Kc1 Suoritustapa ja työskentelyn ohjeistus
Kasvatuksen historian opintojaksossa on kolme vaihtoehtoista suoritustapaa, joista voit valita itsellesi ja omaan opiskelutilanteeseesi sopivan vaihtoehdon:
1. Osallistuminen lukupiirityöskentelyyn ja essee lukupiirin ryhmätyönä tai yksilötyönä
TAI
2. Osallistuminen verkkotyöskentelyyn ja essee yksilö- tai parityönä
TAI
3. Essee yksilötyönä.
Perehdythän huolella alla oleviin eri vaihtoehtojen ohjeistuksiin. Esseitä arvioivat KT, FL Marjo Nieminen ja KM Hannele Massinen numeerisesti asteikolla 1–5. Lisäksi annetaan lyhyt kirjallinen palaute. Pari- tai pienryhmätöistä annetaan kaikille ryhmän jäsenille sama numeerinen arviointi ja lyhyt kirjallinen palaute. Lukupiirityöskentely ja verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Tuutori ilmoittaa lukupiirityöskentelyyn osallistuneiden nimet avoimeen yliopistoon.
Lukupiirityöskentely (suoritustapa 1)
Lukupiirityöskentely toteutetaan opintoryhmissä. Myös verkko-opintojen opiskelijat voivat halutessaan muodostaa oman lukupiirin ja toteuttaa työskentelyn keskenään. Lukupiirityöskentelyn tavoitteena on syventää kasvatuksen historian tietämystäsi valitsemastasi aihepiiristä sekä tukea esseen tekemistä ryhmätyönä. Lukupiirityöskentelyn pohjalta tehdään ryhmätyönä kirjallinen 12–15 sivun laajuinen essee. Esseen loppuun liitetään noin sivun mittainen ryhmäarviointi lukupiirityöskentelyn onnistumisesta sekä esseen vahvuuksista ja kehityskohteista sekä jokaisen lukupiiriläisen alustuksesta tekemä raportti.
Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oman osaamisen jakamista ja toisilta oppimista. Lukupiiri mahdollistaa omakohtaisen oppimisen syventämisen keskustelun avulla. Lukupiirityöskentelyssä opintoryhmä jaetaan 3–4 opiskelijan pienryhmään, jossa jokaisen ryhmän jäsenen aktiivinen osallistuminen on edellytyksenä työskentelyn onnistumiselle. Ryhmän koosta riippuen lukupiirit voidaan muodostaa niin, että lukupiirissä keskitytään yhteen teemaan ja osallistuvat tuottavat esseen halutessaan ryhmätyönä. Vaihtoehtoisesti lukupiirit voidaan muodostaa myös niin, että osallistujat ovat perehtyneet eri teemoihin, jolloin ryhmässä voidaan oppia opintojakson teemoista omaa teemaa laajemmin. Jokainen toimii vuorollaan eri rooleissa. Lukupiirit työskentelevät samanaikaisesti, joten ryhmien kannattaa sijoittua eri puolille käytettävissä olevaa tilaa/tiloja, jotta työskentelylle on riittävän rauhallinen ilmapiiri.
Lukupiirin jäsenet valmistautuvat työskentelyyn perehtymällä yhteen kirjaan tai sen osaan ja valmistamalla siitä alustuksen sekä osallistumalla aktiivisesti keskusteluun. (Laajemmat teokset kuten Valistus ja koulunpenkki – Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle, Oppikoulu 1880–1980 ja Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa, kannattaa jakaa puoliksi kahden opiskelijan kesken.) Alustuksen pitäjä toimii myös keskustelun puheenjohtajana. Puheenjohtaja rajaa keskustelun käsiteltävään aiheeseen, johtaa ja jäsentää teemojen käsittelyä sekä osallistaa kaikki ryhmän jäsenet keskusteluun. Ryhmä valitsee vuorollaan yhden jäsenen sihteeriksi, joka kirjaa ylös keskustelun teemat ja pääkohdat, erilaiset näkökannat, ratkaisematta jääneet ongelmat jne. Pohtikaa myös, minkälainen kokonaiskuva/ymmärrys aiheesta on muodostunut ja kirjatkaa ajatuksenne muistiin jatkotyöskentelyä varten. Tavoitteenahan on lukupiirityöskentelyn pohjalta tehdä kirjallinen essee. Lopuksi ryhmässä käydään kaikkien lukupiirien yhteinen arviointikeskustelu, jossa pohditaan sekä oppimiskokemuksia että ryhmän työskentelyä. Jos lukupiirit ovat keskittyneet yhteen teemaan, kannattaa loppukeskusteluun varata myös hieman aikaa kunkin teeman keskeisten sisältöjen lyhyeen yhteiseen esittelyyn.
Työskentelyn käynnistys ja aiheiden valinta
Valmistaudu ensimmäiseen opintoryhmään tutustumalla etukäteen opintojakson teemoihin opiskeluoppaan avulla. Jos mahdollista, tuo mukanasi alustavaa tutustumista varten kasvatuksen historiaan liittyvää kirjallisuutta. Läsnäolo kokoontumisessa on tärkeää, jotta lukupiirit saadaan muodostettua ja teemat jaettua. Jos et pysty osallistumaan ensimmäiseen opintoryhmään, niin kerro toiveesi etukäteen tuutorille, jotta pääset sujuvasti mukaan jatkon lukupiirityöskentelyyn.
Sopikaa 3–4 hengen pienryhmät ja lukupiirityöskentelyn aiheet. Mitä tarkemmin ryhmät pystyvät jo alusta alkaen sopimaan aiheen rajauksen ja valitsemaan lukupiirin teokset sen mukaan, sitä helpompaa on työstää jatkossa arvioitava kirjallinen essee. Opintoryhmät voivat halutessaan jakaa aiheet siten, että mahdollisimman moni aihe tulisi mukaan. Pienryhmät aloittavat aiheen ja työskentelyn alustavan suunnittelun ja sopivat lukupiirityöskentelyyn valittavasta kirjallisuudesta, työnjaosta, aikataulusta jne.
Alustukseen valmistautuminen
Perehdy yhteen itseäsi kiinnostavaan kasvatuksen historiaan liittyvään kirjaan siitä aiheesta, jonka olette pienryhmässä valinneet. Kirjan voi valita joko opiskeluoppaan kirjallisuuslistasta tai se voi olla jokin muu aiheeseen liittyvä kirja. Tavoitteena on ymmärtää valitsemansa teoksen tärkeimmät asiat sekä ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen tapahtumia ja kysymyksiä osana aikakauden yhteiskuntaa kuten esimerkiksi, miten koulutus ja kasvatus on ymmärretty 1920-luvulla. Pyri tarkastelemaan lukemaasi suhteessa sen aikaiseen historialliseen aikakauteen. Pyri tietoisesti arkiajattelua ja mielipidetasoa syvemmälle tasolle.
Tutki ja arvioi kirjaa monipuolisesti ennen lukemista. Perehdy kokonaisuuteen selailemalla kirjaa, tarkastelemalla sisällysluetteloa ja lukemalla takakansi. Kuka on kirjoittaja ja mikä on kirjan tavoite? Selviääkö alkuperäisen tiedon lähde tekstistä? Mieti, mitä tiedät aiheesta etukäteen tai millaisia luuloja, uskomuksia tai ennakkoasenteita sinulla on kirjan aiheita kohtaan. Hahmota ja jäsennä kokonaisuus sekä laadi keskeisistä asioista luvuittain tekstirunko, johon voit liittää myös visuaalisen kuvion (esimerkiksi mind map). Pyri tietoisesti suuntaamaan ajatuksesi historiaan ja pois nykyajasta. Osa kirjoista sisältää myös nykyaikaan liittyviä artikkeleita, mutta tarkoitus on jättää ne sivuun ja keskittyä historiaan. Jos valitsemasi teos on esimerkiksi jokin klassikko, mieti myös, millaisena historiallisena aikana teos on julkaistu. Eli paikanna teos historiaan. Jos lukemasi teos käsittelee kapea-alaista osa-aluetta (esimerkiksi jonkin tietyn oppikoulun historiaa), liitä lukemasi osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Kirjoita omasta alustuksestasi lyhyt ja johdonmukainen raportti, jossa voit avata teemoja myös esimerkiksi mind mapilla, kaaviolla, kuvioilla jne. Hyvä raportti on keskusteluun innostava tiivistelmä luetun teoksen keskeisistä asioista. Alustuksen loppuun liitetään ehdotuksia keskustelun aiheiksi, esimerkiksi mitä asioita ryhmän täytyy vielä selvittää, jotta saadaan kokonaisnäkemys aiheesta ja essee tehtyä. Huomaathan merkitä myös lähdeviitteet heti alusta alkaen, sillä alustuksia hyödyntäen muokataan ryhmien jatkotyöskentelyssä lopullinen arvioitava essee. Palauta alustus opintoryhmän keskustelualueelle Moodleen joko ennen lukupiiriä tai viimeistään sen jälkeen, jolloin kaikilla ryhmäläisillä on mahdollisuus perehtyä tarkemmin eri teemoihin. HUOM! Jokaisen lukupiirin jäsenen alustuksesta tekemä raportti laitetaan liitteeksi myös arvioitavan esseen loppuun.
Lukupiirityöskentelyn eteneminen
Alustuksen pituus on noin 15 minuuttia, joka kattaa kirjan keskeiset teemat, sen herättämät kysymykset. Alustuksessa johdatat ja motivoit muut ryhmäläisesi pohtimaan lukemasi teoksen keskeistä sisältöä. Alustuksen jälkeen ryhmä keskustelee noin 20 minuuttia alustuksessasi esille ottamiesi kysymysten ja teemojen johdattelemana. Sihteeri kirjaa keskustelun pääkohdat muistiin, jotta niitä voidaan hyödyntää myöhemmin arvioitavaksi lähetettävässä esseessä. Alustuksen ja keskustelun kestoajat ovat ohjeellisia ja suuntaa-antavia ja ne sovitaan tarkemmin yhteisesti ryhmäkoko huomioiden.
Lukupiirin lopuksi käydään ryhmän itsearviointikeskustelu. Vaihtoehtoisesti keskustelu voidaan käydä kaikkien lukupiirien yhteisenä keskusteluna. Itsearviointikeskustelun pääkohdat kirjataan myös muistiin, jotta niitä voidaan myöhemmin käyttää kirjallisen tehtävän loppuun tulevassa ryhmäarvioinnissa. Ryhmän itsearvioinnissa voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miten ryhmäläisten valmistautuminen sujui?
- Mikä lukupiirityöskentelyssä koettiin antoisimpana ja miksi?
- Mitä haasteita työskentelyssä ilmeni ja miksi?
- Mitä opimme? Esitelkää myös lyhyesti teeman/teemojen keskeinen sisältö muille ryhmäläisille.
- Minkälainen oli oma henkilökohtainen panokseni ryhmän työskentelyssä?
Verkkotyöskentely (suoritustapa 2)
Verkkotyöskentely toteutetaan tiiviinä viikon kestävänä keskusteluna aineopintojen oppimisympäristössä ko. jaksoa varten luodulla keskustelualueella. Onnistunut työskentely edellyttää valmistautumista etukäteen sekä säännöllistä viestien lukemista ja keskusteluun osallistumista, joten varaathan kalenteriisi jo etukäteen aikaa verkko-työskentelyä varten. Osallistujamäärä on rajoitettu ja ilmoittautuminen verkkotyöskentelyyn tapahtuu verkkoalueella. Verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja keskustelua ohjaa KT, FL Marjo Nieminen.
Verkkotyöskentelyä varten valitaan itseä kiinnostava aihe opintojakson vaihtoehdoista sekä yksi siihen liittyvä teos. Parityössä valitaan kaksi teosta. Ennen verkkotyöskentelyn alkua tehdään yksilö- tai parityönä 2–3 sivun alustus ja palautetaan se Moodleen aiheen mukaan nimetylle keskustelualueelle. HUOM! Lukupiirityöskentely-kappaleesta löydät ohjeistusta alustuksen tekemiseen.
Verkkotyöskentelyssä jokainen opiskelija perehtyy oman teemansa lisäksi yhteen eri teemasta tehtyyn alustukseen ja osallistuu aktiivisesti sen pohjalta käytävään keskusteluun omaan aiheeseen liittyvän keskustelun lisäksi. Verkkokeskustelun tavoitteena on syventää aiheen tietämystäsi ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa käsiteltävistä aiheista. Verkkokeskustelu liittyy kasvatuksen historiaan, ei nykyajan tai tämän päivän kasvatukseen. Keskustelussa voit muun muassa nostaa esille niitä asioita, joista haluaisit lisätietoja tai kommentteja opettajalta ja muilta ryhmäläisiltä. Keskustelun lopuksi jokainen tekee lyhyen yhteenvedon oman teeman keskustelusta.
Essee pari- tai ryhmätyönä (suoritustavat 1 ja 2)
Lukupiiriin tai verkkotyöskentelyyn osallistuneet opiskelijat voivat tehdä esseen ryhmätyönä (suoritustavat 1 ja 2). Esseen tarkoituksena on koota ja tarkoituksenmukaisesti rajata lukupiiri- tai verkkotyöskentelyn pohjalta johdonmukaisesti etenevä ja pohdiskeleva kokonaisuus. Esseestä tulee välittyä perehtyneisyys kirjallisuuteen, ja sen tarkoituksena on välittää lukijalle kokonaiskuva valitusta aiheesta. Esseen laajuus on pari- tai pienryhmätyönä 12–15 sivua. Jos olet osallistunut verkko- tai lukupiirityöskentelyyn mutta teet esseen itsenäisesti, riittää esseen laajuudeksi 10–12 sivua.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää esseen rajaukseen, sillä materiaalia on todennäköisesti kertynyt työskentelyn aikana runsaasti eikä tarkoituksena ole raportoida kaikkea. Johdannossa perustellaan tehty rajaus ja mainitaan, mikäli esimerkiksi jokin lukupiirin teos on perustellusta syystä rajattu sisällöstä kokonaan pois. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Essee otsikoidaan itse valitun teeman ja tehdyn rajauksen pohjalta. Esseen loppuun laitetaan liitteeksi ryhmäarviointi sekä jokaisen lukupiirin jäsenen alustuksesta tekemä raportti.
Essee yksilötyönä (suoritustapa 3)
Jos et voi osallistua lukupiiri- tai verkkotyöskentelyyn tai suoritus jää joiltakin osin vaillinaiseksi, kirjoita yksilötyönä 12–15 sivun laajuinen essee. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Liitä esseen loppuun 1/2–1 sivun itsearviointi.


Kuva: www.flickr.com