Kc 1 Esseeaiheet ja kirjallisuus
Valitse kolmesta aihealueesta itseäsi kiinnostava aihe ja rajaa essee tarkoituksenmukaisesti sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaan. Aiheisiin on lyhyt johdanto, joka tarjoaa useita eri mahdollisuuksia lähteä työstämään esseetä.
Aiheen jälkeen on lista kirjallisuutta, josta voit poimia muutamia aiheesi kannalta keskeisiä teoksia tai halutessasi voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kasvatuksen historiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta tukemaan esseesi tekoa. Mikäli löydät omaa aihettasi lähes yksinomaan käsitteleviä kirjoja, riittää kun käytät kahta kirjaa. Todennäköisempää kuitenkin on, että saat selailla useampaa teosta ja etsiä niistä aiheesi kannalta relevanttia ainesta. Löydät kasvatuksen ja koulutuksen historiaan liittyviä tutkimusartikkeleita myös kasvatusalan tieteellisistä journaaleista, esimerkiksi Kasvatus & Aika -lehdestä.
Osa kirjoista sisältää nykyaikaankin liittyviä artikkeleita, mutta jätä ne tässä tehtävässä sivuun ja keskity esseessä selkeästi kasvatuksen historiaan. Kirjoja lukiessasi kiinnitä huomiota muistiinpanotekniikkaan, koska esseeseen tulee merkitä tekstinsisäiset lähdeviitteet. Kirjallisuusesimerkeissä on paljon toimitettuja teoksia, joissa voi olla useita aiheeseen liittyviä artikkeleita. Niitä kaikkia ei ole mainittu artikkeleittain esimerkkilistassa. Jos käytät esseessäsi toimitetussa teoksessa olevaa/olevia artikkelia/artikkeleita, niin muista merkitä lähdeviitteet ja lähteet asianmukaisella tavalla (sekä tekstin sisäiset lähdeviitteet että lähdeluettelo). Tarkista Opiskelijan yleisoppaasta Moodlesta ohjeet toimitetun teoksen lähdeviite- ja luettelomerkinnöistä. Muistathan myös lähdekritiikin; esimerkiksi Wikipediaa tai muita vastaavan tasoisia lähteitä ei pidä esseessä käyttää.
Esseeaiheet
1. Lapsuuden tai nuoruuden historia
Tämä aihepiiri on laaja, joten rajaa aihe sisällöllisesti ja mahdollisesti myös ajallisesti. Voit tarkastella esimerkiksi, miten nuoruus-käsite on syntynyt ja millä tavalla nuoruus on ymmärretty eri aikoina sekä pohtia, millaista nuoruus on ollut maaseudulla ja kaupungeissa. Aiheen valitsemista voi helpottaa se, että tutustut ensimmäiseksi teokseen Nuoruuden vuosisata. Otsikoi esseesi tekemäsi rajauksen mukaan. Tai voit myös lähestyä aihetta kasvatuksen ihmiskäsityksen ja ihanteiden näkökulmasta: millainen lapsuus on nähty ihanteeksi eri aikoina ja millaiseksi ihmisiksi lapsia on haluttu kasvattaa. Tähän aiheeseen löydät sopivia artikkeleita teoksesta: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Jos olet kiinnostunut ajasta ennen 1800-luvun puoliväliä, tarjoaa puolestaan teos Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle sopivan lähtökohdan. Muistahan otsikoida esseesi tekemäsi rajauksen mukaan.
Kirjallisuusesimerkkejä:
Aapola, S. & Kaarninen, M. (toim.) 2003. Nuoruuden vuosisata. Suomalaisen nuoruuden historia. Helsinki: SKS.
Hanska, J. & Vainio-Korhonen, K. (toim.) 2010. Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Helsinki: SKS.
Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.
Vehkalahti, K. & Suurpää, L. (toim.) 2014. Nuoruuden sukupolvet. Monitieteisiä näkökulmia nuoruuteen eilen ja tänään. Julkaisuja 152. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura.
2. Koulutusjärjestelmän historia (kansakoulut ja oppikoulut tai ammatillinen koulutus tai korkeakoulutus)
Tämä aihepiiri tarjoaa monia eri näkökulmia, joten rajaa aihe sisällöllisesti ja mahdollisesti myös ajallisesti. Voit tarkastella esimerkiksi kansakoulun ja oppikoulun historiaa ja niiden aatteellis-yhteiskunnallista taustaa tai voit lähestyä aihetta yhden esimerkkikoulun historian näkökulmasta (liitä kuitenkin myös yhden koulun historia osaksi laajempaa koulutusjärjestelmän historiaa sekä yhteiskunnallis-historialliseen kontekstiin). Aiheen valitsemista ja tarkennusta voi helpottaa se, että tutustut ensimmäiseksi peruskoulutuksen järjestelmän historiaan. Tässä apuna voit käyttää esimerkiksi teosta Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Otsikoi esseesi tekemäsi rajauksen mukaan.
Myös korkeakoulutuksen historia on mielenkiintoinen aihepiiri historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Jos haluat rajata esseesi korkeakoulutuksen alueelle, voit esimerkiksi tarkastella joko korkeakoulutuksen historiaa kokonaisjärjestelmän näkökulmasta tai keskittyä yhteen pienempään osa-alueeseen (esim. valitsemasi yliopiston historiaan tai tieteenalan historiaan. Liitä tässäkin tapauksessa rajatumpi aihe korkeakoulutuksen yleiseen historiaan ja yhteiskunnallis-historialliseen kehykseen). Teeman kohdalla on tärkeä rajata aihetta sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Aiheeseen voit tutustua esimerkiksi teoksissa Valistus ja koulunpenkki ja Tiedon ja osaamisen Suomi olevien korkeakouluartikkeleiden avulla. Muista myös otsikoida esseesi tekemäsi rajauksen mukaan.
Kirjallisuusesimerkkejä:
Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.
Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS.
Jauhiainen, A. 2002. Työväen lasten koulutie ja nuorisokasvatuksen yhteiskunnalliset merkitykset. Kansakoulun jatko-opetuskysymys 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Turku: Turun yliopisto.
Kivirauma, J. et al. 2012. Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys. Kasvatusalan tutkimuksia 59. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Hakaste, S. 1992. Yhteiskasvatuksen kehitys 1800-luvun Suomessa sekä vastaavia kehityslinjoja naapurimaissa. Helsingin yliopiston tutkimuksia 133. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos.
Kiuasmaa, K. 1982. Oppikoulu 1880–1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun. Oulu: Pohjoinen.
Salminen, J. 2002. Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872–1920. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 237. Helsinki: Yliopistopaino.
Salminen, J., Pietiäinen, J.-P. & Teperi, J. 1995. Yksityisoppikoulujen historia 1872–1977. Helsinki: Painatuskeskus.
Tuomaala, S. 2004. Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Bibliotheca Historica 89. Helsinki: SKS.
Tähtinen, J. & Skinnari, S. (toim.) 2007. Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. Kasvatusalan tutkimuksia 29. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Vuorio-Lehti, M. 2006. Valkolakin viesti. Ylioppilastutkintokeskustelu Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Turun yliopiston julkaisuja sarja C 253. Turku: Turun yliopisto.
3. Historiatietoisuus ja historiakulttuuri
Historiatietoisuuden ja historiakulttuurin käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tarkastella historian olemusta ja läsnäoloa jokapäiväisessä elämässä. Samalla sivutaan sekä historian käyttöä että historian opetusta. Esimerkiksi Pilvi Torstin suomalaisten historiatietoisuutta käsittelevä teos antaa lähtökohdan esseen tarkempaan rajaamiseen. Esseessäsi voit tarkastella historiatietoisuuden ja historiakulttuurin käsitteitä sekä niiden suhdetta kasvatuksen historiaan. Otsikoi esseesi itse.
Kirjallisuusesimerkkejä:
Rantala, J. 2012. Lapset historiakulttuurin kuluttajina. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 12. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Rantala, J. & Ahonen, S. 2015. Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus. Helsinki: Gaudeamus.
Torsti, P. 2012. Suomalaiset ja historia. Helsinki: Gaudeamus.
Löydät aiheesta lisäartikkeleita myös Kasvatus & Aika -lehden numerosta 3/2011 sekä Historiallisen aikakauskirjan numerosta 3/2011.
