tään, pi­tää olla eri kuin te­o­ri­a­taus­tas­sa käy­tet­tä­vä läh­de/läh­teet. Kun val­mis­ta ai­neis­toa käy­te­tään tut­ki­mus­ai­neis­to­na, on eri­tyi­sen tär­keä saa­da tut­ki­mus­a­se­tel­ma tut­ki­muk­sel­li­sek­si ero­tuk­se­na re­fe­roin­nis­ta eli sii­tä, että vain ker­too eli esit­te­lee ai­kai­sem­man tie­don uu­des­taan. Tä­hän aut­taa tark­kaan mie­tit­ty tut­ki­mus­ky­sy­mys sekä ai­neis­ton tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen ana­lyy­si. Ana­lyy­si­ta­po­ja on mo­nia ku­ten muis­sa­kin me­ne­tel­mis­sä. Ai­neis­ton ana­lyy­sis­sä ke­rä­tys­tä ai­neis­tos­ta ha­e­taan vas­tauk­sia tut­ki­mus­ky­sy­myk­siin Mää­räl­lis­tä ai­neis­toa tar­kas­tel­laan kvan­ti­ta­tii­vi­sin me­ne­tel­min ja laa­dul­li­ses­sa ana­ly­soin­nis­sa ryh­dy­tään te­ke­mään eri­tyyp­pi­siä si­säl­lön­a­na­lyy­se­jä/si­säl­lön­e­rit­te­ly­jä, usein esi­mer­kik­si tee­moit­te­lu ja/tai luo­kit­te­lu ovat käyt­tö­kel­poi­sia vaih­to­eh­to­ja. Laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen ana­lyy­sis­tä löy­dät lisä­tie­toa esi­mer­kik­si Tuo­men ja Sara­jär­ven (2009) kir­jas­ta Laa­dul­li­nen tut­ki­mus ja si­säl­lön­a­na­lyy­si.

Haastattelu

Tut­ki­mus­har­joi­tus koos­tuu tut­ki­mus­suun­ni­tel­man te­ke­mi­ses­tä ja pie­nen tee­ma­haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen to­teut­ta­mi­ses­ta ja sen ra­por­toin­nis­ta. Tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa ja -har­joi­tuk­ses­sa kan­nat­taa käyt­tää lu­en­to­jen li­säk­si apu­na tut­ki­mus­me­ne­tel­mä­kir­jal­li­suut­ta (esim. Hirs­jär­vi, Re­mes & Sajavaara 2012. Tut­ki ja kir­joi­ta; Hirs­jär­vi & Hur­me 2010. Tut­ki­mus­haas­tat­te­lu. Tee­ma­haas­tat­te­lun te­o­ria ja käy­tän­tö.)

Haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen te­ke­mi­nen aloi­te­taan tut­ki­mus­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­sel­la. Aluk­si va­li­taan aihe ja ra­ja­taan se (lisä­tie­to­ja esim. Hirs­jär­vi, Re­mes & Sajavaara 2012, 66–88). Ota huo­mi­oon tä­män har­joi­tus­työn yh­tey­des­sä, että ai­heen tu­lee so­vel­tua kas­va­tus­tie­teel­li­seen haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­seen. Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa tu­tus­tu­taan ai­hees­ta teh­tyi­hin ai­kai­sem­piin tut­ki­muk­siin. Sa­mal­la voi­daan va­li­ta ja sel­kiyt­tää tut­ki­muk­sen pe­rus­kä­sit­tei­tä (ks. Hirs­jär­vi, Re­mes & Sajavaara 2012, 109–112). Ai­kai­sem­pien tut­ki­muk­sien ja/tai tie­teel­lis­ten kä­sit­tei­den avul­la on mah­dol­lis­ta laa­tia tut­ki­muk­sel­le vii­te­ke­hys. Täs­sä har­joi­tuk­ses­sa vii­te­ke­hyk­sen laa­ti­mi­ses­sa käy­te­tään vä­hin­tään yhtä ai­kai­sem­paa tut­ki­mus­ta. Ai­kai­sem­mat tut­ki­muk­set toi­mi­vat apu­vä­li­nei­nä, kun täs­men­ne­tään tut­ki­muk­sen tut­ki­mus­ky­sy­myk­set. Tut­ki­mus­ky­sy­myk­sis­tä voi­daan tut­ki­mus- ja me­ne­tel­mä­kir­jal­li­suu­des­sa käyt­tää ni­mi­tys­tä tut­ki­mus­on­gel­mat tai tut­ki­mus­teh­tä­vä. (Ks. Hirs­jär­vi, Re­mes & Sajavaara 2012, 125–129.)

Seu­raa­vak­si tut­ki­muk­sen te­ke­mi­nen ete­nee ai­neis­ton­ke­ruu­me­ne­tel­män va­lin­taan. Täs­sä har­joi­tuk­ses­sa ai­neis­ton­ke­ruu­me­ne­tel­mä­nä käy­te­tään tee­ma­haas­tat­te­lua. Haas­ta­tel­ta­vien mää­rä riip­puu ta­van­o­mai­ses­ti tut­ki­muk­sen ai­hees­ta ja tut­ki­mus­ky­sy­myk­sis­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat tut­ki­muk­sen koh­de­jouk­koon. (Täs­sä har­joi­tus­työs­sä tätä ei vält­tä­mät­tä voi­da täy­sin nou­dat­taa har­joi­tus­työn kuor­mit­ta­vuu­den / opin­to­jak­son opin­to­pis­te­mää­rän vuok­si.) Täs­sä har­joi­tus­työs­sä haas­tat­te­lu­ja teh­dään 2–3 haas­tat­te­lua / opis­ke­li­ja. Jos ha­lu­at, voit tie­ten­kin haas­ta­tel­la use­am­paa­kin hen­ki­löä. Haas­ta­tel­ta­vien va­lin­nas­sa käy­te­tään ns. har­kin­nan­va­rais­ta näy­tet­tä (ks. Hirs­jär­vi & Hur­me 2010, 59). Ota myös huo­mi­oon tiet­ty­jä me­ne­tel­män si­säl­tä­miä ra­joi­tuk­sia: älä haas­tat­te­le tut­ta­vaa­si tai su­ku­lais­ta­si (ks. Hirs­jär­vi & Hur­me 2010, 72). Haas­ta­tel­ta­vil­ta pyy­de­tään suos­tu­mus tut­ki­muk­seen (tut­ki­mus­e­tii­kas­ta ks. esim. Hirs­jär­vi, Re­mes & Sajavaara). Haas­ta­tel­ta­vien li­säk­si va­li­taan haas­tat­te­lu­laji (suo­si­tuk­se­na har­joi­tus­työ­hön yk­si­lö­haas­tat­te­lu) sekä suun­ni­tel­laan haas­tat­te­lun si­säl­tö eli va­li­taan haas­tat­te­lun tee­ma-alu­eet ja laa­di­taan haas­tat­te­lu­run­ko. (Ks. lu­en­not ja Hirs­jär­vi & Hur­me 2010, 66–67.) Sa­mal­la suun­ni­tel­laan haas­tat­te­lun muu käy­tän­nön to­teut­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si ajat ja pai­kat (ks. lu­en­not ja Hirs­jär­vi & Hur­me 2010, 78–134). Tut­ki­mus­suun­ni­tel­man me­ne­tel­mä­o­sas­sa ku­va­taan ai­neis­ton­ke­ruu­me­ne­tel­mää ja sitä, mi­ten ai­neis­to käy­tän­nös­sä ke­rä­tään; muun mu­as­sa ku­va­taan haas­tat­te­lun koh­de­jouk­ko (haas­ta­tel­ta­vien mää­rä, mi­ten va­li­taan), haas­tat­te­lu­laji, haas­tat­te­lu­tyyp­pi, haas­tat­te­lun tee­ma-alu­eet ja nii­den pe­rus­te­lut (haas­tat­te­lu­run­ko lai­te­taan liit­teek­si).

Seu­raa­vak­si tut­ki­muk­ses­sa siir­ry­tään haas­tat­te­lu­jen käy­tän­nön to­teut­ta­mi­seen. Käy­tän­nön to­teut­ta­mi­ses­ta saat lisä­tie­to­ja lu­en­noil­la ja me­ne­tel­mä­kir­jal­li­suu­des­ta (Hirs­jär­vi & Hur­me 2010, 78–134). Kaik­ki haas­tat­te­lut nau­hoi­te­taan ja lit­te­roi­daan pe­rus­lit­te­roin­nin mu­kai­ses­ti eli kir­joi­te­taan teks­tik­si sana­tar­kas­ti puhe­kiel­tä nou­dat­ta­en (teks­tis­tä jä­te­tään pois täy­te­sa­nat (esim. tota, niinku), tois­tot, kes­ken­jää­vät ta­vut ja yk­sit­täi­set ään­näh­dyk­set) (http://www.fsd.uta.fi/tie­don­hal­lin­ta/osa6.html).

Haas­tat­te­lu­ai­neis­ton ke­rää­mi­sen jäl­keen tut­ki­mus­ra­por­tin me­ne­tel­mä­osa täy­den­tyy täl­tä osin. Var­si­nai­sen tut­ki­mus­ra­por­tin me­ne­tel­mä­o­sas­sa ker­ro­taan, mi­ten haas­tat­te­lu­ai­neis­ton ke­ruu to­teu­tet­tiin. Ra­por­tis­sa ku­va­taan – ku­ten tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa – haas­tat­te­lun koh­de­jouk­ko (haas­ta­tel­ta­vien mää­rä, mi­ten va­lit­tiin), haas­tat­te­lu­laji, haas­tat­te­lu­tyyp­pi, haas­tat­te­lun tee­ma-alu­eet ja nii­den pe­rus­te­lut (haas­tat­te­lu­run­ko lai­te­taan liit­teek­si). Näi­den li­säk­si ra­por­toi­daan haas­tat­te­lu­ti­lan­tees­ta. Myös haas­tat­te­lu­lu­en­non di­ois­ta löy­dät tar­kem­man lis­tauk­sen me­ne­tel­mä­lu­vus­sa ra­por­toi­ta­vis­ta asi­ois­ta.

Kun haas­tat­te­lu­ai­neis­to on ke­rät­ty ja lit­te­roi­tu, voi­daan aloit­taa ai­neis­ton ana­lyy­si. Tee­ma­haas­tat­te­lut voi­daan ana­ly­soi­da mo­nel­la eri ta­val­la, esi­mer­kik­si tee­moit­te­le­mal­la tee­ma-alu­ei­den mu­kai­ses­ti. Va­lit­tu ana­lyy­si­me­ne­tel­mä ja ai­neis­ton ana­lyy­si ku­va­taan me­ne­tel­mä­lu­vus­sa. (Kos­ka har­joi­tus­työ kes­kit­tyy ai­neis­ton han­kin­ta­me­ne­tel­miin, ana­lyy­si­me­ne­tel­mä voi jää­dä ra­por­tis­sa mai­nin­nan ta­sol­le). Var­si­nai­set tut­ki­mus­tu­lok­set ra­por­toi­daan Tu­lok­set-lu­vuis­sa ja niis­tä teh­dyis­tä joh­to­pää­tök­sis­tä ker­ro­taan Poh­din­ta-lu­vus­sa. Vii­meis­tään Poh­din­ta-lu­vus­sa on myös dis­kus­sio ai­kai­sem­man tut­ki­muk­sen kans­sa. Täs­sä har­joi­tus­työs­sä pää­huo­mio on ai­neis­ton­ke­ruu­me­ne­tel­mäs­sä, jo­ten tut­ki­mus­ra­por­tis­sa esi­te­tyt tu­lok­set ja joh­to­pää­tök­set voi­vat olla alus­ta­via. (Lisä­tie­to­ja ai­neis­ton ana­ly­soin­nis­ta ja haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen tu­los­ten ra­por­toin­nis­ta löy­dät lu­en­non di­ois­ta sekä esim. Ruu­su­vuo­ri, Ni­kan­der & Hy­vä­ri­nen 2010.) Poh­din­ta­lu­vun jäl­keen kir­joi­tat vie­lä me­to­di­sen ar­vi­oin­nin (ks. edel­lä Tut­ki­mus­suun­ni­tel­man ja -ra­por­tin si­säl­tö) sekä itse­ar­vi­oin­nin.

KU­VIO: Tee­ma­haas­tat­te­lun kul­ku

Kysely

Tut­ki­mus­har­joi­tus koos­tuu tut­ki­mus­suun­ni­tel­man te­ke­mi­ses­tä ja pie­nen ky­se­ly­tut­ki­muk­sen to­teu­tuk­ses­ta ja ra­por­toin­nis­ta. Lu­en­to­jen li­säk­si nii­den to­teut­ta­mi­sek­si  kan­nat­taa ker­ra­ta Val­lin ja Aaltolan (2015) Ik­ku­noi­ta tut­ki­mus­me­to­dei­hin I -kir­jan si­vut 84–145 ja tu­tus­tua KvantiMOTV:n si­säl­töön, jos­ta löy­tyy mm. oh­jei­ta ja hy­vät lis­tauk­set tut­ki­mus­me­ne­tel­mä­kir­jal­li­suu­des­ta.

Tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa ku­va­taan en­sin aihe ja sen ra­jaus sekä kir­joi­te­taan tut­ki­muk­sen te­o­reet­ti­nen vii­te­ke­hys ai­kai­sem­pia tut­ki­muk­sia käyt­tä­en. Myös kes­kei­set kä­sit­teet tu­lee mää­ri­tel­lä. Täs­sä har­joi­tus­työs­sä käy­te­tään vä­hin­tään yhtä ai­kai­sem­paa tut­ki­mus­ta tai te­o­ri­aa ja tut­ki­muk­sen ai­heen tu­li­si olla so­vel­tu­va kas­va­tus­tie­teel­li­seen ky­se­ly­tut­ki­muk­seen. Tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa ase­te­taan myös tut­ki­mus­on­gel­ma(t) ja suun­ni­tel­laan tut­ki­muk­sen ai­neis­ton­ke­ruu. Myös ky­se­ly­lo­mak­keen tu­lee olla jo tut­ki­mus­suun­ni­tel­man liit­tee­nä!

Tut­ki­muk­sen ai­neis­ton­ke­ruus­sa ker­ro­taan tut­ki­muk­sen vas­taa­ja­jouk­ko ja suun­ni­tel­laan, mi­ten nämä ih­mi­set ta­voi­te­taan. Ky­se­ly­jen mää­rä riip­puu tut­ki­muk­sen ai­hees­ta ja tut­ki­mus­ky­sy­myk­sis­tä, mut­ta har­joi­tus­työs­sä py­ri­tään ke­rää­mään ai­neis­toa noin 30 vas­taa­jal­ta. Ky­se­ly­tut­ki­mus­ta teh­des­sä on hyvä muis­taa, että pai­kan pääl­lä ke­rä­tyis­sä tut­ki­muk­sis­sa vas­taus­pro­sent­ti on usein kor­ke­am­pi kuin säh­kö­pos­ti­ky­se­lyis­sä. Vas­taus­ka­don suu­ruut­ta on­kin hyvä ar­vi­oi­da, kun suun­nit­te­lee otos­ko­koa ja var­mem­paa on va­li­ta hie­man suu­rem­pi otos­koko kuin en­sin ajat­te­li. Lisä­vas­taa­jis­ta ei ole har­joi­tus­työs­sä hait­taa, mut­ta lii­an pie­nel­lä vas­taa­ja­jou­kol­la har­joi­tus­työs­tä voi ka­do­ta mie­lek­kyys.

Ky­se­ly­lo­mak­keen huo­lel­li­seen laa­din­taan ja hi­o­mi­seen on hyvä va­ra­ta run­saas­ti ai­kaa, sil­lä tut­ki­muk­sen on­nis­tu­mi­nen on olen­nai­ses­ti riip­pu­vai­nen sii­tä, mi­ten hy­vin lo­ma­ke on on­nis­tu­nut. Jot­ta tut­ki­muk­ses­sa saa­tai­siin luo­tet­ta­vaa tie­toa, on poh­dit­ta­va sekä ky­sy­mys­ten si­säl­töä että nii­den muo­toa tark­kaan. Lo­mak­keen ky­sy­myk­set on­kin pe­rus­tel­ta­va ja ne tu­lee joh­taa te­o­ri­as­ta ope­ra­ti­o­na­li­soi­mal­la. Hyvä on hyö­dyn­tää myös ai­em­pien tut­ki­mus­ten ky­se­ly­lo­mak­kei­ta. Lo­ma­ke ei sai­si pai­sua ko­vin pit­käk­si (täs­sä har­joi­tuk­ses­sa suo­si­tus 2–3 si­vua) ja se voi olla joko pe­rin­tei­nen pa­pe­ri­nen ky­se­ly­lo­ma­ke tai säh­köi­nen, esim. Webropol-oh­jel­man avul­la teh­ty lo­ma­ke.

Jo lo­mak­keen laa­din­ta­vai­hees­sa on poh­dit­ta­va, mi­ten ai­neis­toa tul­laan lo­pul­ta ana­ly­soi­maan: se mil­lai­sia ana­lyy­se­jä on mah­dol­lis­ta teh­dä, riip­puu lo­mak­keen ky­sy­mys­tyy­peis­tä. Ky­se­ly­lo­mak­kees­sa voi hyö­dyn­tää avoi­mia ky­sy­myk­siä, mut­ta pää­pai­non tu­li­si olla mää­räl­li­ses­sä ana­lyy­sis­sä. Pe­rin­teis­ten struk­tu­roi­tu­jen ky­sy­mys­ten li­säk­si kan­nat­taa hyö­dyn­tää moni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia ky­sy­mys­tyyp­pe­jä. Joi­tain taus­ta­ky­sy­myk­siä on myös hyvä olla, jot­ta vas­taa­jien ku­vai­lu sekä kato­a­na­lyy­sin poh­din­ta ovat mah­dol­lis­ta teh­dä.

Kun lo­ma­ke on val­mis ja vas­taa­jat va­lit­tu, voi­daan ky­se­ly to­teut­taa käy­tän­nös­sä. Tä­män jäl­keen pääs­tään ana­ly­soi­maan ai­neis­toa. Ihan­teel­li­sin­ta oli­si käyt­tää ai­neis­ton ana­lyy­sis­sä ti­las­tol­lis­ta oh­jel­maa, mut­ta pien­tä ai­neis­toa voi­daan kä­si­tel­lä kä­sin­kin. Tu­los­ten ku­vai­lus­sa on syy­tä käyt­tää apu­na ku­vi­oi­ta ja/tai tau­lu­koi­ta. Saa­tu­jen tu­los­ten esit­te­lyn jäl­keen niis­tä on hyvä kir­joit­taa jon­kin­lai­set joh­to­pää­tök­set ja poh­din­taa suh­tees­sa ai­em­paan tut­ki­muk­seen. Har­joi­tus­työs­sä tu­lee li­säk­si poh­tia teh­dyn ky­se­lyn toi­mi­vuut­ta ja omien me­ne­tel­mäl­lis­ten rat­kai­su­jen toi­mi­vuut­ta.

Testit ja havainnointi

Tut­ki­mus­me­ne­tel­mi­nä tes­tit ja ha­vain­noin­ti tar­jo­a­vat mah­dol­li­suu­den hy­vin eri­lais­ten ai­neis­to­jen ke­rää­mi­seen. Ha­vain­noin­ti­tut­ki­mus­ta käy­te­tään, kun ha­lu­taan tar­kas­tel­la tut­kit­ta­vaa il­mi­ö­tä sen luon­nol­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sään. Ha­vain­noin­ti­tyy­lit voi­vat vaih­del­la struk­tu­roi­dus­ta ha­vain­noin­ti­lo­mak­kees­ta (en­nal­ta mää­ri­tel­ty hy­po­tee­si) aina struk­tu­roi­mat­to­maan ha­vain­noin­ti­ti­lan­tee­seen, jos­sa tut­ki­mus­koh­de mää­rit­tyy vas­ta ha­vain­noi­mal­la. Ha­vain­noi­mal­la voi­daan ke­rä­tä mää­räl­lis­tä tai laa­dul­lis­ta ai­neis­toa tut­kit­ta­vas­ta il­mi­ös­tä. Tes­teil­lä tut­ki­mus­me­ne­tel­mä­nä on pit­kä his­to­ria ja nii­tä on ke­hi­tet­ty hy­vin eri­lai­siin tar­koi­tuk­siin. Tes­tit tar­jo­a­vat mää­räl­lis­tä tut­ki­mus­ai­neis­toa esi­mer­kik­si eri­lais­ten uu­sien ope­tus­me­ne­tel­mien vai­kut­ta­vuu­den tut­ki­mi­seen. Tes­tit voi­vat koos­tua esi-, jäl­ki- ja seu­ran­ta­tes­tis­tä. Tes­ti­ryh­miä on usein kak­si: koe- ja kont­rol­li­ryh­mä, jois­ta koe­ryh­mäl­le teh­dään ns. in­ter­ven­tio (esi­mer­kik­si uu­den ope­tus­me­ne­tel­män käyt­tö). Koe- ja kont­rol­li­ryh­mien tu­lok­sia ver­ra­taan toi­siin­sa in­ter­ven­ti­on vai­kut­ta­vuu­den tut­ki­mi­sek­si. Tes­tien ke­hit­te­ly on usein vuo­sia kes­tä­vä pro­ses­si.

Tut­ki­mus­suun­ni­tel­ma

Pien­ryh­mäs­sä har­joi­tel­laan tut­ki­mus­suun­ni­tel­man ja pie­ni­muo­toi­sen ha­vain­noin­ti- tai tes­ti­tut­ki­muk­sen te­koa sekä tut­ki­muk­ses­ta ra­por­toin­tia. Tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa mää­ri­tel­lään se, mitä läh­de­tään tut­ki­maan ja tut­ki­muk­sen tu­ke­na käy­te­tään ai­na­kin yhtä ai­em­paa tut­ki­mus­ta. Tut­ki­mus­ta oh­jaa­vat tut­ki­mus­ky­sy­myk­set, joi­hin et­si­tään vas­taus­ta ai­neis­toa ke­rää­mäl­lä. Tut­ki­mus­suun­ni­tel­maan kir­ja­taan myös se, mitä ja mi­ten ai­neis­toa ke­rä­tään sekä mi­ten sitä ana­ly­soi­daan. Tut­ki­mus­suun­ni­tel­man liit­teek­si tu­lee mah­dol­li­nen ha­vain­noin­ti- tai tes­ti­lo­ma­ke/run­ko sekä (tar­vit­ta­es­sa) kir­jal­li­nen tut­ki­mus­lupa­poh­ja omaan tut­ki­muk­seen muo­kat­tu­na. Ha­vain­noin­ti­lo­mak­kee­na voi käyt­tää ai­em­min teh­tyä lo­ma­ket­ta sel­lai­se­naan tai muo­kat­tu­na. Tes­tit teh­dään val­miil­la tes­ti­lo­mak­keel­la, joka so­pii mää­ri­tel­tyyn tut­ki­mus­ky­sy­myk­seen.

Tut­ki­muk­sen koh­de­jou­kon va­lin­ta ja ai­neis­ton ke­rää­mi­nen

Tes­tat­ta­vien tai ha­vain­noi­ta­vien mää­rä ja ai­neis­ton­han­kin­nan kes­to riip­pu­vat tut­ki­mus­ky­sy­myk­ses­tä. Jos ky­sy­mys on sel­lai­nen, että vas­taa­mi­nen edel­lyt­tää moni­puo­li­sen ja pe­rus­teel­li­sen ai­neis­ton ke­rää­mis­tä, yk­si­kin tes­tat­ta­va/ha­vain­noi­ta­va yh­den tun­nin ajan riit­tää tes­taa­jaa/ha­vain­noi­jaa koh­ti. Yh­den tun­nin ai­ka­na voi­daan tes­ta­ta esi­mer­kik­si yh­den op­pi­las­ryh­män tai­to­ja tai sel­vit­tää yh­den op­pi­laan tai­to­ra­ken­net­ta tar­kem­min. Aloit­te­le­va ha­vain­noit­si­ja jou­tuu kui­ten­kin usein ra­jaa­maan ha­vain­noin­ti­koh­teen niin sup­pe­ak­si, että ha­vain­noi­ta­vien mää­rän tai kes­ton kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä riit­tä­vän moni­puo­li­sen ja pe­rus­teel­li­sen ai­neis­ton saa­mi­sek­si. Ha­vain­noi­ja voi esi­mer­kik­si ha­vain­noi­da vain yhtä opet­ta­jaa oppi­tun­nil­la tut­kies­saan opet­ta­jan ja op­pi­laan vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Jos taas ky­sy­mys koh­dis­tuu jo­hon­kin sel­ke­äs­ti ra­jat­tuun ha­vain­noin­ti­koh­tee­seen, esi­mer­kik­si mil­lai­sia kan­nus­ta­via kom­ment­te­ja opet­ta­ja esit­tää op­pi­lail­le, on tar­peen ha­vain­noi­da joko use­am­pa­na oppi­tun­ti­na, use­am­paa opet­ta­jaa tai ot­taa op­pi­laat mu­kaan ha­vain­noin­tiin. Jos taas ha­lu­taan ha­vain­noi­da esi­mer­kik­si 3-vuo­ti­aan sana­va­ras­ton laa­juut­ta, saa ky­sy­myk­seen var­mas­ti aika ra­joit­tu­neen vas­tauk­sen tun­nin ai­ka­na, jo­ten ha­vain­noin­nin kan­nat­taa olla pi­dem­pi tai havainnoitaivia use­am­pia. Ha­vain­noin­ti­ti­lan­tees­sa lo­mak­kee­seen kir­ja­taan kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na ole­via asi­oi­ta mah­dol­li­sim­man yk­sin­ker­tai­sel­la ta­val­la, esi­mer­kik­si tuk­ki­mie­hen kir­jan­pi­dol­la. Jos tar­koi­tuk­se­na on ha­vain­noi­da jo­tain sel­lais­ta, jota ei pys­ty ope­ra­ti­o­na­li­soi­maan ha­vain­noin­ti­lo­mak­keek­si, voi tul­la ky­see­seen ha­vain­noin­ti­ti­lan­teen tal­ti­oin­ti. Tes­tit suo­ri­te­taan tar­kas­ti oh­jei­den mu­kaan.

Ai­neis­ton ana­ly­soin­ti

Tut­ki­mus­ky­sy­myk­set oh­jaa­vat ai­neis­ton ana­lyy­siä. Ha­vain­noin­ti­ai­neis­toa voi­daan ana­ly­soi­da esi­mer­kik­si si­säl­lön­a­na­lyy­sil­lä. Tär­ke­ää on, että tu­lok­sia esi­tet­tä­es­sä tuot lu­ki­jal­le sel­ke­äs­ti esil­le, mi­hin tut­ki­mus­ky­sy­myk­seen esi­tet­ty tu­los vas­taa ja var­mis­tat, että lu­ki­ja ym­mär­tää, mi­ten olet tu­lok­seen pää­ty­nyt. Alku­pe­räi­sen ma­te­ri­aa­lin si­säl­lyt­tä­mi­nen esi­mer­kik­si lai­nauk­si­na tut­ki­mus­ra­port­tiin tu­kee tut­ki­jan tut­ki­mus­tu­los­ta. Tes­ti­suo­ri­tuk­set pis­tey­te­tään tes­tin oh­jei­den mu­kaan.

Tut­ki­mus­ra­port­ti

Aloi­ta tut­ki­mus­ra­port­ti esit­te­le­mäl­lä ai­hee­si, vä­hin­tään yksi ai­hees­ta teh­ty ai­kai­sem­pi tut­ki­mus, ja mää­rit­te­le­mäl­lä työ­si pe­rus­kä­sit­teet. Tuo esiin ra­ja­tut tut­ki­mus­ky­sy­myk­se­si. Ku­vai­le sen jäl­keen ai­neis­ton ke­ruu ja sii­nä käy­te­tyt me­ne­tel­mät. Itse ke­hi­tet­ty ha­vain­noin­ti­lo­ma­ke tu­lee ra­por­tin liit­teek­si. Si­säl­ly­tä ra­por­tin lop­puun poh­din­ta, jos­sa tii­vis­tät tär­keim­mät tu­lok­set ja poh­dit ai­kai­sem­man tut­ki­muk­sen va­los­sa tu­lok­si­a­si. Täs­sä työs­sä ai­neis­ton­han­kin­nan ja ana­ly­soin­nin har­joit­te­lu on tär­kein­tä, jo­ten tar­kas­te­le ra­por­tis­sa kriit­ti­ses­ti koko tut­ki­mus­pro­ses­sin me­ne­tel­mäl­lis­tä on­nis­tu­mis­ta. Tuo esiin, mitä opit ja mitä mah­dol­li­ses­ti te­ki­sit toi­sin.

www.flickr.com