Kc/Ec8 Tutkimuskäsitteitä

Ai­neis­to
= ai­neis­to­na voi­vat olla ky­se­lyin, haas­tat­te­lul­la, tes­taa­mal­la tai ha­vain­noi­mal­la itse han­ki­tut ai­neis­tot tai jo ole­mas­sa ole­vat, val­miit do­ku­men­tit, joi­hin kuu­lu­va ai­neis­to voi olla hy­vin mo­nen­lais­ta. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si kir­jat ja leh­det, ti­las­tot, ar­kis­tot, ai­kai­sem­pien tut­ki­mus­ten tuot­ta­mat ma­te­ri­aa­lit ja jouk­ko­tie­do­tuk­sen tuot­teet (leh­ti­ar­tik­ke­lit, tv- ja ra­dio-oh­jel­mat, elo­ku­vat) jne.

Ana­ly­soin­ti­me­ne­tel­mä
= ke­rä­tyn ai­neis­ton ana­lyy­si­tapa, jos­sa vai­hees­sa tut­ki­jal­le sel­vi­ää, mil­lai­sia vas­tauk­sia hän saa on­gel­miin. Pää­tel­mien te­koa, tie­to­jen tar­kis­tus­ta, tie­to­jen täy­den­tä­mis­tä, ai­neis­ton jär­jes­tä­mis­tä, tie­don tal­len­nus­ta, tie­to­jen koo­daa­mis­ta (=jo­kai­sel­le ha­vain­to­yk­si­köl­le, ta­pauk­sel­le eli tut­kit­ta­val­le koh­teel­le an­ne­taan jo­kin arvo) ja tu­los­ten esit­tä­mis­tä ja­kau­mi­na ja kor­re­laa­ti­oi­na. Voi­daan käyt­tää joko se­lit­tä­mi­seen pyr­ki­vää lä­hes­ty­mis­ta­paa, jol­loin käy­te­tään usein ti­las­tol­lis­ta ana­lyy­sia ja pää­tel­mien te­koa tai ym­mär­tä­mi­seen pyr­ki­vää lä­hes­ty­mis­ta­paa, jol­loin käy­te­tään kva­li­ta­tii­vis­ta ana­lyy­sia ja pää­tel­mien te­koa.

Em­pii­ri­nen tut­ki­mus
= ko­ke­mus­pe­räi­nen, ais­ti­ha­vain­toi­hin pe­rus­tu­va tut­ki­mus­ta­pa, jon­ka tyy­pil­li­siä ha­vain­to­jen ke­ruun me­ne­tel­miä ovat ha­vain­noin­ti, tes­taa­mi­nen sekä haas­tat­te­lun ja ky­se­lyn käyt­tö. Myös do­ku­ment­tei­hin si­säl­ty­vän tie­don hyö­dyn­tä­mi­nen tut­ki­muk­ses­sa muo­dos­taa em­pii­ri­sen osan tut­ki­muk­seen. Em­pii­ri­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa in­duk­tii­vi­sel­la päät­te­lyl­lä on kes­kei­nen sija.

Kva­li­ta­tii­vi­nen tut­ki­mus
= laa­dul­li­nen tut­ki­mus. Ih­mis­ten toi­min­nan ym­mär­tä­mi­seen ja tul­kit­se­mi­seen pyr­ki­vä lä­hes­ty­mis­tapa, jol­loin käy­te­tään laa­dul­lis­ta ana­lyy­siä. Me­ne­tel­mäs­sä an­ne­taan usein ti­laa ja kuul­laan tut­kit­ta­vien hen­ki­löi­den omia mie­li­pi­tei­tä ja kä­si­tyk­siä.

Kvan­ti­ta­tii­vi­nen tut­ki­mus
= mää­räl­li­nen tut­ki­mus. Loo­gi­seen päät­te­lyyn ja täs­mäl­li­syy­teen pyr­ki­vä lä­hes­ty­mis­tapa. Me­ne­tel­mä­nä käy­te­tään usein las­ken­nal­li­sia ta­po­ja ku­ten ti­las­tol­lis­ta ana­lyy­siä ja pää­tel­mien te­koa. So­pii suu­ria ih­mis­ryh­miä kar­toit­ta­viin tut­ki­muk­siin ja py­ri­tään usein te­ke­mään yleis­tyk­siä.

Me­to­di
= Me­to­di eli me­ne­tel­mä on sys­te­maat­ti­nen, sään­tö­jen oh­jaa­ma me­net­te­ly­tapa ke­rä­tä ja kä­si­tel­lä tie­toa. Se on tie­teel­li­seen tut­ki­mus­pro­ses­siin si­säl­ty­vä tapa tai kei­no, jota uu­den tie­teel­li­sen tie­don et­sin­näs­sä ja pe­rus­te­le­mi­ses­sa voi­daan so­vel­taa. Me­to­din avul­la tie­tees­sä ta­voi­tel­laan ja et­si­tään tie­toa tai py­ri­tään rat­kai­se­maan käy­tän­nön on­gel­ma.

Mit­ta­ri
= mit­ta­vä­li­ne, jon­ka avul­la em­pii­ri­sen tut­ki­muk­sen mit­taa­mi­sen vai­he to­teu­te­taan. Mit­ta­rei­ta ovat ne me­net­te­ly­ta­vat, joil­la mit­taus­koh­det­ta ha­vain­noi­daan ja ku­va­taan tie­tyn omi­nai­suu­den osal­ta. Täl­lai­sia mit­ta­rei­ta ovat mm. haas­tat­te­lu- ja ky­se­ly­lo­mak­keet, ha­vain­noin­ti­kor­tit, tes­tit.

Pa­ra­dig­ma
= käyttäytymis- ja yh­teis­kun­ta­tie­teis­sä kä­si­tet­tä käy­te­tään jos­kus vii­te­ke­hyk­sen ta­pai­ses­ti. Jois­sain ta­pauk­ses­sa kä­si­tet­tä käy­te­tään sy­no­nyy­mi­ses­ti mal­lin kä­sit­teen kans­sa. Tie­teen­fi­lo­so­fi Kuh­nin ajat­te­lus­sa pa­ra­dig­mat ovat tie­teen­har­joi­tuk­sen peli­sään­tö­jä tai mal­li­esi­merk­ke­jä, joi­ta ei ase­te­ta ky­seen­a­lai­sek­si. Pa­ra­dig­mat voi­daan siis ym­mär­tää tie­teen­har­joi­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen nor­meik­si, joi­den rik­ko­mi­nen mer­kit­see sitä, että toi­min­ta muut­tuu muuk­si kuin tie­teel­li­sek­si.

Kuva: pixabay.com